Onko yli 50 000 euroa pankkitilillä riskisijoitus?

13.11.2008

Epävarmuus pankkitalletusten suojasta kansoitti Rahoitustarkastuksen asiantuntijan esitelmän sijoitusmessuilla Helsingissä. Tallettajat pohtivat, onko yli 50 000 euron pitäminen yhdessä pankissa riskisijoitus.

– Eduskunnan käsittelyssä olevan esityksen mukaan talletussuojan kattavuus nostetaan siten, että asiakkaan talletukset suojataan yhdessä pankissa 50 000 euroon saakka, vastuuvalvoja Erika Penttilä Rahoitustarkastuksesta kertoi yleisölle.

Penttilän mukaan on huomattava, että 50 000 euroa on maksimisumma, joka sisältää myös esimerkiksi korot.

50 000 euron summa koskee liike-, säästö- ja paikallisosuuspankkeja. Osuuspankkien op-yhteenliittymään kuuluvissa pankeissa asiakas saa suojan kuitenkin vain kerran, vaikka säästöjä olisi useissa osuuspankeissa.

Muita poikkeuksia ovat asiakkaan omassa käytössä olleen asunnon myynnistä saadut varat, joilla on sataprosenttinen suoja puolen vuoden ajan. Nämä varat pitää käyttää uuden asunnon ostoon. Toinen poikkeus on tietyt arvopaperikauppaa varten käytetyt tilit, joiden menetykset korvataan sijoittajien korvausrahastosta.

– Talletussuojarahastossa oli varoja viime syyskuun lopussa 520 miljoonaa euroa, Penttilä kertoi. Hänen mukaansa pankkien vuosittain maksama kannatusmaksu on yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Pankit eivät voi vaatia summia eroteltaviksi omiin kiintiöihinsä.

– Summa on kerätty ajatellen 25 000 euron enimmäistalletussuojaa, Penttilä selvitti.

Onko suuri talletus riskisijoitus?

Yleisö nosti esiin kysymyksen, voidaanko 50 000 euroa ylittävä pankkitalletus katsoa riskisijoitukseksi. Penttilä myönsi, että tietyllä tavalla näin on. Pankin joutuessa selvitystilaan asiakas joutuu perimään varansa 50 000 euroa ylittävältä osalta konkurssipesältä.

Toinen kiinnostava kysymys oli se, riittääkö 520 miljoonaa euroa, mikäli suuri pankki joutuu vaikeuksiin. Riittävyyteen vaikuttaa se, kuinka paljon pankin omia varoja on jaettavissa.

Talletussuojarahasto alkaa korvata asiakkaiden varoja vasta silloin, kun Rahoitustarkastus on todennut talletuspankin pysyvästi maksukyvyttömäksi. Rahoitustarkastuksen tulee tehdä päätös kolmen viikon kuluessa siitä, kun tallettajat ovat huomauttaneet pankin vaikeuksista.

Talletussuojarahaston pitää maksaa varat kolmen kuukauden kuluessa Rahoitustarkastuksen päätöksestä. Virasto voi tosin myöntää lisäaikaa kolme kuukautta kerrallaan, enintään kolme kertaa. Varoja voi joutua odottamaan siis jopa vuoden.

– Eihän rahoja voi odottaa kokonaista vuotta, yleisö kommentoi.

Penttilä vastasi kertoen, että Euroopan Unioni valmistelee maksuajan lyhentämistä.

Ulkomaisilla pankeilla erilaiset säännöt

Monimutkaisemmaksi asia menee, jos varat on talletettu ulkomaiseen pankkiin. Islantilaispankkien, etenkin Glitnirin ja Kaupthingin viimeaikaiset vaikeudet toivat asian esille.

Mikäli ulkomainen pankki toimii Suomessa itsenäisenä osakeyhtiönä, sen pitää kuulua Suomen talletussuojarahaston piiriin. Sen sijaan sivuliike kuuluu sen maan talletussuojan piiriin, jossa emopankki toimii.

– Sampopankki on tällä hetkellä Suomen talletussuojan piirissä, Penttilä selvensi yleisölle. Sampopankin omistaa tanskalainen Den Danske Bank.

Sivuliikekin voi hakea lisäsuojaa Suomesta, mikäli oman maan talletussuoja ei riitä.

Yleisö ehti myös esittää muita mielipiteitä ja vaatimuksia. Pankkien vakavaraisuuksista kertovia lukuja vaadittiin julkisiksi, ja luottoluokituksia tekevien yhtiöiden toiminta herätti myös kiinnostusta.

Kaiken kaikkiaan kuulijat saivat vastaukset kysymyksiinsä, ainakin siitä päätellen, että Penttilä sai raikuvat aplodit esityksensä päätteeksi.

Jaa artikkeli

Kommentit