Osinkokevät: Iloisia yllätyksiä

- Tähän mennessä osinkosumma on odotetusti laskenut viime vuoden keväästä kahdeksan prosenttia, mutta jos tilannetta tarkastellaan ilman Nokian tekemää osinkojen puolittamista, muiden yritysten yhteinen osinkosumma on itse asiassa noussut hieman eli 0,6 prosenttia, Angervuo kertoo.

- Paljon pienempiäkin arvioita on esitetty. Selkeä positiivinen yllätys on, että puolet tähän mennessä osingoistaan ilmoittaneista 60 yhtiöstä kertoo nostavansa niitä.

Selitys ei todennäköisesti johdu kannustinjärjestelmistä, vaan siitä, että yritykset ovat sijoittajia optimistisempia.

- Viime syksynä kukaan ei olisi uskonut, että niin monet yritykset nostavat keväällä osinkojaan. Nyt harvinaisen moni yhtiö kertoo myös, että niiden liikevaihto ja tulos kasvavat tänä vuonna.

Osingonmaksua selittää osittain se, että investointien uutta tulvaa ei ole näköpiirissä, joten kassoissa on rahaa. Nettotuloksista maksetaan tänä keväänä osinkoina sama 63-64 prosenttia kuin viime vuonna, mikä on jonkin verran enemmän kuin Suomessa yleensä maksettu vähän yli 50 prosenttia. Angervuon mielestä se ei kuitenkaan ole liikaa.

- Yritykset ovat harvinaisen vähävelkaisia. Muutaman velkaisen yrityksen – kuten Outokummun ja Sanomien – vastapainoksi maassa on paljon kevyesti velkaantuneita yrityksiä ja joitakin täysin velattomia yrityksiä – kuten Kone, Outotec, Orion, Nokia renkaat ja Nokia. Ja Keskonkin nettovelka on vain 2 prosenttia.

Takaisinostot ja ulkomaiset sijoittajat vähissä

Vuonna 2010 viidesosa yrityksistä osti takaisin omia osakkeitaan. Ja aika moni yritys teki näitä kauppoja nykyistä kurssitasoa kalliimmalla.

- Vaikka osakkeiden takaisinostoilla olisi pystytty vakuuttamaan sijoittajat siitä, että yritykset itse uskoivat itseensä, yhtiöt ostivat jälkikäteen tarkasteltuna osakkeitaan liian aikaisin. Ehkä tämän vuoksi osakkeiden takaisinostoista ei ole tänä vuonna juuri ilmoitettu, Angervuo sanoo.

- Siirtyminen käteisosinkoon on hyvä asia, sillä sijoittajat uskovat sijoittavansa rahansa järkevämmin ja tuottavammin kuin yritysjohto.

Yhtenä syynä takaisinostoista luopumiselle voi myös olla ulkomaisten omistajien merkityksen vähentyminen. He ovat verotussyistä perinteisesti suosineet takaisinostoja.
Vuonna 2000 ulkomaiset sijoittajat omistivat 70 prosenttia suomalaisten pörssiyritysten arvosta. Viime lokakuussa omistus oli painunut 40 prosenttiin. Tässä on vaikuttanut erityisesti Nokian osuuden romahtaminen 10 prosenttiin Helsingin pörssiin listautuneiden yritysten arvosta, sekä Nokian ulkomaalaisomistuksen pudotus alle 80 prosenttiin.

- Ulkomaalaiset sijoittajat ovat valuuttakriisin yhteydessä pyrkineet luopumaan reuna-alueiden sijoituksistaan, minkä seurauksena kurssit ovat pudonneet jyrkästi kaikkialla Pohjois-Euroopassa. Ulkomaisten sijoittajien osuus oli alimmillaan lokakuussa. Uskon, että myyntiaalto on nyt ohi.

Viime vuonna Helsingin pörssin arvo putosi 28 prosenttia, mikä oli kolmanneksi suurin pudotus 50 vuoteen. Pahimmat arvonmenetykset nähtiin vuonna 2008, jolloin hinnat laskivat 50,1 prosenttia, ja vuonna 1990, jolloin osakkeiden arvosta menetettiin 34,8 prosenttia.
Angervuo arvioi, että pohjakosketus tapahtui viime vuoden lokakuun 4. päivä.
- Siitä on noustu jo 20 prosenttia, mutta vielä ollaan 21prosenttia alempana kuin vuosi sitten. Juna on jo Pasilassa, mutta vielä ehtii kyytiin.

Mitä ovat irtoamis-, täsmäytys- ja maksupäivät?

Milloin osake pitää viimeistään ostaa, jotta sillä saa myös osinko-oikeuden ja milloin osinko menee edelliselle omistajalle?
Osingon saa se, joka on täsmäytyspäivänä merkitty omistajaksi osakasluetteloon. Osakekaupan selvittäminen vie kolme pankkipäivää ostopäivästä, joten jos haluaa osingon, ne on ostettava viimeistään tuon verran ennen yhtiökokouksen määräämää täsmäytyspäivää.

Yhtiökokous voi määrätä täsmäytyspäivän aikaisintaan tuon kolmen pankkipäivän päähän, joten osingon irtoamispäivä – jolloin osakkeen kurssi putoaa osingon verran – on usein yhtiökokousta seuraava pankkipäivä.

Hannu Angervuo kertaa hyvänä nyrkkisääntönä, että viimeistään yhtiökokouspäivänä ehtii ostoksille.

- Osinkojen uudelleensijoittaminen osakkeisiin kannattaa, jos markkinat ovat nousussa. Arvot olivat alimmillaan lokakuussa, joten osinkojen sijoittaminen osakkeisiin saattaisi nyt olla järkevää. Osinkotuototkin ovat olleet kaksinkertaiset valtion pitkäaikaisiin obligaatioihin nähden.

Teksti: Jussi-Pekka Aukia