Ei pelkän näön vuoksi

02.10.2017

Silmäasema on kasvanut liike liikkeeltä ensin ketjuksi ja viime kesäkuussa aimo harppauksella pörssiyhtiöksi. IPO on iloinen asia, ajattelee silmäkirurgi ja hallituksen jäsen Torsti Sihvola.

Silmäaseman listautuminen

”Pitkä, lyhyt, lyhyt.” Askeltaminen voisi kuvata Silmäaseman taivalta Fabianinkadun ovesta pörssin päälistalle. Kaikki alkoi siitä, kun pääomasijoittaja Intera Partners kolkutteli ovelle vuonna 2014 ja kartoitti yhtiön kasvusuunnitelmia.

Oikeastaan tarina alkoi jo vuonna 1975. Suomea pitivät kansainvälisissä otsikoissa Etyk- huippukokous ja Anne Pohtamon kruunaaminen maailman kauneimmaksi. Vuosi oli tärkeä myös Kuopion Puijonkadulla, jonne silmälääkärit Pentti Sihvola ja Paavo Jägerroos olivat perustamassa ensimmäistä Silmäasema-liikettä.

Nyt runsaat neljäkymmentä vuotta myöhemmin Pentti Sihvolan silmäkirurgeiksi valmistuneet pojat Torsti ja Roope pitävät vastaanottoa ja tekevät silmäleikkauksia Silmäasemalla.

Enää ei toimiteta valmiita laseja kotiovelle asti niin kuin myymälän vetäjänä toiminut Marjatta-äiti. Nyt pörssiyhtiössä on toiset mittasuhteet: ketjussa on 145 myymälää Suomessa ja kahdeksan Virossa. Silmäsairaaloita Suomessa on yhteensä 13.

Win-win-win-tilanne

Ylimerkityssä annissa kertyi 35 miljoonaa euroa, ja listautumista voi pitää win-win-win –tilanteena: Yhtiö sai polttoainetta kasvuunsa, yksityissijoittajien hajautuspaletti laajeni ja pääomasijoittaja sai exit-oven auki.

”Rahoituksen lisäksi pörssissä olo luo asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien silmissä mainetta sekä uskottavauutta”, sanoo Helsingin, Espoon ja Vantaan silmäsairaaloissa kirurgina työskentelevä Torsti Sihvola, joka on myös yhtiön omistaja 2,3 prosentin osuudella. Hän on ollut hallituksessa mukana yhtä vuotta lukuun ottamatta vuodesta 2007.

Keskustelu listautumisesta tuli hänen mukaansa ensimmäisiä kertoja esille, kun Intera oli ollut kuvioissa vuoden verran. Mutta ennen kuin täysi höyry oli päällä, vierähti tästä vielä toinen mokoma selvittämällä, mitä pörssiyhtiönä toimiminen käytännössä tarkoitti.

”Piti esimerkiksi tunnustella, olisiko pörssiin menolle muuta vaihtoehtoa. Suomesta ei ostajaa uskottu löytyvän. Listautuminen oli myös tae oman omistusosuuden säilymisestä.”

Hallituksen rivijäsenenä Sihvola sanoo nukkuneensa yöt levollisesti. Operatiivinen johto on vastannut IFRS-tilinpäätökseen siirtymisestä, sijoittajatarinan luomisesta ja monesta muusta valmisteluvaiheen palasesta.

Vertaistukea muiden listautumiskokemuksista

Sihvola osallistui Pörssisäätiön listautumiskoulutukseen prosessin loppumetreillä. Ajankohtaa hän piti omalta osaltaan hyvänä.

”Sain vastaukset muun muassa hakemiini kysymyksiin sisäpiiritiedon merkityksestä julkisesti toimivassa yhtiössä. Tieto tuli tarpeeseen, koska olen tällainen hölösuu”, Sihvola naurahtaa.

Mieleen painuneena esimerkkinä hän kertoo, miten Vincit rikkoi hänen mielestään rohkeasti rajoja IPO-vaiheessa: Yhtiöllä oli liikenteessä teipeillä varustettu Tesla rekisterinumerolla IPO 16.

”Koulutuksen suuri anti oli kuulla jo listautuneiden yhtiöiden kokemuksia”, painottaa Sihvola.

Hän rohkaisee yhtiöitä, jotka harkitsevat pörssiin menemistä toistamalla moneen kertaan: ”IPO on iloinen asia. Ei sitä tarvitse pelätä.”

Teksti: Riitta Ekholm
Kuva: Nasdaq

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Pörssisäätiön uutiskirje, niin saat aina uusimmat artikkelit sähköpostiisi.

 

Kommentit