Sijoittajan vahingonkorvaukset ovat kiven alla

03.10.2008

Yksityisen sijoittajan on äärimmäisen vaikea saada vahingonkorvausta, vaikka pörssiyhtiön tiedottaminen olisi tökkinyt ja aiheuttanut sijoittajalle vahinkoa. Näin arvioi professori Matti Turtiainen Joensuun yliopistosta.

Yhtiön listautumisesitteen jokainen sana voi vaikuttaa sijoittajan sijoituspäätökseen. Entä jos esitteessä onkin virhe tai sen voi ymmärtää väärin? Kuka vastaa virheestä – pörssiyhtiö itse vai liikkeeseenlaskun järjestäjä? Entä millainen vastuu sijoittajalla itsellään on?

Professori Matti Turtiainen selvitteli pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuutta ja korvausvastuuta osakeannin yhteydessä Pörssisäätiön rahoittamassa tutkimuksessa. Hän kehottaa yksityissijoittajaa viemään asiaa aina eteenpäin, jos katsoo kärsineensä vääryyttä yhtiön tiedottamisesta johtuen.

– Mielestäni sijoittajan tulee olla oikeutettu vahingonkorvauksiin ja hänellä tulee olla mahdollisuus hakea korvauksia, jos tiedottamisen puutteista aiheutuu vahinkoa, Turtiainen sanoo.

Käytännössä korvausten saaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa.

– Lainsäädännössä sijoittajalle sälytetty todistustaakka on ongelma. Sijoittajan tulee todistaa, ettei liikkeeseenlaskija ole toiminut huolellisesti, ja käytännössä tämän osoittaminen on usein mahdotonta.

Sijoittajan on oltava huolellinen

Turtiainen kehottaa sijoittajaa ottamaan ensimmäiseksi yhteyttä Rahoitustarkastukseen, jos hän arvioi saaneensa yhtiön listautumisen yhteydessä harhaanjohtavaa tietoa. Jos kyse on jostain muusta asiasta, jossa sijoittaja katsoo yhtiön rikkoneen tiedonantovelvollisuutta, kannattaa kääntyä arvopaperilautakunnan puoleen.

Ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin varmistua siitä, että on mielestään itse toiminut huolellisesti sijoituspäätöstä tehdessään.

– Sijoittajalla itsellään on toki mahdollisuutta vaikuttaa vahingon syntymiseen. Huolellisen sijoittajan käsite on luotu juuri tästä näkökulmasta, Turtiainen toteaa.

Ei määrä vain laatu

Pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus koostuu pääasiassa listautumisvaiheessa julkaistavasta listautumisesitteestä sekä sen jälkeen säännöllisestä ja jatkuvasta tiedonantovelvollisuudesta eli siitä, että yhtiön on viipymättä tiedotettava asioista, jotka sen oman arvion mukaan voivat olennaisesti vaikuttaa osakkeen arvoon. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti johtaa vahingonkorvausvastuuseen.

Turtiainen sanoo, että yksi hänen tutkimuksensa keskeisistä johtopäätöksistä on, ettei niin sanottua ankaraa vastuuta kannata tuoda arvopaperimarkkinoille.

– Ankaran vastuun käsite johtaisi tiedonantovelvollisuuden kannalta vaikeaan tilanteeseen, tietotulvaan.

Ankara vastuu tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että pelkkä kirjoittajan lyöntivirhe listautumisesitteessä katsottaisiin virheeksi, jonka perusteella yhtiö joutuisi korvaamaan sijoittajalle koituneet vahingot. Tässä tapauksessa ei siis erikseen tutkittaisi sitä, onko liikkeeseenlaskija ollut huolellinen tietoa tuottaessaan.

– Jos tiedonantovelvollisuudessa sovellettaisiin ankaran vastuun käsitettä, yrityksen alkaisivat julkistaa tietoa aivan kaikesta. Merkityksetön tietotulva olisi sijoittajan kannalta mielestäni enemmän haitta kuin hyöty: yksityisen sijoittajan on mahdoton poimia tulvasta olennaisia asioita, Turtiainen sanoo.

– Tiedon määrä ei ole ratkaisevaa vaan laatu. Tavoitteena on oikean kuvan saaminen sijoituskohteesta.

Tulevaisuudennäkemyksiä tarvitaan

Jos listayhtiöille sälytettäisiin ankara vastuu, yritykset tuskin uskaltaisivat julkistaa lainkaan arvioita tulevaisuudesta, Turtiainen lisää.

– Tulevaisuushan on aina epävarma, ja ennustamisessa virheet ovat mahdollisia. Toisaalta yhtiön näkemykset tulevasta ovat sijoittajan kannalta olennaisia ja niitä tarvitaan, Turtiainen sanoo.

Tutkimuksensa ulkopuolella Turtiainen on kerännyt esimerkkejä joistakin tapauksista, joissa Rahoitustarkastus tai pörssin kurinpitolautakunta on todennut pörssiyhtiön rikkoneen tiedonantovelvollisuuttaan.

– Yhteistä näille tapauksille on monesti ollut se, ettei yritys ole pystynyt täyttämään vaatimusta tiedon samanaikaisuudesta eli että jokin olennaisesti osakkeen arvoon vaikuttanut tieto on saavuttanut joitain sijoittajia ennen muita, Turtiainen sanoo.

Esimerkiksi vuonna 2006 pörssin kurinpitolautakunta antoi StoraEnsolle varoituksen tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta, koska yhtiö ei ollut julkistanut pörssitiedotteella kannattavuuden ja liikevoiton kasvua koskevaa arviotaan, jonka yhtiön johto oli kertonut muun muassa yhtiökokouksessa.

Varoituksia on saatu myös liian optimistisista tulevaisuuden näkymistä, tiedon julkistamisen viivytyksestä, arvioihin liittyvien riskien väljästä esittämisestä sekä harhaanjohtavasta tiedottamisesta.


 

Markkinoiden vastuusta laajemmin

Professori Matti Turtiainen esitteli tutkimuksensa Pörssisäätiön järjestämässä ”Kuka kantaa vastuun arvopaperimarkkinoilla?” -seminaarissa 2.10.2008.

Vastuun käsitettä käsiteltiin seminaarissa laajasti myös muista näkökulmista. Muun muassa hallitussihteeri Sanna Alakare työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli ajankohtaisia tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuta koskevia kysymyksiä. Seminaarissa keskusteltiin siitä, miten Suomen lainsäädäntöä tulisi mahdollisesti muuttaa. Omista näkökulmistaan kommentit esittivät viranomaisten, tilintarkastajien, yhtiöiden ja sijoittajien edustajat. Katso kaikkien esiintyjien esitykset täältä:

https://www.porssisaatio.fi/artikkelit/sijoitusesitteen-laatijalla-on-valtava-vastuu

Jaa artikkeli

Kommentit