Suomen arvopaperimarkkinoiden puitteet

21.04.2009

Suomen arvopaperimarkkinat ovat 1980-luvulta alkaen käyneet läpi merkittävän rakennemuutoksen. Kun rahoitusmarkkinoita liberalisoitiin ja pankkikriisiä seurasi pankkisektorin rakennemuutos, arvopaperimarkkinat alkoivat nousta tärkeään asemaan rahoituksen välityksessä.

Markkinat ovat myös kansainvälistyneet. Euro otettiin arvopaperimarkkinoilla käyttöön 1.1.1999 lähtien.

Osakemarkkinat

Suomen osakekauppa on pitkälti keskittynyt NASDAQ OMX Helsinki -pörssiin, joka on osa kansainvälistä NASDAQ OMX -konsernia. Suomalaisilla osakkeilla käydään kauppaa myös muilla kansainvälisillä markkinapaikoilla.

NASDAQ OMX syntyi, kun Pohjoismaissa ja Baltiassa pörssejä ylläpitänyt OMX ja amerikkalainen teknologiapörssi NASDAQ yhdistyivät vuonna 2008.

Konserni omistaa ja ylläpitää pörssejä ja markkinapaikkoja Yhdysvalloissa, Euroopassa, Pohjoismaissa ja Baltiassa. Lisäksi NASDAQ OMX:n teknologia tukee yli 70 pörssin, selvitysorganisaation ja arvopaperikeskuksen toimintaa yli 50 maassa.

Vuoden 2008 lopussa NASDAQ OMX Helsingissä oli listattuna 129 yhtiötä, joiden markkina-arvo oli yhteensä 116 miljardia euroa.

Lisätietoa NASDAQ OMX -yhtiöstä ja NASDAQ OMX Helsinki -pörssistä.

Korkomarkkinat

Joukkolainojen kauppa käydään pääosin pankkien välisillä tukkumarkkinoilla. Suurin liikkeeseenlaskija on Suomen valtio. Muita joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita ovat pankit, kiinnitysluottolaitokset, kuntasektori sekä yritykset.

Valuuttakurssiriskin poistuttua suomalaisiin lainoihin sijoittava ulkomainen sijoittajakunta on laajentunut ja toisaalta suomalaiset ovat lisänneet sijoittamista euroalueen lainoihin. Suomalaisille on nykyisin tarjolla myös monenlaisia sijoituspalveluyritysten liikkeeseen laskemia ja välittämiä indeksilainoja.

Kotitalouksille suunnattuja tuotto-obligaatioita lukuun ottamatta valtion lainat on suunnattu institutionaalisille sijoittajille Suomessa ja ulkomailla. Valtiokonttori laskee liikkeeseen Tuotto-obligaatioita muutaman kerran vuodessa. Niitä myyvät Valtiokonttori ja Valtiokonttorin valtuuttamat pankit.

Suomen valtion lainoilla on paras luottoluokitus AAA. Korkoero esimerkiksi Saksan valtion joukkolainojen korkoihin on kapea. Suomalaisten yritysten aktiivisuus joukkolainamarkkinoilla on ollut vähäistä. Vain suurimmilla suomalaisilla yhtiöillä on luottoluokituksia, jotka ovat tarpeen kansainvälisillä markkinoilla.

Valtion rahoitusta hoitaa Valtiokonttori. Valtion joukkolainaa, jota lasketaan liikkeeseen eri ajankohtina siten, että nimelliskorko ja erääntymispäivä ovat samat, kutsutaan sarjalainaksi tai sarjaobligaatiolainaksi. Kun tällaista lainaa on liikkeessä runsaasti eli se on likvidi, muut liikkeeseenlaskijat voivat käyttää sen korkoa viitekorkona omissa lainoissaan. Näin valtion joukkolainasta tulee viitelaina.

Lainojen likviditeettiä ja jälkimarkkinoita pitävät yllä Valtiokonttorin valitsemat kansainväliset markkinatakaajat. Suuri osa viitelainojen kaupasta käydään avoimilla sähköisillä markkinapaikoilla. Suomalaisten lainojen korkotaso määräytyy siis kansainvälisillä markkinoilla.

