Lukija kysyy: ”Onko tilini turvassa?”

19.12.2007

Lukija kysyy viisaasti siitä, miten eri sijoitusmuodot ovat turvattuja  kriisitilanteissa:

”Kaipaisin kovasti informaatiota sivuillenne sijoittajan suojasta. Nyt ovat  islantilaiset ostaneet ilmeisesti velalla välittäjiä Suomesta. Mitä korvataan ja minkä mukaan? Meneekö esimerkiksi maksuliikennetili talletussuojan piiriin? Entä osakkeet? Mitä voi tehdä jos asiakasvaratilillä olevat rahat ovatkin hävinneet?”

Vastaus löytyy netistä eri sivuilta, mutta kokosimme tilannetta vähän yhteen. Sijoittajan ja säästäjän rahoja suojelee kaksi järjestelmää, Talletussuojarahasto ja Sijoittajan korvausrahasto.

Talletussuoja koskee tilejä

Kaikkien EU:n ja ETAn alueella toimiluvan saaneiden pankkien on kuuluttava oman maansa talletussuojajärjestelmään. Siitä korvataan asiakkaan talletukset tiettyyn määrään saakka, jos pankki joutuu maksukyvyttömäksi. Suomessa järjestelmää ylläpitää pankkien hallinnoima Talletussuojarahasto.

Talletussuojarahaston varoista korvataan Rahoitustarkastuksen hyväksymät yleiset ehdot täyttävälle pankkitilille vastaanotetut varat ja tilille vielä kirjautumattomat maksujen välityksessä olevat tallettajan samassa pankissa olevat saamiset, kuitenkin enintään 25.000 euron määrään asti.

Suoja on pankki- ja tilinomistajakohtainen: jos tallettajalla on kahdessa pankissa talletuksia, molemmat talletukset ovat suojattuja 25 000 euroon saakka. Tähän tekevät poikkeuksen OP-yhteenliittymään kuuluvat pankit. Jos tallettajalla on yhteenliittymään kuuluvassa kahdessa pankissa molemmissa 25 000 euron talletukset, suoja on vain 25 000 euroa, ei 50 000 euroa.

Lisäksi on olemassa toinenkin poikkeus. Korvausta saattaa nimittäin saada enemmänkin, jos kyseessä on asuntokauppaan liittyvät rahat. Saaminen maksetaan täysimääräisesti, jos voit osoittaa luotettavasti, että saaminen perustuu varoihin, jotka olet saanut omassa käytössä olleen asunnon myynnistä ja että varat käytetään uuden, omaan käyttöön tulevan asunnon hankkimiseen. Edellytyksenä on lisäksi, että varat on talletettu tilille enintään 6 kuukautta ennen Rahoitustarkastuksen päätöstä Talletussuojarahaston maksuvelvollisuudesta.

Suoja koskee erikseen jokaisen perheenjäsenen talletuksia ja erikseen jokaista talletustilin yhteisomistajaa. Lain tarkoittama yhteisomistaja ei kuitenkaan ole henkilö, jolla on vain käyttöoikeus tiliin. Suojan piiriin kuuluvat kaikki yksityishenkilöt, yritykset, säätiöt sekä julkisyhteisöt, kuten kunnat ja seurakunnat.

Talletussuojarahasto ei korvaa tiettyjä sijoitustoimintaan käytettävillä tileillä olevia varoja, jos tiliä ei pankin tai sijoituspalveluyrityksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan voi käyttää mihinkään muuhun.

Talletussuojarahaston maksuvelvollisuus voi tulla kysymykseen vain silloin, kun talletuspankki ei pysty maksamaan tallettajalle erääntyneitä ja riidattomia talletussaatavia ja Rahoitustarkastus on todennut pankin pysyvästi maksukyvyttömäksi. Rahoitustarkastuksen on tällöin tehtävä 21 päivässä päätös siitä, että Talletussuojarahasto on maksuvelvollinen. Rahaston on maksettava tallettajan saatava 3 kuukaudessa Rahoitustarkastuksen päätöksestä. Maksuaikaa voidaan painavista syitä jatkaa kolme eri kertaa, kuitenkin yhteensä enintään 9 kuukautta.

