Kaikkia sijoitustuotteita ei valvota

11.06.2012

Sijoittajan kannattaa olla tarkkana harkitessaan sääntelyn ulkopuolisen sijoitustuotteen hankintaa. Sijoitussalkkuosuuksia, siirtokelvottomia osakkeita ja yksilöllisiä velkasitoumuksia ei suojaa yhtä tiukka sääntely kuin varsinaista arvopaperikauppaa.

 

Tyypillinen kevyemmän valvonnan tuote on sijoitusyhtiön tai muun yrityksen tarjoama osuus ylläpitämästään sijoitussalkusta. Osuuden arvo tai tuotto on sidottu salkun arvon kehitykseen. Näihin, usein kommandiittiyhtiömuotoisiin sijoituksiin, ei liity esimerkiksi samanlaista tietojenantovelvollisuutta kuin sijoitusrahastoihin.

– Osuus sijoitussalkusta on edelleen yhtiön varallisuutta ja arvonmuutosriskin lisäksi tuotteeseen liittyy riski myös yrityksen pystyssä pysymisestä, huomauttaa johtava neuvonantaja Erkki Kontkanen Finanssivalvonnasta.

Siirtokelvottomat osakkeet eivät ole arvopaperimarkkinalain mukaisia osakkeita, vaikka niitä osakkeiksi kutsutaankin. Siirtokelvottoman osakkeen voi merkitä, mutta sen myyminen eteenpäin ei ole mahdollista tai myymistä on ainakin tiukasti rajoitettu.

Siirtokelvoton osake voi muistuttaa monilta osin velkainstrumenttia, eikä siitä myöskään tarvitse tehdä vakiomuotoista esitettä, kertoo Kontkanen.

Arvopaperimarkkinalain mukainen sääntely ei myöskään koske yksilöllisiä velkasitoumuksia, joilla yritykset lainaavat varoja yksityisiltä.

– Peruslähtökohtana on, että sijoittajan kannattaa ottaa tavallistakin tarkemmin selvää tämän tyyppisistä tuotteista ja niitä tarjoavasta yrityksestä. Pitää olla kriittinen ja varovainen.

Tuote vai johdannainen?

Valuuttakaupassa ja jalometallien kaupassa on erotettava se, onko kyseessä itse tuotteeseen kohdistuva kauppa vai tuotteen kohde-etuuteen pohjautuva johdannaiskauppa. Johdannaiskauppa on sääntelyn piirissä, valuuttakauppa ja jalometallikauppa eivät.

– Välillä esimerkiksi valuuttakauppa näyttää olevan hyvin lähellä sijoituspalveluiden tarjontaa, toteaa Kontkanen.

Kovin suuria huolenaiheita yllämainitut tuotteet eivät ole toistaiseksi aiheuttaneet. Sen sijaan Kontkanen muistuttaa niin kutsuttuihin vertaislainoihin liittyvistä riskeistä.

– Vertaislainojen tavoitteet ovat sinänsä hyvät ja valtaosa lainanottajista varmasti hoitaakin lainansa moitteetta. Mukana voi silti olla myös sellaisia, jotka käyttävät tilannetta hyödykseen.

Internet-sivustolla www.finanssiasiakas.fi on tietoja tuotteista, palveluista ja niiden riskeistä, listat toimiluvallisista ja rekisteröidyistä sijoituspalveluiden tuottajista sekä varoituslistat.

Vähemmän valituksia

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:een ja sen arvopaperilautakuntaan tulleet valitukset vähenivät viime vuonna vuosien 2008–2010 huippulukemista. Vuoden 2010 viidensadan kappaleen valitusmäärä laski vajaaseen 200 valitukseen vuonna 2011.

Tämän vuoden ensimmäisen viiden kuukauden aikana valituksia on tullut vajaat 70, kertoo FINEn toimitusjohtaja Irene Luukkonen.

– Suurin muutos on ollut sijoitusneuvontaa koskevien valitusten määrässä. Aiemmin niitä on tullut jopa satoja vuodessa, nyt viidessä kuukaudessa 11 kappaletta.

Luukkosen mukaan valitusmäärissä näkyy aika ennen ja jälkeen MiFIDiä. Rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviä alettiin soveltaa marraskuussa 2007.

– Asiakkaalle annetaan enemmän tietoa myytävästä sijoitustuotteesta, asiakkaasta itsestään kysytään enemmän ja kaikki dokumentoidaan paremmin.

Puolueeton FINE neuvoo yksityisiä finanssiasiakkaita heidän ongelmatilanteissaan. Ratkaistaviksi arvopaperi-, pankki- tai vakuutuslautakuntaan viedään ne valitukset, joita asiakas ja palveluntarjoaja eivät pysty sopimaan keskenään. Lautakuntien päätökset ovat suosituksia, mutta palveluntarjoajat noudattavat niitä erittäin hyvin.

Teksti: Anne Penttilä

Kommentit