Sijoittajat asuvat rannikkoseuduilla

22.06.2015

Suomalainen yksityissijoittaja asuu rannikolla ja on varttuneemmassa iässä. Hän suosii kotipaikkakunnan yrityksiä osakesijoituksissaan. Jos hän on kuopiolainen, valinta saattaa olla Ponsse. Ahvenanmaalainen sijoittaa Viking Lineen ja Ålandsbankeniin.

riitalle20062015

Sijoittajakäyttäytyminen on ollut rahoituksen professori Matti Keloharjun kiinnostuksen kohteena vuosikymmeniä. Hän julkaisi juuri uuden selvityksen pörssiosakkeiden omistuksesta Suomessa yhdessä tutkija Antti Lehtisen kanssa.

Pörssiosakkeiden omistus on Suomessa paljon keskittyneempää kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Varakkain prosentti väestöstä omistaa 46 prosenttia yksityishenkilöiden pörssiomaisuudesta, minkä arvo on tällä hetkellä noin 28 miljardia euroa.

Keloharju on tutkimuksissaan yhdistänyt Euroclear Finlandin omistajarekisterin tietoja Tilastokeskuksen tietoihin ja onnistunut saamaan uutta yksityiskohtaista tietoa sijoittajien tavasta toimia. Uusi selvitys kattaa vuodet 1995–2015 ja siinä on käyty läpi yhteensä 280 miljoonaa osakekauppaa tai muuta omistuskirjausta.

– Missään muualla ei ole yhtä hyvää tutkimusdataa kuin Suomessa. Ulkomailla selvitykset perustuvat usein pienehköihin otoksiin tai yksittäisten välittäjien tietoihin, sanoo Keloharju.

Osakeomistuksen keskittyminen kaikkein rikkaimmille kasvoi vuoteen 2003 saakka, jolloin keskittymistrendi muuttui päinvastaiseksi: rikkaiden suhteellinen omistusosuus alkoi pienentyä. Tutkimuksesta puuttuvat sijoitukset sijoitusrahastoihin ja eläkevakuutuksiin.

– Varakkaat sijoittajat ovat voineet perustaa myös sijoitusyhtiöitä, jolloin pörssiomistukset eivät näy, sanoo Keloharju.

Pankit ja muut rahoituslaitokset ovat markkinoineet kuluneen vuosikymmenen aikana sijoitustuotteitaan aktiivisesti. Varallisuutta on alkanut valua rahastojen lisäksi uusiin instrumentteihin, esimerkiksi kapitalisaatiosopimuksiin.

– Pankkien viesti on mennyt perille, hymähtää Keloharju.

Osakkeisiin suoraan sijoittavien henkilöiden määrä on tällä hetkellä suunnilleen sama kuin vuonna 2000, mutta rahastosijoittajien määrä on kasvanut. Tämän seurauksena entistä suurempi osa osakesäästämisestä kanavoituu rahastojen kautta.

Keloharju pohtii hetken, mikä on yksityissijoittajan profiili kymmenen vuoden kuluttua.

– Pankeilla on vahva ote asiakkaistaan. Tämä on omiaan lisäämään niiden itsensä tuottamien sijoituspalvelujen kuten sijoitusrahastojen kysyntää.

Salkussa Ponsse ja Ålandsbanken

Miesten osuus kaikista sijoittajista ja myös heidän salkkunsa koot ovat kasvaneet tutkimusperiodin aikana. Keloharju kiirehtii selittämään, että miehet eivät suinkaan ole parempia sijoittajina.

Miesten osuus pörssivarallisuudesta oli vuonna 1995 61 prosenttia, nyt se on 70. Osuus sijoittajien määrästä on noussut samana aikana 54:sta 58 prosenttiin.

– Naiset ovat varovaisempia ja myös pankkien ilosanoma on mennyt paremmin perille, toteaa Keloharju.

Ovatko naiset sijoittajina sitten iäkkäämpien ihmisten kaltaisia?

Keloharju naurahtaa ja sanoo, että naiset ovat turvallisuudenhakuisia, kuten vanhemmat ihmiset. He sijoittavat enemmän velkakirjoihin ja suurempiin yrityksiin, kun taas miehet etsivät sijoituskohteissaan enemmän riskiä.

Kiinnostavaa tutkimuksessa oli havainto, että sijoittajat suosivat kotipaikkakunnan yrityksiä. Tamperelainen, kuopiolainen ja ahvenanmaalainen valitsevat oman alueensa yrityksiä salkkuunsa. Ruotsinkieliset sijoittavat paljon oman kielialueensa yrityksiin.

Myös pankkien valta näkyy siinä, miten sijoittajat päätyvät valitsemaan oman paikkakunnan sijoitustuotteita.

– Moni valitsee pankin suositteleman velkakirjasijoituksen ja lopputulos on usein se, että kysymyksessä on pankin itse liikkeelle laskema velkakirja, sanoo Keloharju.

Matti Keloharju on rahoituksen Eero Kasanen -professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä akatemiaprofessori ensi vuoden alusta lähtien.

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala

Jaa artikkeli

Kommentit