Osakesäästäjälle jatkossakin hyvä tili

19.06.2008

Professori Jarmo Leppiniemi on vakuuttunut, että osakkeiden arvo kasvaa jatkossakin samaa tahtia maailmantalouden kasvun kanssa. Osakesäästäjät voivat siis jatkossakin tehdä hyvän tilin, sillä mitkään merkit eivät viittaa kasvun loppumiseen.

Jarmo Leppiniemi toimi Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtajana vuosina 1984 – 2008 eli 24 vuotta. Tuona aikana kotimaisten osakkeiden arvot ovat keskimäärin kymmenkertaistuneet. Toukokuussa 2008 liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin professori Timo Rothovius, Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen johtaja.

Kysyimme heiltä, millaista oli sijoittaminen Leppiniemen aloittaessa Osakesäästäjissä ja toisaalta, millainen maailma on, jos Rothovius tekee yhtä pitkän uran.

– Tietoa sijoituskohteista oli 24 vuotta sitten tarjolla varsin niukasti; nettiä ei ollut ja vuosittain julkaistiin vain muutama sijoitustoimintaa käsittelevä kirja, niitä ehkä tutkittiin tarkemmin. Pääomaverotusta ei ollut, ja viiden vuoden omistuksen jälkeen osakkeet sai myydä verovapaasti. Osakkeiden ohella sijoittajien mielenkiinto kohdistui joukkovelkakirjoihin, Leppiniemi kertoo.

Vaihtoehtoja oli nykyistä vähemmän, koska tarjolla oli vain kotimaisia osakkeita. Yhtiökokoukset eivät herättäneet huomiota eikä niistä oltu kiinnostuneita. Yritysvaltaukset olivat melko tuntematon asia. Sisäpiiritiedon hyväksikäyttöön suhtauduttiin kevyesti.

Pörssitoiminnan säätely oli vähäistä, ja piensijoittajan oikeusturva oli 20-30 vuotta jäljessä amerikkalaisesta tasosta. Keskusliiton toimintakin oli hyvin kotimaista. Joskus ruotsalaiset kävivät kylässä ja suomalaiset tekivät vastavierailun.

Oikeusturva kohentunut

ETA ja EU-sopimukset olivat käänteentekeviä asioita. Kansainvälistymisen ansiosta sijoitustoiminta ja piensijoittajien oikeusturva kohosi länsimaiselle tasolle – osittain vain paperilla, paljolti todellisuudessakin. Tänä päivänä osakemarkkinat niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa ovat edelläkävijöitä avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Se tarkoittaa, että yrityksen kertoessa jotakin itsestään tämä tieto täytyy välittää kaikille osakkeenomistajille samaan aikaan. Sisäpiiritiedon hyväksikäyttö on kriminalisoitu.

EU:n ansiota oli arvopaperilautakunnan perustaminen ratkomaan piensijoittajien ja sijoituspalveluyritysten välisiä ristiriitoja. Aikaisemmin piensijoittajalla ei ollut tämän kaltaista suojaa, ainoa turva oli julkisuus tai suora käräjöinti. Pörssin sääntöjä noudatettiin pienissä asioissa, mutta suurissa asioissa niistä saatettiin joustaa.

Merkittävin neljännesvuosisadan aikana tapahtunut muutos on Leppiniemen mukaan juuri osakemarkkinoiden kansainvälistyminen: ulkomaiset sijoittajat voivat sijoittaa Suomeen ja suomalaiset vastaavasti ulkomaille.

Markkinoilla oikea hinta

Ulkomaiset sijoittajien ansiota on se, että osakkeiden arvot ovat neljännesvuosisadan aikana kymmenkertaistuneet. Näin tapahtui, koska kansainväliset sijoittajat nostivat suomalaisten osakkeiden arvon oikealle, kansainväliselle arvostustasolle. Sijoituskohteina olevien yritystenkin koko on kasvanut, koska ne voivat ilman rajoitteita toimia ja tehdä yrityskauppoja monissa maissa. Monia yritystoimintaa jäykistäviä rakenteita on kadonnut, koska kansainvälinen kilpailu pakottaa kuuntelemaan kehittyneiden markkinoiden vaatimuksia.

Koska sijoittajia on paljon, niin yksittäinen sijoittaja voi luottaa siihen, että markkinoilla olevan osakkeen hinta on oikea. Ali- tai yliarvostetun osakkeen löytäessään on syytä epäillä omia päätelmiään.

