Kesäajan salkunhoitoa

30.07.2012

Punnitse riski- ja turvasijoitustesi osuus osakesalkussasi, ohjeistaa Tapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Tom Liljeström. Salkun pelastusliiviksi hän suosittaa euroalueen ulkopuolisia yhtiöitä.

Kesälomalla kannattaa ottaa aikaa myös salkunhoidolle ­– käydä läpi sijoituksia sekä tarvittavia toimenpiteitä.

– Ensimmäinen askel on selvittää oma riskinsietokyky. Prosentit ovat vain prosentteja­ ­– eurot kertovat enemmän. Arvioi, kuinka paljon voit menettää euroja ilman että siitä koituisi vahinkoa, Liljeström sanoo.

Moni tavoittelee korkeaa tuottoa pienellä riskiä. Korkeampaan tuotto-odotukseen liittyy kuitenkin korkeampi riski.

– Yksi keino on jakaa salkku turvasalkkuun ja pelisalkkuun. Turvasalkku on keskimäärin kaksi kolmasosaa sijoitetuista varoista, pelisalkku pienempi kuin yksi kolmasosa. Turvasalkku on usein se kovalla työllä tienattu osuus, jota ei haluta missään tilanteessa menettää. Pelisalkku taas saa vapaasti tuplaantua tai pienentyä ilman, että yöunet menisivät.

Osakkeilla inflaatiosuojaa

Liljeström pitää pörssiosakkeita houkuttelevana sijoituskohteena epävakaasta ja osakeindeksejä heiluttelevasta taloustilanteesta huolimatta. Vertailukohteeksi hän ottaa valtion obligaatiot.

– Voidaan jopa kysyä, onko laajemmallakin rintamalla tapahtumassa muutos, jossa valtion obligaatioilla ei ole enää perinteistä turvasatamaroolia. Länsimaiden velkaantuminen alkaa olla jo sitä luokkaa, etteivät sijoittajat välttämättä saa enää rahojansa täysimääräisesti takaisin.

Sitä vastoin turvasatamassa tuntuisivat olevan hyvien yhtiöiden kohtuullisesti hinnoitellut osakkeet. Esimerkiksi isot kansainväliset kulutustavarayhtiöt, kuten Nestle, Danone ja Unilever, pärjännevät suhdanteista huolimatta ja niillä on hinnoitteluvoimaa.

Myös inflaatioon on syytä varautua.

– Vaikka lyhyen aikavälin näkymät olisivatkin deflatoriset, on inflaatio tulevaisuudessa  todennäköisempi vaihtoehto keskuspankkien painaessa kilvan rahaa. Etenkin inflaatiosuojasyistä suosisin kulutustavarayhtiöitä, joilla on hyviä tuotemerkkejä, kansainvälinen tuotanto ja ennen kaikkea kansainväliset markkinat.

Salkun pelastusliivi

Liljeström nostaa esiin kolme huomioitavaa asiaa salkun koostumuksessa.

– Ensinnäkin osakesalkussa pitäisi olla riittävän paljon yhtiöitä, jotka toimivat niissä kehittyvissä maissa, joissa on nuori ikärakenne ja joissa talous kasvaa seuraavat 20–30 vuotta. Suomalaisista pörssiyhtiöistä tulevat mieleen hissiyhtiö Koneen kaltaiset yritykset. Vanhenevan väestön maissa, kuten monessa Euroopan maassa, yhtiöiden on vaikea kasvaa, kun väkilukukaan ei kasva.

Vaikka euron ostovoima on edelleen hyvä moneen valuuttaan nähden, on syytä olettaa, että pitkällä tähtäimellä muut valuutat vahvistuvat suhteessa euroon.

– Euroalueen ulkopuolisen ostovoiman säilyttäminen on sijoittajalle tärkeää. Ei paljon lämmitä, jos salkun nimellisarvo euroina säilyy, mutta euron arvo laskee paljon. Salkun pelastusliiviksi ottaisinkin yhtiöitä, jotka toimivat euroalueen ulkopuolella.

Liljeström hajauttaisi salkkua kasvaviin Kauko-idän maihin: salkussa pitäisi olla yhtiöitä, jotka paitsi toimivat näiden maiden kotimarkkinoilla, ovat myös vahvoja kansainvälisillä markkinoilla.

Toisekseen on tärkeää ymmärtää, mihin sijoittaa eli ymmärtää, mitä yhtiö tekee.

– Yhden toimialan yritystä on helpompi ymmärtää – yhtiö on silloin itsekin fokusoitunut tekemiseen. Historia on osoittanut, että mitä kauemmin maassa on ollut pörssi, sitä vähemmän siellä on monialayrityksiä, Liljeström mainitsee.

– Itse en mielelläni ole mukana monialayrityksissä – sijoittajahan voi halutessaan itse hajauttaa eri toimialojen välille.

Salkun kolmanneksi tärpiksi Liljeström nostaa esille yhtiöt, joilla on hinnoitteluvoimaa.

– Mitä helpommin yhtiö saa hintoja nostettua, sitä helpommin se seilaa inflaation läpi, ja tarjoaa oikeaa inflaatiosuojaa.

Salkkutyökaluja maalaisjärjellä

Tunnuslukuja ja salkkutyökaluja Liljeström käyttäisi maalaisjärjellä höystettynä.

– Tärkeämpää on yrittää ymmärtää yrityksen strategiaa: toimiiko se tulevaisuudessa. Salkkutyökalut toimivat paremmin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä, eivätkä ne kerro kaikkea.

– Työkaluilla mitattuna jokin yhtiö voi olla kallis, mutta siihen on löydettävissä selkeä syy. Kiistattomasti halpa yhtiö taas voi olla ns. sikarintumppiyhtiö – sillä saa vielä yhdet kunnon sauhut, mutta sitten tarina on loppu. Kannattaisiko enää maksaa vaikkapa höyryvetureita tekevästä yhtiöstä?

Teksti: Soila Eräniemi

Kommentit