Valtio, yritykset, pankit ja yhteisöt laskevat rahamarkkinoilla liikkeeseen lyhytaikaisia jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja, valtion velkasitoumuksia, yritys- ja sijoitustodistuksia. Euroalueen lyhyet markkinakorot eli euriborkorot pohjautuvat pankkien välisiin lainarahan korkoihin. Lyhyimmän euriborin maturiteetti on yksi viikko, pisimmän 12 kuukautta.

Lisätietoja valtion lainoista.

Johdannaismarkkinat

NASDAQ OMX -konserni on keskittänyt pohjoismaiden johdannaiskaupankäynnin Tukholmaan. Suomalaisten yritysten johdannaisilla käydään kauppaa myös saksalais-sveitsiläisessä johdannaispörssissä, Eurexissa.

Lisätietoa johdannaista NASDAQ OMXista ja Eurexista.

Kaupankäynti warranteilla

Kaupankäynti warranteilla aloitettiin Helsingin pörssissä vuoden 2001 alkupuolella. Liikkeeseenlaskettujen warranttien määrä on kasvanut nopeasti ja pörssin eniten vaihdetuille osakkeille on olemassa monenlaisia warrantteja. Erilaisten warranttien tarkemmat tiedot ja ehdot kerrotaan tarkoin liikkeeseenlaskijoiden omilla sivuilla.

Lisätietoa warranteista pörssin sivuilta.

Sijoitusrahastot

Kaikkien Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahastopääoma oli 31.1.2009 yhteensä 41,2 miljardia euroa.

Suomessa oli vuoden 28.2.2009 rekisteröity 600 rahastoa, joista 111 oli erikoisrahastoja.

Kuukausittain ilmestyvää Rahastoraporttia julkaisee Suomen Sijoitusrahastoyhdistys. Raporttiin on laskettu sijoitusrahastojen tuottoja eripituisille ajanjaksoille sekä muun muassa riskitunnuslukuja. Rahastoraportissa kerrotaan myös rahastojen veloittamat palkkiot ja rahastojen yhteystiedot.

Internetissä rahastoportaalien määrä on kasvanut sijoittajien määrän myötä ja sijoituspäätöksen tekemisen helpottamiseksi on monia apuvälineitä, kuten Morningstar-tähditykset ja Eufex-arviointityökalut.

Lisätietoa sijoitusrahastoista Sijoitusrahastoyhdistyksen sivuilta ja osakerahastoista pörssin sivuilta.

Sijoittajat

Institutionaaliset sijoittajat omistavat suurimman osan suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista ja instituutioista suuri osa on ulkomaisia. Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 28.2.2008 lopussa noin 50 prosenttia ja kotitalouksien noin 18 prosenttia.

Suurimmat kotimaiset institutionaaliset sijoittajat ovat eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja sijoitusrahastot. Suomessa lakisääteiset työeläkkeet ovat yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidossa.

Pörssisäätiön vuonna 2006 teettämän tutkimuksen mukaan kotitalouksista 50 prosenttia omisti arvopapereita (osakkeita sekä sijoitusrahasto-osuuksia), 23 prosenttia osakkeita ja 31 prosenttia sijoitusrahasto-osuuksia.

Kotimaisten osakkeenomistajien omistukset kirjataan arvo-osuusrekistereissä pidettäville arvo-osuustileille. Arvo-osuusjärjestelmää ylläpitää arvopaperikeskuksena toimiva Euroclear, joka ylläpitää myös ajantasaista omistusrekisteriä eli arvo-osuusjärjestelmää. Suurin osa lainakannasta on niin ikään mukana arvo-osuusjärjestelmässä.

Kaikkien arvo-osuusjärjestelmään liittyneiden yhtiöiden osakkeenomistajien on avattava arvo-osuustili. Ulkomaalaisen omistamat arvo-osuudet voidaan kirjata omistajaluetteloon arvo-osuusrekisterin pitäjän tai arvopaperinvälittäjän nimiin eli hallintarekisteröidä. Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajilla on oikeus osinkoihin ja kaikkiin osakkeisiin liittyviin merkintä- ja muihin taloudellisiin oikeuksiin.

