Listautumisopissa

13.03.2017

Pörssisäätiö järjestää tänä keväänä kolmiosaisen Pörssilistautumiskoulutuksen listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenille. Se perehdyttää listautumisen perusteisiin, mutta opastaa myös omaan hallitustyöskentelyyn, vaikka listautumista ei olisikaan näköpiirissä.

Pörssin ovi on viime vuosina käynyt Suomen mittapuun mukaan tiuhaan ja eteisessäkin on tunkua. Miksi listautua? Minkä verran pitää varata aikaa itse prosessiin ja millaista on elämä pörssiyhtiönä? Näiden kysymysten äärellä painiskelee jokainen listautumista harkitseva yhtiö.

Tätä varten Pörssisäätiö on julkaissut seikkaperäiset Pörssilistautujan käsikirjan sekä Listautujan käsikirjan –monenkeskinen markkinapaikka Suomessa.

”Ajatus koulutuksesta syntyi ensimmäisen kerran jo vuosikymmenen alussa, kun Italian valtiovarainministeriö järjesti listautumiskoulutuksen paikallisen pörssin kanssa”, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Päätös ensimmäisen laajan suomalaisen listautumiskoulutuksen järjestämisestä syntyi syksyllä 2015 keskustelussa valtion omistajaohjausosaston osastopäällikkö Eero Heliövaaran kanssa.

”Valtio-omistaja haluaa, että listaamattomien yhtiöiden raportointi kehittyisi lähemmäksi listattujen yhtiöiden tasoa”, sanoo finanssineuvos Petri Vihervuori valtioneuvoston kansliasta.

Taustalla on myös omistajaohjausministeri Juha Sipilän kannanotto siitä, että valtionyhtiöiden taseet pitää pistää töihin. Heliövaaran mielestä valtion salkku on suhteettoman suuri. Se sisältää yhteensä 62 yhtiön osakkeita noin 30 miljardin euron verran.

”Omistus ei saa olla itseisarvo, vaan jokaiselle omistukselle on oltava hyvä peruste”, sanoo Heliövaara.

Viime vuonna perustettuun Valtion kehitysyhtiöön (Vake Oy) siirretään yhteensä kahdeksan yhtiötä: Osa Nesteestä, Postista, Vaposta, Kemijoesta ja Arctiasta sekä kokonaisuudessaan Altia, Nordic Morning ja Raskone.

”Näiden osake-erien osalta valtiolla ei ole mitään erityistä intressiä omistamiseen. On selvää, että valtio suunnittelee kyseisten osakkeiden osalta kaikkia mahdollisia ratkaisuja. Yksi tärkeimmistä on yhtiöiden listaaminen”, sanoo Heliövaara.

Valtio haluaa kehittää pääomamarkkinaa ja sen vuoksi muiden ratkaisujen täytyy Heliövaaran mukaan olla oleellisesti listautumisvaihtoehtoa houkuttelevampia, jotta niihin ryhdyttäisiin.

Koulutus oli suunnattu valtion omistamille parille kymmenelle listaamattomalle kaupalliselle yhtiölle. Vihervuori piti Pörssisäätiön viime vuonna järjestämää kurssia hyödyllisenä.

Kahden aamupäivän mittaisiin eri asiantuntijoiden luentoihin oli saatu paketoitua listautumisen koko elinkaari alkaen kysymyksestä: Miksi ylipäänsä listautua?

Paikalla oli kuuntelemassa yhtiöiden lisäksi lähestulkoon koko omistajaohjausosasto ja siellä läsnäolijoille kirkastui, mihin asioihin pitää listautumisprosessissa kiinnittää huomiota.

Tämän lisäksi järjestettiin viisi kahden tunnin pituista pienryhmätapaamista, joissa käytiin läpi sijoitustarinaa, listautumisesitettä, valmistautumista listautumiseen, sisäpiiritietoa sekä sijoittajaviestintää.

”Valtion omistamien yritysten johdon ja virkamiesten kiinnostus perehtyä syvällisesti parhaisiin käytäntöihin ja listautumisen näkeminen mahdollisuutena kehittyä tekivät vaikutuksen”, sanoo Lounasmeri.

Tämän vuotinen kolmivaiheinen koulutus käynnistyi viime viikolla listaamattomien yritysten hallitusten jäsenille. Monessa viime aikoina listautuneessa yhtiössä on hallituksen puheenjohtajana DIF:n jäsen, ja aihe on pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviön mukaan tämänkin vuoksi ollut tapetilla.

”Osa jäsenistämme oli osallistunut jo valtio-omisteisille yhtiöille järjestettyyn koulutukseen”, sanoo Aarni-Sirviö.

”Suosittelemme koulutusta myös sellaisille, joiden yrityksissä ei juuri nyt ole juuri nyt listautumisaikeita. Jos asia tulee ajankohtaiseksi, hallituksessa on hyvä olla henkilöitä, jotka tuntevat perusteet.”, sanoo Lounasmeri.

Hallitusten jäsenillä on listautumisprosessissa sen tärkein tehtävä: päätös listautumisesta.

Pörssiyhtiön hallituksen toiminta on monella tavalla läpinäkyvämpää kuin listaamattomassa yhtiössä.

”Perehtymällä pörssiyhtiöille asetettuihin vaatimuksiin, perehtyy samalla myös parhaisiin hallinnointi-, viestintä- ja johtamiskäytäntöihin”, sanoo Lounasmeri.

Aarni-Sirviö pitää listatun yhtiön on luottamuspääomaa tärkeänä, ja tämä tuli hänen mukaansa hyvin esille koulutuksessa esiintyneen Siilin toimitusjohtaja Seppo Kuulan puheenvuorosta.

”Yhtiöllä pitää olla megatrendeihin kytketty tarina, joka perustelee, miksi me olemme siinä hyviä”, sanoo Aarni-Sirviö.

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala

 

 

 

Kommentit