Konkarisijoittajien opit osakemarkkinoista ja listautumisanneista

17.12.2018

Pitkän linjan osakesijoittajat Kim ja Tom Lindström, Seppo Saario, Tomi Salo, Jarl Waltonen ja Sari Lounasmeri kokoontuivat Pörssitaloon. Joukko käänsi katseensa markkinoiden näkymiin ja muihin sijoittajalle olennaisiin aiheisiin. Pörssisäätiö poimi keskustelusta opit osakesäästäjälle.

Konkarisijoittajien opit osakemarkkinoista ja listautumisanneista: Tom ja Kim Lindströmin, Sari Lounasmeren, Seppo Saarion, Tomi Salon ja Jarl Waltosen neuvot.

1) Ole optimisti – pessimisti ei koskaan löydä sopivaa oston paikkaa

Pitkän nousun jälkeen tänä syksynä 2018 osakemarkkinoilla on nähty korjausliikkeitä ja tummia pilviä. Toisaalta kursseilla on tapana heilua aina syksyisin enemmän, huomautti Tom Lindström ja muistutti esimerkiksi vuodesta 2015, jolloin Kiina koetteli sijoittajien hermoja.

– Inflaatio ei ole mitenkään erityisen korkealla tasolla. Kuplaan viittaavia yli-investointeja ei ole näkynyt. Arvostusten puolesta nyt ei ole nähtävissä romahdusvaaraa. Jos verrataan esimerkiksi vuoteen 2007, kurssit eivät ole yltiöpäisesti nousseet, pohti myös Jarl Waltonen:

Isot romahdukset ovat aina pääasiassa yllätyksiä.

Seppo Saarion mukaan nousuvaraa on vielä: indeksi on Suomessa 9 000 pisteen tienoilla, kun ennätys huitelee 18 000:ssa. Toisaalta maailmantilanne vaikuttaa merkittävästi. Lisäksi kurssit tuppaavat laskemaan, kun kaikki uudet sijoittajat ovat jo markkinoilla. Ollaanko jo siinä tilanteessa?

Kuplan syntymisen vaaraa on nähtävissä indeksien isoimmissa yhtiössä, kuten Yhdysvaltojen teknologianousijoissa, konkarit pohtivat. Kun indeksiin sijoitetaan innolla, varat kasautuvat suurimpiin yhtiöihin. Esimerkiksi S&P 500 -indeksissä viidellä yhtiöllä on yhteensä noin 15 prosentin paino.

Asian toinen puoli on Saarion mukaan se, että useilla USA:n jättiyhtiöillä tuotteet ovat ylivoimaiset, ja niiden markkinaosuus vain kasvaa. Isossa hypessä olevien yhtiöiden ja muiden yritysten arvostusten välillä on hurja ero myös Helsingin pörssissä, Kim Lindström totesi. Muutama suuryhtiö kannattelee indeksiä.

Kim Lindström tiivisti usean sijoittamista harkitsevan ongelman: Jos jää odottamaan täydellistä hetkeä sijoittaa, sitä ei koskaan tulekaan. Pessimisti löytää aina syyn olla ostamatta.

– Minä olen ikuinen optimisti. Mitä pelokkaampia muut ovat, sitä innokkaammin ostan.

Tärkeintä on, ettei päädy ostamaan pelkästään kurssien ollessa korkeimmillaan eikä myy kaikkea niiden ollessa pohjalla. Tämän voi välttää helpoimmin sijoittamalla säännöllisin väliajoin markkinoiden tilanteesta riippumatta, muistutti Tomi Salo.

2) Älä tuijota vain arvonnousua – näkyvissä hyvä osinkosato

– Moni sijoittaja jämähtää tarkkailemaan osakkeiden arvonnousua ja unohtaa osinkojen merkityksen, totesi Sari Lounasmeri keskustelussa. Osingot muodostavat usein suuren osan tuotoista, mikä on syytä muistaa etenkin silloin, kun kurssien heilunta hirvittää.

Esimerkiksi Saario on laskenut kevään osinkotuotokseen noin 5 prosenttia:

Kun korot ovat nollassa ja inflaatio niitä korkeampi, ei tee mieli siirtyä myyntilaidalle.

Helsingin pörssin keskimääräinen osinkotuotto on yksi Kim Lindströmin seuraamista sijoittajan mittareista. Lokakuussa 2018 se oli 4,7 prosenttia, kun esimerkiksi IT-kuplassa vastaava luku oli 1,7 prosenttia, Lindström kertoi.

3) Tarkkaile hintavääristymiä listautumisanneissa

Listautumisanneissa on se riski, ja toisaalta mahdollisuus, ettei järjestäjä ole osannut arvioida hintaa oikein, konkarit pohtivat. Esimerkiksi Roviossa vaaranmerkit olivat nähtävillä, Tom Lindström sanoi.

– Vuonna 2011 kahden miljardin tarjous ei rittänyt, mutta kuusi vuotta myöhemmin 900 miljoonan arvostustaso oli riittävä. Toinen hälytysmerkki minulle oli, kun näin Angry Birds -tuotteet kasattuna Citymarketin ja Prisman alelaareihin.

Waltosen mukaan sijoittajan on myös hyvä selvittää, onko listautumisessa kyseessä aito anti vai ensisijaisesti osakemyynti, ja mitä varten varoja kerätään.

Kolmanneksi kannattaa ottaa huomioon etenkin pienempien First North -yhtiöiden osakkeiden likviditeetti.

Jos yrityksellä on vain vähän osakkeita, omistajia ja päivävaihtoa, omaa osuutta voi olla hankala myydä varsinkaan yhtään isompien sijoitussummien kohdalla.

Moni listautuminen tarjoaa silti hyvän mahdollisuuden sijoittajalle. Lounasmeri toivoo, ettei listautumisikkuna menisi vielä kiinni, tai oikeastaan, ettei koko ’suljettua ikkunaa’ olisi.

– En pidä ajattelutavasta, että meillä on tällainen listautumisikkuna, joka on joko auki tai kiinni. Jos katsomme yhtään isompia hyvin toimivia markkinoita, tyypillistä on, että yrityksiä tulee jatkuvasti pörssiin: joskus vähemmän, joskus enemmän. Markkina ei kuitenkaan kokonaan sulkeudu, kuten Suomessa on viime vuosikymmeninä valitettavasti käynyt. Pörssi on kanava, josta yritykset voivat hakea rahoitusta monenlaisissa tilanteissa.

Teksti: Kiia Etelävuori
Kuva: Minna Heusala, 2017

Kiinnostavatko konkarisijoittajien opit ja muut ajankohtaiset aiheet sijoittamisesta? Siinä tapauksessa kannattaa tilata Pörssisäätiön suosittu uutiskirje ja seurata meitä Twitterissä ja Facebookissa

Avainsanat:konkarisijoittajat
Jaa artikkeli

Kommentit