Entä ulkomaiset pankit?

Jos  ulkomaisessa omistuksessa oleva pankki toimii Suomessa tytäryhtiömuodossa, tämä pankki toimii Ratan toimiluvan turvin ja se on suomalaisen talletussuojan piirissä. Jos pankki siirtää toimintonsa Suomessa sivuliikemuotoon, kuten Danske Bankin Sampo Pankki on ilmoittanut tekevänsä keväällä 2008, siirtyy tällainen pankki kotivaltionsa  suojan piiriin. Sampo Pankin tapauksessa talletussuoja olisi tällöin Tanskan suoja.

Suomessa toimivan ulkomaisen pankin sivukonttorin talletukset kuuluvat sen valtion suojajärjestelmän piiriin, mistä pankki on kotoisin. Siten esimerkiksi islantilaisen pankin täällä olevan sivukonttorin suojasta vastaa Islannin talletussuojarahasto ja Ruotsista tulleen pankin sivukonttorin suoja kuuluu Ruotsin talletussuojarahastolle. Suojan määrissä ja ehdoissa on merkittäviä eroja, joihin on syytä tutustua tarkemmin.

Ulkomaisen pankin sivuliike voi Suomessa toimiessaan hakea lisäsuojaa Suomen järjestelmästä. Rahaston on myönnettävä lisäsuoja, jos pankin kotivaltion suoja ei ole yhtä riittävä kuin Suomen talletussuojarahaston antamaa suoja. Jos esimerkiksi islantilainen pankki hakee lisäsuojaa Suomesta, suoja kattaisi Suomen suojan 25 000 euron ja Islannin suojan 20 500 euron välisen erotuksen.

Onko pankkini ulkomaalainen?

Tallettaja voi tarkistaa tilanteen kysymällä pankista. Myös Ratan nettisivuilla listataan ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorit. Suurin näistä sivukonttoreista on Handelsbanken.

Täällä toimivat ulkomaisten pankkien sivukonttorit voivat hakea Suomen talletussuojarahastosta lisäsuojaa kattaakseen Suomen talletussuojan ja pankin kotimaan talletussuojan väliset erot. Lisäsuojan saanut pankki maksaa tästä Suomen talletussuojarahastolle vuosittaisen kannatusmaksun.

Tilanne 31.10.2007 oli tämä: suomalaisen talletussuojan piirissä ovat OP-yhteenliittymään kuuluvat talletuspankit, paikallisosuuspankit, säästöpankit ja säästöpankkiosakeyhtiöt, joita ovat Aktia Sparbank Ab, Helmi Säästöpankki, Nooa Säästöpankki ja Skärgårdsbanken Ab.

Talletussuojan piirissä ovat lisäksi:

  • eQ Pankki Oy
  • Evli Pankki Oyj
  • Glitnir Pankki Oy
  • Kaupthing Bank Oyj (päivitys: 1.1.2008 Kaupthing muuttui islantilaiseksi pankiksi, katso vaikutukset listan alta)
  • Nordea Pankki Suomi Oyj
  • S-Pankki Oy
  • Sampo Pankki Oyj
  • SEB Gyllenberg Private Bank Ab
  • Suomen Asuntohypopankki Oy
  • Tapiola Pankki Oy
  • Ålandsbanken Abp

Kaupthingistä tuli vuoden 2008 alussa islantilainen pankki. Kaupthing haki ja sai lisäsuojan Suomen talletussuojarahastosta, mutta suoja 20 500 euroon asti on Islannista, loput 25 000 euron kokonaissuojaan saakka Suomesta.

Lisää aiheesta Säästäjälle ja sijoittajalle -osiossa rahoitustarkastuksen internet-sivuilla ja Talletussuojarahaston sivuilla.

