Ota selvää sijoittajanvastuusta

23.01.2017

Valtiot eivät enää tule huudettaessa apuun, jos pankin vakavaraisuus on uhan alla. Osakkeenomistajien rinnalla vastuuta ovat kantamassa myös esimerkiksi joukkovelkakirjoihin sijoittaneet henkilöt tai tahot.

Italialaiset pankit ovat jättäneet taseensa putsaamatta edellisen pankkikriisin jäljiltä, ja niissä kytee edelleen 300-350 miljardin verran kotitalouksien hoitamatta jääneitä lainoja. Pienten paikallisten pankkien on annettu mennä nurin ja siinä rytäkässä yksityissijoittajat ovat menettäneet omaisuutensa. Samassa jonossa seisovat kauppiaat ja ravintolanpitäjät.

Viime keväänä Italiassa velloi poliittinen myräkkä, missä vedottiin yksityissijoittajien kärsimiin tappioihin ja sillä varjolla haluttiin pääomittaa ongelmapankit. Euroopan unionin kriisinratkaisuneuvosto ei ollut järin innokas tekemään poikkeusta viime vuoden alusta voimaan tulleeseen niin sanottuun Bail-in –direktiiviin (Bank Resolution and Recovery Directive, BRRD).

Sen tarkoitus on turvata pankin toiminnan jatkuminen ilman että käydään veronmaksajan kukkarolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös yksityissijoittaja joutuu osallistumaan pankin tappiotalkoisiin. Aikaisemmin tulilinjalla olivat vain osakkeenomistajat, joiden omistuksen arvo joko nollaantui tai aleni merkittävästi. Kysymys on sijoittajanvastuusta.

”Vaikka suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa eikä pankkikriisiä ole näköpiirissä, yksityissijoittajien pitäisi olla tietoisia sijoittamiensa tuotteiden riskeistä”, sanoo Markkinat -ja likviditeettiriskit – toimiston päällikkö Sami Pyykönen Finanssivalvonnasta.

Lehman Brothersin kaatuminen vuonna 2008 osoitti, että isoja pankkeja ei voitu päästää nurin ilman katastrofeja. Tämän vuoksi pankeille on rakennettu niin sanottu erityiskonkurssimenettely (resoluutiomenettely).

Vasta jos pankin kriisiä ei voida ratkaista millään muulla tavalla, toteutetaan sijoittajanvastuu. Pankin osakkeisiin sijoittaneet ovat ensimmäisenä vaarassa menettää sijoituksensa kokonaan tai osittain.Tässä ryhmässä ovat osakkeenomistajat ja osuuskunnan tuotto-osuuksien haltijat. Seuraavana ovat vuorossa pankin velkojat eli esimerkiksi joukkovelkakirjoihin sijoittaneet sekä talletussuojan ulkopuoliset (yli 100 000 € talletukset) henkilöt.

He saavat velkojensa vastineeksi pankin osakkeita, joiden arvo on pahimmassa tapauksessa pudonnut merkittävästikin. Yleisesti ottaen tuotteisiin sijoittaneita kohdellaan samassa järjestyksessä kuin konkurssissa.

”Oman sijoituksen tappion suuruus riippuu aina pankin tappion määrästä”, sanoo Pyykönen.

Yksityissijoittajan kannattaa hänen mukaansa selvittää maksujärjestys: osakkeet, pääomalainat, debentuurit, joukkovelkakirjalainat sekä yli 100 000 euron talletukset.

”Pitäisi pystyä arvioimaan, minkä verran pankilla on tappioita ja puskuria ennen omaa sijoitusta.” Tätä ei Pyykösen mukaan ole vielä välttämättä yksityissijoittajien keskuudessa täysin ymmärretty eikä sen selvittäminen olekaan aivan helppoa.

”Jos omaa pääomaa, kuten osakkeita on paljon ja tappioita kohtuullisesti, joukkolainoihin sijoittaneita ei välttämättä rokoteta”, sanoo Pyykönen.

Suomalaiset pankit ovat pärjänneet hyvin, koska kotitaloudet ovat hoitaneet lainansa mallikelpoisesti. Pankkien ajautuminen täällä niin pahaan jamaan, että jouduttaisiin toteuttamaan sijoittajanvastuu, on Pyykösen mukaan hyvin epätodennäköistä.

Finanssivalvonnan tehtävä on kuitenkin arvioida riskejä mahdollisimman kattavasti ja varautua myös huonompiin aikoihin.

Yksityissijoittajalla on turvanaan sijoittajansuoja, joka velvoittaa sijoituspalvelun tarjoajia toimimaan rehellisesti ja ammattimaisesti. Tuotteita ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa.

Toisaalta sijoittajanvastuu jättää myös yksityissijoittajan omalle kontolle perehtymisen sijoitustuotteisiin riittävällä tarkkuudella. Sijoituspäätöstä ei pitäisikään Pyykösen mukaan tehdä pelkän markkinointimateriaalin nojalla, jos siitä ei saa riittävää kuvaa sijoituskohteesta.

”Sijoita ainoastaan tuotteisiin, jotka ymmärrät”, sanoo Pyykönen.

Sijoittajanvastuun myötä on entistäkin tärkeämpää tiedostaa, mikä taho on liikkeellelaskija ja miten vakavarainen sekä riskinen toimija on kysymyksessä. Kannattaa myös selvittää, minkä maan lainsäädännön piiriin tuote kuuluu.

”Jos ostat amerikkalaisen liikkeellelaskijan tuotteen, jota myy suomalainen sijoituspalveluja tarjoava yritys, olet amerikkalaisen lain ja sijoittajanvastuun piirissä”, sanoo Pyykönen.

Sijoittajanvastuun piirin kuuluvat muun muassa osakkeet, tuotto-osuudet, velkakirjat sekä strukturoidut sijoitus- ja säästötuotteet. Sen ulkopuolella ovat talletussuojan piiriin (alle 100 00€) kuuluvat säästöt.

”Äläkä unohda arvioida omaa taloudellista tilannetta ja sijoittamisen tavoitteita”, muistuttaa Pyykönen.

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit