Viime vuosikymmenten nousut ja laskut

22.10.2018

Se, että osakemarkkinoilla on nousu- ja laskukausia, ei ole virhe vaan ominaisuus. Laskua ei kannata pelätä, mutta siihen kannattaa varautua.

Pörssikurssien nousu- ja laskukaudet pitkällä aikavälillä

Moni sijoittaja miettii, milloin kannattaisi ostaa tai myydä. Tulevaisuuteen ei näe kukaan. Omaa toimintaa voi ja kannattaa kuitenkin suunnitella etukäteen. Milloin juuri sinä ostat, milloin myyt ja milloin et tee mitään?

Katsaus historiaan auttaa hahmottamaan markkinasyklejä. Salkunhoitaja Hannu Angervuo eQ:sta on koonnut yhteen lukuja pörssin nousu- ja laskukausista Suomessa vuodesta 1964 tähän vuoteen.

Nousukaudet numeroina

  • Pisin nousukausi kesti peräti 90 kuukautta vuosina 1992–2000. Pörssikurssit nousivat yhteensä 842 prosenttia.
  • Muut nousut ovat olleet maltillisempia ja pysyneet pääosin kestoltaan 52–77 kuukaudessa.
  • Kasvuprosentit ovat vaihdelleet noin 180 prosentista suurimmillaan yli 800 prosenttiin.
  • Lisäksi vuodesta 2011 alkaen eurokriisi pysäytti sitä edeltäneen nousun lyhyeen ja aiheutti notkahduksen. Se ei kuitenkaan johtunut suhdannesyklistä, kuten muut kuvaajan härkä- ja karhumarkkinat.

 Lukuja laskukausilta

  • Laskukausista pitkäkestoisin on ollut 49 kuukautta aikavälillä 1973–1977. Silloin pudotus pörssissä oli 51 prosentin suuruinen. Prosentteina laskettuna suurin notkahdus on ollut vuosina 1989–1992, jolloin pudotusta oli 72 prosenttia.
  • Lyhyimmillään lasku oli 15 kuukauden mittainen eli vain vähän yli vuoden 1984–1985, jolloin pudotusta tuli 24 prosentin verran.
  • Kurssilaskut ovat siis olleet prosentteina 24–72 prosentin välillä.

Missä mennään nyt?

Lokakuussa 2018 kurssinousu on kestänyt 76 kuukautta ja nousua on ollut yhteensä 118 prosenttia. Aiempiin huippulukemiin on siis vielä matkaa. Toisaalta keston osalta ollaan jo pisimpien nousujen joukossa. Pituusennätyksen rikkoutumiseen on hieman yli vuoden verran aikaa. Osakemarkkinoilla on ollut viime viikkoina heilahteluita sekä hermostuneisuutta havaittavissa.

– Usein korjausliikkeet ovat tapahtuneet syksyllä. Kun tulee pimeää ja sateista, ihmisiä alkaa pelottaa. Hullut päivät ovat usein samaan aikaan Stockalla ja pörssissä. Talous voi kuitenkin vielä hyvin, enkä ole huolissani. Teollisuuden tilaukset ja vienti ovat yhä kasvaneet, Angervuo sanoo.

Hänen mukaansa tämän nousun aikana tuskin kuitenkaan kivutaan enää yli sataa prosenttia, ja aika loppusykliä mennään. Sijoittajan kannattaa tarkkailla keskuspankkien toimia arvopaperiostojen lopettamisen ja koronnostojen osalta, poliittisia jännitteitä kuten kauppasodan uhkaa, inflaation ja öljyn hinnan kehittymistä sekä tuloskautta. Yleensä laskun aloittaa kuitenkin jokin arvaamaton tapahtuma.

Angervuon mukaan viimeisten noin 40 vuoden aikana tuloshuippu ja yrityskauppojen huippu on aina ollut samana vuonna kuin pörssihuippu. Huiput näkee kuitenkin aina vasta jälkikäteen, hän muistuttaa.

Osakemarkkinoiden kehitys vuonna 2018 Helsingin pörssissäKuvan tiedot: 18.10.2018

Tee suunnitelma, kun on seesteistä

Sijoittajan kannattaa päättää jo etukäteen, kuinka toimii markkinakehityksen eri vaiheissa. Esimerkiksi kurssien kääntyessä laskuun osa myy, osa ostaa lisää, osa ei reagoi mitenkään. Kaikki vaihtoehdot ovat hyviä. Tärkeintä on suunnitelma ja sijoittajan kärsivällisyys, jotta ei tulisi ostaneeksi ainoastaan markkinan huipulla ja myyneeksi kaikkea halvimpaan hintaan.

Yksi vaihtoehto on ajallinen hajauttaminen. Silloin sijoittaja ostaa osakkeita tasaisesti säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Siten hän varmistaa, että ostoja kertyy syklin eri vaiheissa.

Itseltään kannattaa myös säännöllisin väliajoin kysyä, tuleeko sijoitetuille rahoille tarvetta lähitulevaisuudessa. Lasku on tavallisesti kestänyt pari vuotta. Voitko tarvittaessa pitää omistuksia vielä laskukauden yli, jos kurssit kääntyvät? Ole suunnitelmallinen, jotta sinun ei tarvitse myydä hintojen ollessa aivan pohjalla.

Kurssien heilahdellessa kannattaa myös muistaa sijoittajan paras ystävä eli aika. Korkoa korolle -ilmiö pääsee kasvattamaan eniten pitkäjänteisen sijoittajan salkkua. Vaikka menneisyys ei olekaan tae tulevasta, historiassa seuraava pörssihuippu on ollut aina edellistä korkeampi.

Teksti: Kiia Etelävuori
Kuvaajat: Sijoittajan almanakka / Hannu Angervuo, eQ. 18.10.2018.

Jos haluat lukea lisää samanlaista sisältöä, seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä tai tilaa uutiskirjeemme

Avainsanat:osakemarkkinat
Jaa artikkeli

Kommentit