Sijoittajien korvausrahasto turvaa osakkeita

Huoli talletuksista on perustellumpaa kuin huoli osakkeiden katoamisesta. Sijoittajien korvausrahasto on perustettu turvaamaan sijoittajan saatavat, jos korvausrahastoon kuuluva sijoituspalveluyritys ei pysty maksamaan sijoittajan saamisia sopimuksen mukaisesti. Suoja kattaa muun muassa toimeksiantojen vastaanottamisen ja välittämisen, omaisuudenhoidon sekä emissiot. Sijoitussidonnaiset vakuutukset eivät kuulu suojan piiriin.

Ensisijaisesti sijoittajien saatavista vastaa se sijoituspalveluyritys tai luottolaitos, jonka asiakas sijoittaja on. Korvausrahaston jäseniä ovat kaikki suomalaiset sijoituspalveluyritykset ja sijoituspalveluja tarjoavat suomalaiset luottolaitokset. Eli ulkomaisomistuksessa olevan sijoituspalveluyrityksen asiakkaan pitää selvittää oma tilanteensa kysymällä sitä käyttämältään yritykseltä.

Korvausrahaston suojan piirissä ovat muut kuin ammattimaiset sijoittajat. Et ole ammattimainen sijoittaja, jollei sinua ole erikseen rekisteröity ammattimaiseksi sijoittajaksi. Eli salkun koko ei ratkaise.

Rahasto korvaa sijoittajalle aiheutuneet menetykset silloin, kun rahaston jäsen ei ole suorittanut suojan piiriin kuuluvan sijoittajan selviä ja riidattomia saatavia sopimuksen mukaisesti. Rahasto ei siis korvaa esimerkiksi kurssimuutoksista tai huonoista sijoitusneuvoista aiheutuneita menetyksiä.

Yhdelle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on 9/10 sijoittajan yhdeltä sijoituspalveluyritykseltä olevan saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Korvaus lasketaan sen päivän markkina-arvon mukaan, jona Rahoitustarkastus teki korvausvelvollisuudesta päätöksen tai jona kyseinen sijoituspalveluyritys asetettiin selvitystilaan, yrityssaneeraukseen tai konkurssiin ? aikaisempi päivä on ratkaiseva.

Rajoituksen seurauksena sellainen sijoittaja, jonka saatava olisi noin 22 222 euroa, olisi oikeutettu enimmäiskorvaukseen eli 20 000 euroon, sillä 90 prosenttia 22 222 eurosta on 20 000 euroa. Sijoittaja, jonka saamisoikeus olisi 20 000 euroa, saisi korvauksena 18 000 euroa. Sijoittaja, jonka saamisoikeus sijoituspalveluyritykseltä olisi enemmän kuin 22 222 euroa, saisi myös 20 000 euron suuruisen korvauksen.

Lue lisää

Onko pankkini turvallinen?

Sitten vielä kommentti tuohon itse huoleen: islantilaisten tulosta Suomen pankkimarkkinoille ja varsinkin niiden korkotarjouksista on noussut melkoinen häly. Tavallisen sijoittajan on vaikea päätellä, mikä osuus kohusta on aiheellista, mikä ulkomaalaispelkoa ja mikä silkkaa pankkien välistä kilpailua. Ainakin luottolaitokset luottavat ?sillipankkeihin? siinä kuin suomalaisiinkin. Kauppalehden artikkeleista löytyy lisää linkkejä aiheesta:

Kauppalehti: ”Nordea vihjaa: islantilaispankkeja kaatuu”

Kauppalehti: ”Kilpailijat: Epäasiallista, Nordea”

Helsingin Sanomat 19.12.2007: ”Suursijoittajat epäilevät islantilaispankkien maksukykyä”

Petteri Numminen / kuva: iStockPhoto

(Tätä artikkelia on päivitetty Kaupthingin talletussuojan osalta 11.1.2008)

 

Jaa artikkeli

Kommentit