Neutraalisuus ja yksinkertaisuus verotuksen kulmakiviksi

14.07.2017

Yritysten ja omistajien verotus, maakuntavero, työn verotus ja tulevaisuuden näkymät puhuttivat SuomiAreenan Suuressa verokeskustelussa. Moni aihe kirvoitti kiivasta väittelyä, mutta kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että verotuksen tulee tukea ennen kaikkea työllisyyttä ja kasvua.

Verotus herättää tunteita. Se kävi selväksi Veronmaksajain Keskusliiton ja Pörssisäätiön järjestämässä Suuressa Verokeskustelussa Porin SuomiAreenassa. Moni puheenvuoro sai raikuvat aplodit yleisöltä, ja aihe jakoi mielipiteitä sekä keskustelijoiden kesken että yleisön joukossa. ”Verotus ei selvästikään ole vain kylmiä numeroita, vaan vihaa ja rakkautta”, totesi keskustelun juontaja, Taloustaidon päätoimittaja Antti Marttinen.

Marttisen lisäksi keskusteluun osallistuivat SDP:n kansanedustaja Timo Harakka, porilainen asianajaja ja osakas Sampsa Kataja Eversheds Sutherland Asianajotoimistosta, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sekä Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Yritysten ja omistajien verotus nousi vahvasti esiin keskustelussa. Niiden verotus ei ole neutraalia, ja se on ongelma.

”Omistajien verotuksella on suuri merkitys, sillä se ohjaa säästämistämme ja sijoittamistamme. Se vaikuttaa myös yritysten rahoituksen saamiseen eli siihen, kuinka me voimme olla kotitalouksina mukana rahoittamassa yritysten kasvua”, totesi Lounasmeri keskustelussa.

Lounasmeren mukaan omistajien verotusta ei ole pitkään aikaan kehitetty ja nyt olisi siksikin hyvä aika kiinnittää siihen huomiota. Hän toivoo, ettei verotus ohjaisi kansalaisten sijoituspäätöksiä. Tällä hetkellä verotus ohjaa käyttämään monimutkaisia rakenteita ja sijoitusinstrumentteja suoran omistamisen sijaan. Se vie päätösvaltaa pois kotitalouksilta. Osakkeenomistajina yksityissijoittajilla on mahdollisuus vaikuttaa yritysten toimintaan.

Yksi ratkaisu verotusongelmaan olisi Lounasmeren mukaan sijoitussäästötili, jonka sisällä voisi käydä kauppaa ilman välittömiä verovaikutuksia. Kataja peräänkuulutti neutraalisuutta myös yritysten näkökulmasta. Yritysten ei verotuksellisista syistä kannata välttämättä kasvaa tai listautua.

”Yritysmuodot ja osingonmaksu ratkaistaan nykyään aika usein verotuksen perusteella. Sen ei pitäisi olla määräävä tekijä. On todella kummallinen järjestely, että taloudellisesti ja työllistämisen kannalta järkeviä ratkaisuja ohjaa yrityksissä verotus”, Kataja latasi.

Jos verotuksesta tulee silppua, kuka hallitsee kokonaisuutta?

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kaipaa veropolitiikalle selkeitä periaatteita, joiden noudattamiseen sitouduttaisiin pitkäjänteisesti. Viime aikoina on puhuttu erilaisista kohdistetuista veroista kuten puolustusverosta. Myös mahdollinen maakuntavero on ollut esillä keskusteluissa. Verotuksesta ei kuitenkaan saisi tulla silppua.

”Kannan huolta verotuksen päätöksenteosta. Meillä on jo kunnat, joilla on perustuslaillinen verotusoikeus. Valtion tulisi päättää veropolitiikan kokonaisuudesta. Tähän väliin ovat nyt tunkemassa vielä maakunnatkin.  Jos meille tulee jatkuvasti uusia verottajia ja korvamerkittyjä veroja, kuka hallitsee kokonaisuutta?” Lehtinen kysyi.

Lehtinen totesi maakuntauudistuksen olevan kyseenalainen hanke ja tähän näkemykseen myös kansanedustaja Timo Harakka yhtyi: ”Ei varmaankaan missään ole viiden miljoonan ihmisen kansakuntaa joka kokisi, että näin pienelle porukalle tulee lisätä vielä kolmas hallinnon taso.”

Kaikista suomalaisista omistajia, työn verotus kevyemmäksi

Verotuksen yksinkertaisuus, neutraalisuus ja kokonaiskuvan huomioiminen olivat keskustelun kantavia teemoja. Yhtä mieltä panelistit olivat myös siitä, että työn verotusta tulisi keventää.

Väittelyä syntyi oikeudenmukaisimmasta tavasta tehdä veropolitiikkaa. Harakan mukaan pienituloisten asema on viimeaikaisten muutosten myötä heikentynyt eivätkä suurituloiset osallistu heidän laillaan talouden kunnostustalkoisiin. Hän perusteli tätä sillä, että kaikkien veroja on kevennetty, mutta pienituloisten elinkustannukset ja menot ovat kasvaneet esimerkiksi lääkekulujen osalta.

Kataja oli eri mieltä Harakan kanssa. Hänen mukaansa verotuksen progressio on kiristynyt ja kannustinloukut kasvaneet. Esimerkkinä Kataja mainitsi muun muassa työtulovähennyksen kasvattamisen ja solidaarisuusveron käyttöönoton suurituloisille.

Harakan mukaan Suomessa omistajia verotetaan kohtalaisen keveästi EU:n keskiarvoon verrattuna. Tässä voisi olla hänen mukaansa kiristämisen varaa. Lounasmeri huomautti, että tämä pätee osittain: esimerkiksi joidenkin listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotus on tietyissä tapauksissa poikkeuksellisen edullista. Toisaalta se ei kohdistu kaikkiin ja tällä hetkellä esimerkiksi pienet osingonsaajat maksavat usein enemmän veroa kuin suuret.

Verotuksen tulisi Lounasmeren mukaan edistää kaikkien suomalaisten mahdollisuuksia suoraan omistamiseen. ”Haluaisin sellaisen yhteiskunnan, jossa emme olisi pelkästään työntekijöitä, vaan me kaikki olisimme myös yritysten omistajia.”

Keskustelu löytyy kokonaisuudessaan tallenteena MTV:n Katsomosta

Teksti: Kiia Etelävuori
Kuva: Maarit Bystedt / Nasdaq

Avainsanat:Veropolitiikka
Jaa artikkeli

Kommentit