Älykäs pärjää paremmin sijoittajana

18.06.2012

Usein toistellun sutkauksen mukaan tikkaa heittävä apinakin pärjäisi markkinoilla paremmin kuin keskiverto salkunhoitaja. Niinkö tosiaan? Matti Keloharju, Mark Grinblatt ja Juhani T. Linnainmaa tutkivat älykkyyden vaikutusta kaupankäyntiin ja onnistumiseen osakemarkkinoilla.

Tutkimuksissa verrattiin Suomen armeijan varusmiehille tekemien älykkyystestien tuloksia osallistumiseen osakemarkkinoille, kaupankäyntikäyttäytymiseen ja sijoitusmenestykseen vuosien 1982–2002 aikana.

Selvisi, että varusmiehen korkeampi älykkyys korreloi osallistumista osakemarkkinoille myöhemmällä iällä. Myös muilla muuttujilla oli vaikutusta markkinoille osallistumiseen. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa tulotaso, varallisuus, koulutus, ammatti, siviilisääty ja onko lapsia.

– Älykkyys voi vaikuttaa myös muiden asioiden kautta. Niin sanotuilla fiksuilla ihmisillä on yleensä muita paremmat tulot ja siten paremmat mahdollisuudet sijoittamiseen. Tutkimuksemme osoittavat, että kaikki tämä huomioidenkin älykkyydellä on merkitystä, toteaa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju.

Tutkittavien taustan, esimerkiksi perheen varakkuuden merkitys vakioitiin tutkimalla veljeksiä. Todennäköisesti saman perheen lapset ovat saaneet samanlaiset lähtökohdat ja kasvatuksen. Veljesparien tuloksista selvisi, että paremman tuloksen armeijan testissä saanut veli osallistui todennäköisemmin myöhempinä vuosina osakemarkkinoille.

Koska tiedetään älykkyyden periytyvän voimakkaasti, tutkittiin myös sisarten osallistumista osakemarkkinoille käyttäen oletuksena veljien testituloksia. Tulos oli sama sukupuolesta riippumatta: keskimääräisesti älykkäämmät naiset sijoittavat keskimääräistä todennäköisemmin.

Parempi hajautus selitti erot

Älykkäämmät myös menestyivät osakemarkkinoilla keskimääräisesti paremmin kuin vähemmän älykkäät sijoittajat. Menestyksen selitti lähinnä parempi hajautus: älykkäät hajauttivat joko rahastosijoittamisen kautta tai sijoittamalla suoraan useampaan osakkeeseen.

– On huomioitava, että tutkimme ajanjaksoa, jolloin osakkeisiin sijoittaneilla oli keskimäärin 2,5 osaketta salkussaan ja tyypillisin määrä oli yksi osake. Viidelläkin osakkeella saa jo melko hyvän hajautushyödyn, huomauttaa Keloharju.

Yhden osakkeen salkkuja on edelleen paljon.

Etu kestää kuukauden

Uudemmassa tutkimuksessa sama tutkijaryhmä tutki osakekauppoja tarkemmin. Selvisi, että menestys seurasi enemmänkin onnistuneista ostoista kuin onnistuneista myynneistä.

– Se on sinänsä loogista, koska myyjän vaihtoehdot ovat paljon rajoitetummat kuin ostajan. Myyjän on vaikeampaa olla hyvin informoitu, sanoo Keloharju.

Yllättikö tuloksissa mikään?

– Se oli suurin tilastollisesti merkittävä yllätys, että erot eivät ulottuneet kuukautta pidemmälle. Älykkäämpien sijoittajien ostot tuottavat paremmin kuin vähemmän älykkäiden, erityisesti lyhyellä aikavälillä, mutta kuukauden jälkeen erot ovat tasoittuneet.

Keloharjun mukaan älykkäiden sijoittajien hyvät sijoitukset erottuvat joukosta jo ensimmäisellä sekunnilla. He kävivät kauppaa spreadien ollessa kapeita, eivätkä esimerkiksi tehneet markkinahintaisia tarjouksia leveän spreadin aikana (osto- ja myyntitarjousten erotuksen ollessa suuri). Täten he välttyivät tekemästä kauppoja vastapuolen kanssa, jolla oli mahdollisesti parempi tietämys osakkeen arvosta.

