Verotuksen tiekartta tarvitaan – tavoitteena neutraali verokohtelu sijoittajille

04.12.2017

Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare, verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell Keskuskauppakamarista sekä apulaisprofessori Tomi Viitala Aalto-yliopistosta keskustelivat sijoittajien verotuksesta ja sen tulevaisuudennäkymistä Pörssisäätiön järjestämässä paneelikeskustelussa. Moderaattorina toimi Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Pörssisäätiön verokeskusteluun osallistuivat Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare, verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell Keskuskauppakamarista sekä apulaisprofessori Tomi Viitala Aalto-yliopistosta keskustelivat sijoittajien verotuksesta ja sen tulevaisuudennäkymistä Pörssisäätiön järjestämässä paneelikeskustelussa. Moderaattorina toimi Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

”Pitkän aikavälin kehitys on unohdettu sijoittajien verotuksessa. Kokonaisuutta ei ole mietitty kunnolla. Varsinkin suoran osakesijoittamisen verotus on kiristynyt samalla, kun rahastojen ja sijoitusvakuutusten ei”, kommentoi Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala omistajien verotuksen ongelmia Suomessa.

Myös verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell Keskuskauppakamarista yhtyi näkemykseen: ”Kokonaiskuva on pikkuhiljaa hämärtynyt.”

Nämä huomiot nousivat keskeisinä esiin sijoitusalan SijoitusInvest-tapahtumassa järjestetyssä verokeskustelussa.

Verotuksen tiekartta parantamaan ennakoitavuutta

Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare kertoi, että verotukseen tehdään tiekartta ensi vuonna. Tiekartta on suunnitelma verotuksen uudistamisesta ja sen tarkoituksena on tehdä verotuksesta yksinkertaista, neutraalia ja ennustettavaa.

Yksinkertainen verojärjestelmä helpottaisi globaaleihin muutoksiin kuten työn murrokseen ja digitalisaatioon sopeutumista, Järvikare totesi keskustelussa.

Hänen mukaansa yhtenä tavoitteena on päästä eroon siitä, että sijoituspäätöksiä tehdään verotuksen perusteella. Nykyään sijoittaja saattaa valita verotuksellisista syistä jonkin tietyn sijoitusmuodon, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Ongelmaa eri sijoitustuotteiden verotuksessa ratkoo parhaillaan myös valtiovarainministeriön työryhmä, jolla on työskentelyaikaa maaliskuun 2018 loppuun.

Tiekartta mahdollistaa verotuksen tarkastelun ulkoapäin toimintaympäristön pohjalta sen sijaan, että sitä tarkasteltaisiin järjestelmän sisältä kuten yleensä, Kemell iloitsi. Pörssisäätiön toimitusjohtajan Sari Lounasmeren mukaan verotusta on tiekartassa katsottava puhtaalta pöydältä, jos halutaan saada aikaan aidosti neutraali ja yksinkertainen järjestelmä.

Piensijoittajien verotus koetaan epäreiluksi

Osakesäästäjien verotusta on kiristänyt etenkin yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopuminen vuonna 2004 sekä vuonna 2014 voimaan astunut muutos, jossa pörssiosingot muutettiin 85-prosenttisesti veronalaisiksi aiemmasta 70 prosentista. Pääomatulojen verotus muutettiin lisäksi lievästi progressiiviseksi vuodesta 2012 alkaen.

Yleisön kommenteissa nousi vahvasti esiin, että piensijoittajien verotus koetaan epäreiluna; osinkovero osuu etenkin yksityissijoittajiin. Keskustelussa pohdittiinkin mahdollisuutta veropohjan laajentamiseen osinkoverotuksen osalta.

Jos ulkomaisilta omistajilta haluttaisiin kerätä aiempaa laajemmin veroja, sama verokohtelu pitäisi ulottaa myös suomalaisiin toimijoihin, kuten eläkerahastoihin ja yleishyödyllisiin yhteisöihin. Tällä hetkellä niiden osingot ovat pääosin verovapaata tuloa. Mitä suurempi joukko veroja maksaa, sitä alemmaksi veroprosenttia on mahdollista saada.

Ylijohtaja Järvikareen mukaan Suomessa pääomatulojen osalta veropohja on jo nyt kansainvälisesti verrattuna laaja, eikä erilaisia verohuojennuksia ja poikkeuksia ole samalla tavalla kuin monessa muussa maassa.

Osakesäästötilille kannatusta

Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan VM:n verotyöryhmän toimeksiantoon on hallitusohjelman jälkeen lisätty tehtäväksi selvittää osakesäästötilin käyttöönoton mahdollisuutta Suomessa.

”Se on käytössä hyvillä kokemuksilla Ruotsissa. Mielestäni sitä pitäisi vakavasti harkita Suomeen”, Orpo sanoi SijoitusInvestissä. Myös Suomessa vieraillut Nasdaqin toimitusjohtaja Adena Friedman suosittelee, että Suomi ottaisi tilirakenteen käyttöön.

Tähän kannusti Pörssisäätiön veropaneelissa myös apulaisprofessori Viitala: ”En usko, että pienten osinkojen verovapautta saavutetaan koskaan. Parempi ratkaisu olisi kokonaisvaltaisempi osakesäästötili, jossa sijoittaja saa etua myös luovutusvoittoverojen lykkääntymisestä.”

Osakesäästötilillä tarkoitetaan tiivistettynä tiliä, jonka sisällä voisi käydä kauppaa osakkeilla ilman välittömiä verovaikutuksia. Se kannustaisi parempaan hajauttamiseen ja toisi osakesäästämisen verotuksen samalle viivalle rahastojen ja sijoitusvakuutusten kanssa. Osakesäästötilin verokohteluun on eri vaihtoehtoja: joko vuosittainen kokonaispääomaan perustuva laskennallinen vero tai tuottojen verottaminen tililtä nostettaessa.

Pörssisäätiön Lounasmeren mukaan osakesäästötili olisi lainsäädännöllisesti helppo toteuttaa käyttämällä ps-tiliä pohjana, siten ettei osakesäästötilissä kuitenkaan olisi pitkäaikaissäästötilin rajoituksia.

Paneelin lopuksi Viitala muistutti, että verotus on aina poliittista. ”Vaatikaa poliitikoilta selkeitä kannanottoja siihen, miten he aikovat ottaa sijoittajat huomioon”, hän kehotti.

Tämä kannattaa pitää mielessä vuoden 2019 eduskuntavaalien lähestyessä.

Teksti: Kiia Etelävuori
Kuva: Minna Heusala

Jaa artikkeli

Kommentit