Oikeahintaisuus ei kuitenkaan päde kaikkiin markkinoilla oleviin sijoitustuotteisiin; markkinoilla on Leppiniemen mukaan pyydyksiä joissa kustannustaso ei ole kunniallinen. Sijoitustuotteet eivät ole välttämättä ole läpinäkyviä, vaikka mukana olevat yritykset sitä ovatkin.

Teknoboomi yllätti

Tietotekniikkaboomi ajoittuu 2000-luvun vaihteen molemmin puolin. Spekuloida uudesta teollisesta vallankumouksesta, joka kumoaa vanhat talouden lainalaisuudet. Uskottiin että tietotekniikan ansiosta talous on siirtynyt jatkuvan kasvun käyrälle. Keskusteltiin onko perinteisellä savupiipputeollisuudella enää olemassaolon oikeutta. Ajattelutapa johti tekno-osakkeiden rakettimaiseen nousuun 1990-luvun lopussa ja yhtä nopeaan romahdukseen 2000-luvun alkupuolella.

Teknisesti suurin muutos 24 vuoden aikana on internet ja sen tarjoamat kaupankäynti- ja tiedonhankintamahdollisuudet. Aikaisemmin piensijoittaja joutui tekemään töitä löytääkseen sijoituskohdetta koskevaa tietoa, nyt ongelmana on oleellisen tiedon suodattaminen valtavasta tietovirrasta.

Mitä historia opettaa?

– Sijoitusmaailmassa historia ei toista itseään mutta historiasta voi oppia realismia. Markkinoilla ei yleensä kannata pitää kiirettä, koska uusia mahdollisuuksia tulee myöhemminkin. Viimeistä tilaisuutta tehdä jotakin ei koskaan tule. Historiaa tutkimalla voi myös oppia aistimaan ylikuumentumiseen viittaavat merkit, Leppiniemi sanoo.

Hänen mukaansa kotimaiset osakkeet pitävät jatkossakin pintansa markkinoilla vain olemalla hyviä ostokohteita, kotimaisuus sinänsä on yhä pienempi arvo. Moni sijoittaja tuskin tämän kehityksen myötä ylipäätään tietää minkä maalaiseen yritykseen hän sijoittaa. Osakemarkkinoilla keinotekoiset ratkaisut eivät menesty, koska markkinoilla on paljon hyviä vaihtoehtoja, joiden toimintaa asiantuntevat analyytikot seuraavat.

Tavoitteena tasapuolinen verotus

Osakesäästäjien keskusliiton uusi puheenjohtaja Timo Rothovius sanoo, että verotuksen tasapuolisuus on yksi osakesäästämisen suuri haaste seuraavan 24 vuoden aikana. Osakkeisiin sijoittaminen pitäisi olla verotuksellisesti yhtä edullista kuin muihinkin kohteisiin sijoittaminen esimerkiksi jonkin eläkeyhtiön kautta. Hän ei suoralta kädeltä lupaudu toimimaan puheenjohtajana seuraavaa 24:ää vuotta kuten Jarmo Leppiniemi.

– Puheenjohtaja valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan, toistaiseksi olen lupautunut siksi ajaksi. Lienee järkevää jatkaa pari-kolme kautta, mutta sen aika näyttää. Sitä pitemmän ajan suunnitelmia en ole tehnyt, Timo Rothovius toteaa.

Verotuksellisen tasapuolisuuden ohella haasteena on huolehtia suomalaisten pk-yritysten rahahuollon tarpeista, eli pörssilistaus on tehtävä nykyistä houkuttelevammaksi myös niille. Jonkinlainen kotimainen pörssi on säilytettävä, jonka tosin ei tarvitse olla suomalaisessa omistuksessa. Pörssin kotimaisuudesta huolimatta sijoittajien on opeteltava myös kansainvälistä hajauttamista.

Timo Rothovius antaa arvoa Osakesäästäjien paikallisyhdistystoiminnalle. Alueellisilla yhdistyksillä suuri merkitys tiedon jakajina, sijoitustilaisuuksien järjestäjinä ja sitä kautta ihmisten innostajina, jotta he sijoittavat edes osa säästöistään parhaan tuotto-riskisuhteen kohteisiin eli osakkeisiin.

– Osakesäästäminen tarjoaa edelleen mahdollisuuden vakaaseen vaurastumiseen. Historiallisessa tarkastelussa osakkeet ovat tuottaneet arvopapereista selvästi parhaiten. En näe mitään syytä miksi tämä muuttuisi, edes siinä tapauksessa että kansantalouden kasvu ei kuluvalla vuosisadalla olisikaan yhtä voimakasta kuin viime vuosisadalla, Rothovius pohtii.

 

Jaa artikkeli

Kommentit