Sijoittaja kertoo: Valppaana markkinoilla

14.01.2019

Pääomasijoittaja Julianna Borsoksen intohimona ovat voimakkaasti kasvavat vakiintuneet ja yrittäjävetoiset pienet sekä keskisuuret kotimaiset yritykset. Yhteinen exit-horisontti pitää yritykset nälkäisinä. Yksityissijoittajia hän kehottaa taustoittamaan sijoituskohteet tarkkaan.

Sijoittaja kertoo: pääomasijoittaja Julianna Borsos

Pääomasijoittaja, kauppatieteen tohtori Julianna Borsos valmistui samaan aikaan kun pääomamarkkinat vapautuivat kansainvälisille pääomille Suomessa. Suorat sijoitukset olivat hänen väitöskirjansa aiheena.

Omien sanojensa mukaan hän kävi 1990-luvun alussa kasvamassa korkoa Etlassa, mistä siihen aikaan pongahti monta ekonomistia ja analyytikkoa finanssimaailmaan. Kun hän oli lainassa London Business Schoolissa, varsinainen finanssikärpänen iski kunnolla ja hän tiesi, että tutkijan ura ei ole hänen juttunsa, vaan investointipankkitoiminta.

– Väitöskirja oli muutenkin ollut töiden ohessa harrastus, sanoo Borsos.

Istuttuaan eri puolilla pöytää investointipankeissa ja nähtyään asiakastyössä laajasti eri toimialoja sekä monenlaisia niin isoja kuin pieniäkin yrityksiä pörssiyhtiöistä perheyrityksiin hän sai vankan pohjan pääomasijoittajaksi ryhtymiseen. Sapattivuotena Kaliforniassa vuonna 2009 pitkän pohdinnan jälkeen syntyi päätös perustaa oma pääomasijoitusyhtiö Bocap, jota hän luotsaa yhdessä yhtiökumppaninsa, Vilma Torstilan ja muun tiimin kanssa. Yhtiö oli Suomessa ensimmäinen pääomasijoitusrahasto, joka sijoittaa yhtiöihin vähemmistöosakkaana.

Siihen aikaan markkinoilla oli buyout-rahastoja, jotka sijoitustaan vastaan haluavat omistaa yrityksestä enemmistön, tai starupeihin sijoittavia venture-rahastoja. Pk-yrityksiin sijoittavia pääomasijoitusrahastoja oli vain muutama ja nekin sijoittivat yleensä enemmistöperusteisesti.

Kohteet oman sijoitusprofiilin mukaan

Toistaiseksi yksityissijoittajan on hankala sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin, koska regulaatio on tiukkaa. Borsos on miettinyt, että kolmannen rahaston kohdalla hän saattaisi jopa ottaa revohkan harteilleen.

Jokaisesta sijoituksesta pitää raportoida Finanssivalvontaan, kymppitonnin sijoituksistakin syntyy iso hallinnollinen taakka ja siksi pääomasijoitusrahastoihin ei yksityissijoittajilla ole toistaiseksi asiaa. Tällä hetkellä markkinoilta löytyy toki rahastoja, joihin pitäisi sijoittaa vähintään noin sadan tuhannen euron verran.

– Bocapin punainen lanka on keskittyä pieniin ja keskisuuriin suomalaisiin yrityksiin, koska täältä löytyy maailmanluokan osaajia.

Borsos kehottaa yksityissijoittajia olemaan tarkkana, mihin sijoittaa ja selvittämään, mikä on oma sijoitusprofiili. Pörssiyhtiöiden osakkeisiin sijoittamista hän pitää turvallisena tapana niiden likvidiyden vuoksi. Esimerkiksi joukkorahoituksessa hän näkee monia seikkoja, jotka on hyvä selvittää ennen sitoutumista.

Itse hän kertoo saaneensa nenilleen kerran eräässä sartup-sijoituksessa ja oppi meni perille. Varhaisessa vaiheessa oleviin yrityksiin sijoittamisessa on aina Borsoksen mielestä pieleen menemisen vaara.

Hälytysmerkkejä, kuten tappioita, omistajajohtajien huippupalkkoja ja velkaisuusastetta pitää hänen mukaansa varoa vaihtoehtoisissa sijoituksissa.

– Myös hallituksen kokoonpanoa kannattaa tarkkailla. Hyvät ammattilaiset ovat merkki, että yhtiöstä on odotettavissa hyviä uutisia, Borsos neuvoo yksityissijoittajaa.

Pääomasijoituksia, enkelisijoituksia, asuntoja, taidetta

Borsos on sijoittajana hajauttaja. Oma pääomasijoitusrahasto ja kohdeyhtiöt ovat päivätyö eikä aikaa ole juuri laitettavaksi muihin kohteisiin. Silti hänellä on Bocapin sijoitusten lisäksi enkelisijoituksia ja muutamia asuntosijoituksia.

Taidetta myös, mutta niitä hän ei pidä sijoituksina, vaan ostaa Aleksanterinkadulla sijaitsevan yhtiön seinille teoksia, joista hän pitää: kodin seinät ovat ääreensä täynnä miehensä hankkimia tauluja.

Borsoksen paras sijoitus on Bocap itse ja kaksi exitoitua yhtiöitä, joista toisen tuotto 2,4 -kertaistui ja toinen tuplaantui kahdessa vuodessa. Yleensä rahastosalkuissa olevia yrityksiä pidetään viitisen vuotta, mutta kun markkinoilta ilmaantuu ostaja hyvän hinnan kanssa, siihen on syytä tarttua.

– Nyt kuusi vuotta ensimmäisen rahaston perustamisesta, pääsee pikkuhiljaa nauttimaan kovan ahkeroinnin tuloksista, sanoo Borsos.

Ensimmäisen ja toisenkin rahaston perustaminen oli satojen puheluiden ja tapaamisten tulosta. Kolmas on Borsoksen mukaan toivottavasti jo helpompi, sillä hyvä jälki kannustaa sijoittajia ehkä jatkossakin mukaan. Pörssilaskua hän ei kavahda.

– Se on tervettä talouden toimintaa. Ostopaikkoja kannattaa pitää silmällä, Borsos.

Teksti: Riitta Ekholm
Kuva: Bocap

Haluatko lukea lisää sijoittajatarinoita ja kuulla arvopaperimarkkinoiden ajankohtaisista aiheista? Siinä tapauksessa kannattaa tilata Pörssisäätiön suosittu uutiskirje ja seurata meitä Twitterissä ja Facebookissa

Avainsanat:Sijoittaja kertoo
Jaa artikkeli

Kommentit