Rosendahl puolustaa robottikauppaa

16.04.2012

Helsingin pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl ei näe koneilla tehtävässä osakekaupassa mitään uranuurtavaa uutta.

Aikaisemminkin on kilpailtu siitä, kuka reagoi nopeimmin ja kenen ääni on kantanut pörssisalissa pisimmälle.

– Myös kirjekyyhkyjen nopeudella on ollut aikoinaan merkitystä. Yksinkertaisten kauppojen tietokoneistuminen on vain pitkän evoluution yksi piste. Se on yleistynyt nopeasti, sillä se on sekä taloudellisesti että teknisesti järkevää.

Rosendahl muistuttaa, että koneellisesta kaupasta ovat hyötyneet kaikki osapuolet perinteisesti toimivia välittäjiä lukuun ottamatta.

– Kun koneet tekevät markkinaa ja ylläpitävät hintoja, esimerkiksi Helsingin pörssissä spredi eli osto- ja myyntikurssien ero on pienentynyt kolmessa vuodessa alle puoleen aiemmasta. Ja se on varsinkin piensijoittajalle helposti suurin yksittäinen kaupanteon kustannus, Rosendahl kuvaa kehitystä.

– Myös markkinoiden likviditeetti on parantunut sekä osto- että myyntipuolella niin, että OMXH25-yhtiöiden osakkeilla pystytään saman tien tekemään kauppoja 20 000–50 000 eurolla tiukkaan hintaan ilman, että markkina reagoi siihen. Helsingin pörssi ei ole koskaan ollut näin tehokas. Se on nyt lähes piensijoittajan paratiisi.

Yksi koneellisen kaupanteon perussovelluksista on arbitraasikaupankäynti, jossa tarkkaillaan eri kauppapaikkojen hinnaneroja samoissa osakkeissa: ostetaan sieltä, missä hinnat ovat matalammat ja myydään sinne, missä niistä saa hieman enemmän.

– Avoimen pörssikilpailun maailmassa, jossa kauppapaikkoja on paljon, koneellinen arbitraasi on kuin öljy moottorissa, joka huolehtii siitä, että hinnat ovat koko ajan lähes samat kaikkialla.

Kauppa tasa-arvoistuu

Markkinan yleinen ja merkittävä tehostuminen on kaventanut ansaintaa sekä pörssien että välittäjien osalta. Sijoittajat ovat siksi suurimpia voittajia. Perinteiset asetelmat ovat muutenkin muuttuneet.

– Tänään kaikki välittäjät voivat olla yhtä nopeita, sillä vuokraamme konesalistamme kaikille halukkaille kohtuuhintaan palvelintilaa ja täsmälleen samaa vakioitua yhteysnopeutta pörssin kaupantekojärjestelmiin. Myös yksityissijoittajat voivat päästä tästä osalliseksi. Ja jotkut välittäjät tarjoavat heille jo fiksuja algoritmisia strategioita käytettäväksi.

Rosendahl uskoo, että kehitys on jo jossain määrin saavuttamassa lakipisteen, sillä kauppa on jo todella nopeata, tehokasta ja kustannukset ovat alhaiset.

– Järjestelmät voivat toki tästä vielä nopeutuakin, mutta kovin suurta hyppäystä ei enää tapahdu ja saman nopeusedun saavat joka tapauksessa kaikki. Algoritmien älykkyys sen sijaan kehittyy varmasti edelleen merkittävästi.

Rosvot saadaan kiinni

Rosendahl vakuuttaa, että manipulointiyrityksiä monitoroidaan samalla tavalla kuin aikaisemminkin vaikka nykyään se tehdään sekunnin murto-osien aikana – ja punaiset varoitusvalot vilahtavat tarvittaessa. Helsingin pörssissä tehtiin viime vuonna yhteensä 17 Finanssivalvonnan tutkittavaksi jätettyä epäilyä markkinamanipulaatiosta, joista kuusi liittyi nopeaan HFT-osakekauppaan.

– Tehtävämme on ylläpitää tasapuolista ja hyvin järjestäytynyttä kaupankäyntiä. Toimiva valvonta on oleellinen osa sitä. Kaikki kaupankäyntijärjestelmän tapahtumat tallentuvat pitkäksi aikaa – myös ne tarjoukset, jotka eivät johda kauppoihin – ja tämä historiatieto on markkinavalvojien käytettävissä.

Toukokuun alussa astuvat voimaan EU:n yhteisen valvontaelimen ESMA:n uudet, kaikkia markkinaosapuolia koskevat ohjeistukset. Ne täsmentävät ja yhtenäistävät varsinkin koneellisen pörssikaupan menettelyjä ja valvontaa. Pitäisikö valvontaa ja lainsäädäntöä kehittää vielä lisää koneellisen kaupankäynnin valvomiseksi?

– Kauppapaikat seuraavat ja valvovat niissä tapahtuvaa toimintaa, ja valvovalla viranomaisella tulisi sitten olla yleiskuva kaikesta kaupankäynnistä. Useammat eurooppalaiset viranomaiset ovat kuitenkin myöntäneet julkisuudessa, että laajempaa ja tarkempaa keskitettyä yleiseurooppalaista kokonaiskuvaa kyllä tarvittaisiin. Yhdysvalloissa sellainen on jo olemassa. Se ei tulisi EU:n osalta välttämättä edes kalliiksi, sillä monet yksityiset toimijat keräävät ja ylläpitävät laajaa historiatietokantaa algoritmiensa kehittämiseksi jo nyt. Ei moisen luulisi olevan mahdotonta valvoville viranomaisillekaan.

Teksti: Jussi-Pekka Aukia

Jaa artikkeli

Kommentit