Pörssilistauksesta kilpailuetua – Pörssisäätiön uusi selvitys

23.03.2009

PÖRSSISÄÄTIÖN TIEDOTE

Pörssilistaus ei tee yhtiöistä lyhytjänteisiä eikä saa niitä suosimaan osakkeenomistajia muiden sidosryhmien ja pitkän aikavälin tuottavuuden kustannuksella. Pörssiyritykset maksavat suurempia palkkoja ja ne ovat lisänneet työpaikkoja enemmän kuin suuret listaamattomat yhtiöt. Listatut ja listaamattomat yhtiöt ovat yhtä vakaita työnantajia, todetaan professori Timo Korkeamäen ja professori Yrjö Koskisentekemässä selvityksessä.

Hyvät, pahat pörssiyhtiöt? –selvityksessä tutkijat vertailevat, poikkeaako listayhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden käyttäytyminen toisistaan. Vertailun kohteena ovat työpaikkojen määrä, palkat, investoinnit, pääoman tuotto, rahoitusrakenne ja osingonmaksu. Selvityksen on tilannut arvopaperimarkkinoita ja arvopaperisäästämistä edistävä Pörssisäätiö.

-Finanssikriisin aikanakin on syytä pohtia pörssilistauksen vaikutusta yritysten toimintaan. Pörssilistaus on kilpailuetu kriisiolosuhteissa, sillä pörssiyhtiöt voivat järjestää osakeanteja ja niiden on helpompi saada velkarahoitusta kuin listaamattomien yhtiöiden. Myös osingonmaksussa on enemmän joustovaraa, toteavat Korkeamäki ja Koskinen.

Pörssiyhtiöitä arvostellaan muun muassa lyhytjänteisestä osakkeenomistajien suosimisesta muiden sidosryhmien ja pitkän aikavälin tuottavuuden kustannuksella. Tämän selvityksen mukaan arvostelu ei ole perusteltua.

Palkat parempia

Pörssiyhtiöt maksoivat vuosina 2001 – 2007 työntekijöilleen 3 000 – 4 000 euroa enemmän palkkaa vuodessa kuin listaamattomat yhtiöt. Samaan aikaan ne lisäsivät 87 000 työpaikkaa, kun taas listaamattomissa yhtiöissä työpaikat vähenivät. Selvitys ei tue sitä käsitystä, että listayhtiöt lomauttaisivat ja irtisanoisivat henkilöstöä muita herkemmin. Työpaikat olivat suunnilleen yhtä vakaita molemmissa ryhmissä.

Pörssiyhtiöissä pääoman tuotto on kasvanut selvästi vuosina 2001–2007. Listaamattomien yhtiöiden pääoman tuoton kehityksessä ei ollut selvää trendiä. Jakson loppupuolella pörssiyhtiöt olivat selvästi kannattavampia. Pörssiyhtiöt maksoivat osinkoina noin puolet nettotuloksestaan ja listaamattomat 20 % – 30 %.

Listayhtiöt käyttävät enemmän velkarahoitusta kuin listaamattomat yhtiöt. Tämä tuo listayhtiöille kilpailuetua, koska velkaraha on edullisempaa kuin oma pääoma. Listayhtiöiden on helpompi saada velkarahoitusta, koska niistä on pörssiyhtiöiden laajan tiedonantovelvollisuuden vuoksi saatavissa paremmin tietoa. Listaamattomat yhtiöt ovat riippuvaisempia tulorahoituksestaan kuin pörssiyhtiöt.

Pörssiyhtiöillä on myös parempi kyky kantaa riskejä ja velkaantua, koska niiden omistajat ovat voineet hajauttaa sijoituksensa moniin yhtiöihin.

Investoinneissa ei suuria eroja

Pörssiyhtiöt ovat investoineet hieman enemmän, mutta niiden investointimäärä vaihtelee enemmän kuin listaamattomien yhtiöiden. Pörssiyhtiöt pystyvät reagoimaan nopeammin markkinoiden muutosten tuomiin investointitarpeisiin, koska niillä rahoituksen saanti on joustavampaa kuin listaamattomilla yhtiöillä.

Selvityksessä verrataan Talouselämän 500 suurimman yrityksen tietokannassa olevia pörssilistattuja yrityksiä listaamattomiin yrityksiin. Tarkastelussa oli 60 pörssiyhtiötä ja niiden vertailuyritykset samoilta toimialoilta. Vertailusta jouduttiin jättämään pois kokonaan rahoitus- ja tietotekniikka-ala, koska toimialoilla ei ole vertailukelpoisia listaamattomia yrityksiä.  Vertailu koskee pääosin vuosien 2001–2007 tietoja.

 


Tutkimuksen tekijät

Timo Korkeamäki toimii rahoituksen Aktia professorina Svenska Handelshögskolanissa elokuusta 2008 lähtien. Sitä ennen hän toimi rahoituksen professorina Gonzagan yliopistossa USA:ssa vuosina 2001–2008. Hän on myös toiminut vierailevana tutkijana Suomen Pankissa. Professori Korkeamäki on suorittanut civilekonom tutkinnon Uumajan yliopistosta, MBA-tutkinnon Gonzagan yliopistosta sekä PhD. – tutkinnon Etelä-Karoliinan yliopistosta. Sekä hänen tutkimus- että opetustyönsä painottuvat yritys- ja kansainväliseen rahoitukseen ja hänen tutkimuksiaan on julkaistu johtavissa rahoitusalan akateemisissa julkaisuissa.

Yrjö Koskinen on toiminut Bostonin yliopiston rahoituksen ja kansantaloustieteen apulaisprofessorina vuodesta 2004 lähtien. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja valmistunut kauppatieteiden tohtoriksi INSEAD:sta vuonna 1999. Aikaisemmin hän on toiminut Suomen Pankin tutkijana ja toimistopäällikkönä sekä Tukholman kauppakorkeakoulun rahoituksen apulaisprofessorina. Professori Koskinen on erikoistunut yritys- ja kansainväliseen rahoitukseen. Hän on julkaissut useita tutkimuksia valuuttakriiseistä ja euron vaikutuksista yrityksiin johtavissa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa.

Jaa artikkeli

Kommentit