Naisjohtaja saa aikaan tulosta

14.05.2012

Naisjohtoisissa yrityksissä on keskimääräistä paremmat hallinto- ja valvontakäytännöt, tilinpäätösraportoinnin laatu sekä taloudellinen tulos, ilmenee tuoreesta väitöskirjasta.

Kauppatieteen tohtori Emilia Peni tarkastelee hiljattain valmistuneessa väitöskirjassaan naisjohtajien ja -asiantuntijoiden vaikutusta yritysten hallintokäytäntöihin ja taloudelliseen raportointiin.

Tutkimuksesta ilmenee, että naisjohtoisten yritysten toiminta oli laadukkaampaa hallinto- ja valvontakäytännöissä, tilinpäätösten laadussa sekä taloudellisessa tuloksessa.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johdossa ja hallituksissa on niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin edelleen vähäinen. Suosituksista huolimatta tilanne ei ole juuri edennyt. Maaliskuun alussa EU:n oikeuskomissaari Viviane Reding esitti lainsäädännöllisiä toimenpiteitä asian edistämiseksi.

Väitöskirja antaa uutta tietoa naiskiintiöistä käytävään keskusteluun:

– Naisjohtajien myönteinen vaikutus yritysten hallintoon ja raportointiin liittyvissä asioissa puhuu sen puolesta, että naisten osuutta liike-elämässä kannattaa kasvattaa, arvioi Peni.

Yritysten toiminnan korkea laatu ja esimerkiksi tilinpäätösinformaation oikeellisuus ovat tärkeitä myös yrityksen sidosryhmien kannalta. Sijoittajan on tärkeää saada oikeaa tietoa yrityksen taloudellisesta tilasta: kaikki tiedot, jotka ovat julkisuudessa, vaikuttavat yrityksen markkina-arvoon ja heijastuvat osakekurssin hintaan.

Eroja etenkin hallitustyöskentelyssä

Väitöskirjan tutkimusaineisto koostui suurimmista yhdysvaltalaisista ja pohjoismaisista pörssiyhtiöistä. Suomesta mukana olivat kaikki pörssiyritykset. Väitöskirjan aineisto on kerätty vuosien 2003–2010 aikana.

Tutkimuksessa olivat mukana yritysten toimitusjohtajat, rahoitusjohtajat, hallituksen puheenjohtajat sekä tilintarkastajat. Pohjoismainen aineisto oli toimitusjohtajien ja rahoitusjohtajien osalta naisköyhä – tutkimuksen kohteeksi valikoituivatkin vain tilintarkastajat eli ulkoinen valvonta. 

Kontrolloitavia asioita olivat muun muassa hallituksen koko ja rakenne: oliko hallituksessa alatyöryhmiä, kuten tilintarkastusryhmiä; oliko yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja sama henkilö vai ei; miten paljon hallituskokouksiin on osallistuttu; onko osakkeenomistajien toivomuksiin reagoitu; millaisia hallinto-ohjeistuksia yrityksellä on jne.

– Yleisesti ottaen hallintokäytännöt olivat laadukkaammat yrityksissä, joilla on naispuoliset toimitusjohtajat tai hallituksen puheenjohtajat. Rahoitusjohtajien sukupuolella ei ollut merkittävää vaikutusta hallintokäytäntöihin.

Aiemmat tutkimustulokset ovat raportoineet sukupuolten välisiä eroja muun muassa konservatiivisuudessa, riskinottokyvyssä ja liiallisessa itsevarmuudessa.

Penin tutkimus tukee osaltaan sukupuolikohtaisia eroja.

– Naisjohtoiset yritykset ovat keskimäärin haluttomampia riskinottoon kuin miesjohtoiset yritykset.

– Matalan riskinottokyvyn voi tulkita myönteisesti tai kielteisesti. Jos ei ota riskejä, ei välttämättä päädy suuriin tuottoihin mutta ei koviin tappioihinkaan.

Haluttomuus riskinottoon kävi Penin tutkimuksessa ilmi muun muassa tilinpäätösraportoinnissa. Naisjohtoisten yritysten raportointi oli miesjohtoista konservatiivisempaa. Naiset käyttivät varovaisemmin muun muassa harkinnanvaraisia eriä tilinpäätöksissä.

Teksti: Soila Eräniemi

Kommentit