Verokannustimille kiitosta

10.04.2012

Työmarkkinajärjestöt pitävät hallituksen verokannustimia yrityksille oikean suuntaisina. Verotuksen progressiivisuudesta työnantajat ja palkansaajat ajattelevat eri tavoin.

Hallituksen tulevien vuosien budjettilinjaukset ovat pääosin myönteisiä, arvioivat työmarkkinajärjestöjen ekonomistit. Hallitus vauhdittaa talouskasvua kannustamalla yrityksiä innovaatioihin ja rohkaisemalla yksityisiä sijoittamaan kasvuyrityksiin.

Talouskasvua pönkitetään kaikkiaan noin 300 miljoonan euron kannustimilla. Merkittävin päätös on yrityksille tuleva verovähennys tutkimus- ja kehitystyöstä.

Käytännön ongelma on kuitenkin se, mitkä t & k -kulut voidaan hyväksyä vähennettäväksi.

– Jos tutkimus- ja kehitystoiminnan palkkakustannusten perusteella saa verohyvityksen, niin mitä porukkaa t & k -työhön lasketaan, kysyy SAK:n pääekonomisti Olli Koski.

Hän epäilee, että yrityksille saattaa tulla kiusaus käyttää väärin verovähennysoikeutta. Tutkimus- ja kehityskustannuksiin ujutetaan kirjanpidossa ehkä sellaisiakin kuluja, jotka eivät sinne kuulu.

Verotuksen tavoitteena pitäisi Kosken mukaan olla pitkällä aikavälillä yksinkertaisuus. Toinen tavoite on neutraalius. Kaikkia tuloja pitäisi kohdella samalla tavoin, jotta verokannat on mahdollista pitää alhaisina.

– Hallituksen kehyspäätös on tässä suhteessa askel toiseen suuntaan, Koski sanoo.

Yhteisövero pettymys EK:lle

Yritysten verokannustimien merkitys on suurelta osin psykologinen. Hallitus antoi signaalin, että maahan kaivataan vaikeina taloudellisina aikoina kasvua ja työpaikkoja.

– Hallitus osoitti kykyään toimia vastuullisesti. On hyvä, että Suomessa kyetään hoitamaan asioita, Koski sanoo.

Myös EK:n pääekonomisti Jussi Mustonen antaa kiitosta päätöksille lisätä yritysten verokannustimia. Niitä tarvitaan paitsi talouskasvun vauhdittamiseksi myös siksi, että välttämättömät julkisen talouden säästöt rajoittavat lyhyellä ajalla kokonaiskysyntää.

– Verokannustimien suunta on positiivinen, Mustonen sanoo.

– Niiden suuruusluokka jää nähtäväksi. Joka tapauksessa arvioinnille tulee varata riittävän pitkä ajanjakso, koska todelliset vaikutukset voivat tulla esille vasta ajan kanssa.

Monet kasvua tukevat uudistukset jäivät edelleen toteutumatta. Pieniä pörssiosinkotuloja ei vapautettu veroista, vaikka useat työryhmät ovat sitä esittäneet. Yhteisöverokantaa ei alennettu, mikä oli työnantajille pettymys.

– Talouskasvun kannalta parasta politiikkaa olisi ollut yhdistää rohkeat kasvupotentiaalia lisäävät rakenneuudistukset kasvua kannustaviin ja kilpailukykyä lisääviä toimiin, Mustonen sanoo.

– Yksinkertaisinta ja tehokkainta olisi ollut yhteisöverokannan alentaminen.

Solidaarisuusvero jakaa mielipiteet

Tuloverotus jakaa eniten työmarkkinajärjestöjen ekonomistien mielipiteitä. SAK:n Kosken mukaan kulutusverojen korottaminen vaatii vastapainoksi sen, että tuloverojen progressiivisuutta lisätään. Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseville määrätty niin sanottu solidaarisuusvero oli Kosken mielestä oikea signaali.

– Kansalaisten oikeustajun kannalta oli tärkeää, että hyvätuloisille tuli määräaikainen lisävero.

– Kansa kokee, että arvonlisäveron korotus rankaisee suhteellisesti enemmän keski- ja pienituloisia niin kuin se tekeekin, Koski sanoo.

EK:ssa verotuksen progressiivisuuden lisääntyminen nähdään kielteisenä. Veronkiristysten sijaan painopisteen olisi pitänyt olla rakenteellisissa uudistuksissa, menojen hillinnässä ja leikkauksissa. Rakenteellisiin kysymyksiin kuuluvat työura- ja eläkekysymykset sekä julkisen palvelutarjonnan uudistaminen.

– Niin sanotun solidaarisuusveron viesti osaajille ja onnistujille on kannustinvaikutukseltaan kielteinen, Mustonen sanoo.

– Samalla sen fiskaalinen merkitys on vähäinen, pahimmillaan jopa negatiivinen.

Teksti: Juha Europaeus

Julkaistu alunperin: 10.4.2012 klo 10.00

Kommentit