Pörssiyhtiöt selvästi mainettaan parempia

24.03.2009

Pörssiyhtiöillä on huono julkinen kuva. Pahimmillaan pörssiyhtiöitä pidetään herkkinä irtisanojina, jotka repivät ahneesti voittoja ja palvelevat vain omistajien lyhytjänteisiä etuja.

Professorit Timo Korkeamäki ja Yrjö Koskinen selvittivät mielikuvien osuvuutta Pörssisäätiön tilauksesta. Selvityksessä vertailtiin 60 pörssiyhtiön ja 60 listaamattoman yhtiön tilinpäätöstietoja vuosilta 2001–2007.

Selvityksessä kuva pörssiyhtiöistä kääntyy lähes päinvastaiseksi. Pörssiyhtiöt ovat työnantajina ja osingonmaksajina noteeraamattomia yhtiöitä parempia, eivätkä jää investoinneissakaan muita huonommiksi.

Pörssiyhtiöihin syntyi vertailuaikana 87 000 uutta työpaikkaa, kun listaamattomissa yhtiöissä työpaikkojen määrä väheni 2 500:lla. Aineistosta ei myöskään löytynyt tukea sille, että pörssiyhtiöt irtisanoisivat työntekijöitään herkemmin.

– Työpaikkojen vakaus oli listatuissa yhtiöissä ja noteeraamattomissa yrityksissä samaa tasoa, painotti rahoituksen professori Timo Korkeamäki Svenska Handelshögskolanilta.

Henkilöstökulujen vertailu paljasti, että pörssiyhtiöt maksavat työntekijöilleen tuntuvasti enemmän palkkaa kuin noteeraamattomat yritykset. Kuukausitasolla eroa kertyi noin 300 euroa henkilöä kohden.

Investoinneissa tasapeli

Myös sijoittajan kannalta pörssiyhtiöt ovat varmempi valinta. Pörssiyhtiöiden oman pääoman tuotto kasvoi selvästi tarkastelujaksolla, ja ne olivat myös noteeraamattomia yrityksiä selvästi kannattavampia.

Osinkoja pörssiyhtiöt maksoivat tarkastelujaksolla noin puolet nettotuloksestaan, kun noteeraamattomilla yrityksillä osingot jäivät 20–30 prosenttiin.

– Pörssiyhtiöt ovat olleet parempia sijoituskohteita kuin noteeraamattomat yritykset. Ne ovat pystyneet maksamaan isompia osinkoja ilman, että muu toiminta kärsisi, korosti Bostonin yliopiston apulaisprofessori Yrjö Koskinen.

Lyhytjänteisyydestäkään pörssiyhtiöitä ei voida syyttää. Selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden ja noteeraamattomien yhtiöiden investointi-intensiteetti on jotakuinkin samalla tasolla.

– Tilastollisesti ja taloudellisesti merkittäviä eroja ei ollut.

Selvitys tehtiin ajalta ennen finanssikriisiä, mutta Koskinen arvioi pörssiyhtiöiden pärjäävän kriisissä muita paremmin. Pörssiyhtiöiden on helpompi saada velkarahoitusta sekä myös järjestää osakeanteja.

Terveisiä poliitikoillekin

Korkeamäki arvioi, että ainakin osittain pörssiyhtiöiden ankea julkinen kuva selittyy median käytännöillä. Kokonsa puolesta pörssiyhtiöiden lomautukset ja irtisanomiset ylittävät helpommin uutiskynnyksen.

Professorit lähettivät viestejä myös talouspolitiikan päättäjille. He muistuttivat, että pörssiyhtiöt ovat Suomen talouden selkäranka.

– Noteeraamattomien ja pörssiyhtiön osingonmaksua kohdellaan verotuksessa eri tavalla, kun niiden pitäisi kyllä selvästi olla samalla viivalla, painotti Koskinen.

– Poliitikkojen on helppo ottaa populistinen sävy suhteessa pörssiyhtiöihin, mutta pikkuisen varovaisuutta pitäisi olla, lisäsi Korkeamäki.

 

Korkeamäki, Timo & Koskinen, Yrjö: Hyvät pahat pörssiyhtiöt? Svenska handelshögskolan, Research Reports 67.

Jaa artikkeli

Kommentit