Tutkimuksen mukaan fiksut tekivät menestyksekkäämpää markkina-ajoitusta, olivat paremmin informoituja ja kävivät kauppaa järkevämmin. Matalamman älykkyyden sijoittajaryhmä sortui helpommin laumakäyttäytymiseen etenkin ostoissa. Älykkyydellä oli kuitenkin vähän merkitystä laumakäyttäytymiseen myynti- tai pitovalinnassa.

Tuottoero viitisen prosenttia

Älykkäämmän ryhmän taidokkaampi osakevalinta ja matalammat kaupankäyntikulut tuottivat 2,2 prosenttia paremmin vuodessa kuin matalimman älykkyysryhmän salkut. Tällöin ei otettu huomioon käteisen siirtoja markkinoille ja niiltä pois.

Ero hypähti 4,9 prosenttiin, kun otettiin lisäksi huomioon älykkyyteen liittyvät erot markkina-ajoituksessa, mukaan lukien se, että älykkäät tapaavat pysyä poissa markkinoilta silloin kun odotettavissa olevat tuotot ovat vähäisiä.

Älykkään ryhmän peesaaminen olisi tuottanut laskennallisesti ylivoimaisesti parhaiten. Parhaimman ryhmän edellisen tai sitä edellisen päivän ostojen matkiminen olisi tuottanut peräti 11 prosenttia paremman vuosituoton verrattuna alhaisimman älykkyyden sijoittajiin.

Yhdenkin ”peesauskaupan” tekeminen kuukaudessa olisi tuonut 0,44 prosenttia paremman tuoton, vuositasolla 5,3 prosenttia.

– Käytännössä ero ei kuitenkaan ole näin suuri, koska se edellyttäisi portfolion tiheää pyörittämistä. Menestyjät käyvät kauppaa tyypillisesti aika harvoin ja markkinoita on vaikea kovin paljoa voittaa.

Sitä ei voi erottaa tutkimustuloksista, selittääkö onnistumista lopulta enemmän sijoittajan ”luontainen älykkyys” ja taito välttää tuottoja rapauttavia käyttäytymismalleja, vai onko kyseessä enemmänkin taito ja mahdollisuudet hankkia parempaa tietoa, sekä taito hyödyntää informaatiota.

– Hyvin informoitu lähipiiri voi olla vähintäänkin yhtä merkittävä tekijä kuin sijoittajan oma äly. Suurin osa onnistuneista kaupoista tehtiin lähipäivinä, mikä saattaisi viitata jonkinlaiseen sisäpiiritietoon. Tämä on tosin spekulaatiota, Keloharju korostaa.

Tutkimukset:
IQ, trading behavior and performance
IQ and Stock Market Participation
Mark Grinblatt, UCLA Anderson School of Management, US
Matti Keloharju, Aalto-yliopisto, CEPR, UK
Juhani T. Linnainmaa, Chicagon yliopisto, Booth School of Business, US

 Älykäs sijoittaja todennäköisemmin:

  • hajauttaa rahaston avulla tai sijoittamalla useampaan osakkeeseen
  • myy nopeasti tappiolla olevat osakkeet ja malttaa odottaa nousevien osakkeiden myyntiä
  • minimoi verojen maksun
  • myy 30 päivän huipun tuntumassa
  • ostaa 30 päivän alimman hinnan tuntumassa
  • pystyy tarvittaessa siirtämään varoja osakemarkkinoille suurten liikkeiden aikana
  • käyttäytyy laumana lähinnä niiden sijoittajien kanssa, joilla on samanlaisen älykkyystaso
  • tekee markkinahintaisen ostotarjouksen spreadin ollessa kapea
  • maksaa vähemmän kaupankäyntikuluja

Teksti: Anne Penttilä

Kommentit