Äänivallan käyttö yhtiökokouksessa edellyttää kuitenkin myös ulkomaalaisilta omistuksen rekisteröimistä. Jos osakkeenomistaja haluaa käyttää hallinnoimisoikeuksia, hänen on rekisteröitävä osakkeet omiin nimiinsä vähintään viisi päivää ennen yhtiökokousta. Yhtiökokouksiin osallistuminen edellyttää yleensä myös ilmoittautumista etukäteen.

Tilastoja osakkeenomistajista ja lisätietoja arvo-osuusjärjestelmästä.

Enemmän arvopaperikeskuksesta kappaleessa Kaupankäynti pörssissä.

 

Helsingin arvopaperipörssi perustettiin vuonna 1912. Arvopaperipörssi ja johdannaispörssi SOM sulautuivat vuonna 1997, ja seuraavana vuonna samaan konserniin liitettiin myös Suomen Arvopaperikeskus.

2000-luku on ollut pörssifuusioiden aikaa. Ensin HEX hankki omistukseensa Tallinnan, Riian ja Vilnan pörssit. Vuonna 2003 Tukholman pörssin emoyhtiö OM taas osti HEXin, ja pörssikonsernit fuusioituivat. Lisäksi Kööpenhaminan ja Islannin pörssit tulivat osaksi OMX-yhtiötä vuonna 2006.

Vuonna 2007 yhdysvaltalainen teknologiapörssi NASDAQ ja OMX fuusioituivat. Helsingin pörssi siirtyi osaksi kuudella mantereella toimivaa NASDAQ OMX –konsernia, ja sen nimi muuttui NASDAQ OMX Helsingiksi.

Samaan aikaan omistusjärjestelyjä on tehty myös selvitys- ja säilytyspuolella. Suomen Arvopaperikeskus ja Ruotsin VPC yhdistyivät vuonna 2004 NCSD:ksi, joka puolestaan siirtyi osaksi eurooppalaista Euroclearia vuonna 2008.

Helsingin, Kööpenhaminan ja Tukholman pörsseihin listatuista yhtiöistä muodostettu Pohjoismainen pörssilista otettiin käyttöön 2. lokakuuta 2006. Yhtiöt ryhmitellään listalla markkina-arvon ja toimialan mukaan.

Yhtiöt ryhmitellään kolmeen markkina-arvoryhmään: suuret yhtiöt (Large Cap), keskisuuret yhtiöt (Mid Cap) ja pienet yhtiöt (Small Cap). Suurten ryhmään kuuluvat yritykset, joiden markkina-arvo on yli miljardi euroa. keskisuurten ryhmään kuuluvat yritykset, joiden markkina-arvo on yli 150 miljoonaa – 1 miljardi euroa ja Small Cap -ryhmään yritykset, joiden markkina-arvo on alle 150 miljoonaa euroa. Markkina-arvoryhmät tarkastetaan puolivuosittain 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta yhtiön osakkeiden marraskuun ja toukokuun kaupankäyntimäärillä painotettujen keskikurssien perusteella.

Lisätietoja NASDAQ OMX -yhtiöstä ja Helsingin pörssistä.

Toimialaluokitus

Yhtiöt jaetaan markkina-arvoryhmissään vielä toimialoihin Morgan Stanleyn ja Standard & Poor’sin kehittämän ja ylläpitämän kansainvälisen GICS (Global Industry Classification Standard) -luokitusstandardin mukaisesti. Toimialaluokitus perustuu toimialaan, josta pääosa yhtiön liikevaihdosta muodostuu.

Toimialaluokat ovat:

  • Energia
  • Perusteollisuus
  • Teollisuustuotteet ja -palvelut
  • Kulutustavarat ja -palvelut
  • Päivittäistavarat
  • Terveydenhuolto
  • Rahoitus ja kiinteistöt
  • Informaatioteknologia
  • Tietoliikennepalvelut
  • Yhdyskuntapalvelut

Pohjoismaiseen kurssilistaan sisältyvät tiedot yhtiön kotipörssistä sekä osakkeiden kaupankäyntivaluutasta. Lisäksi listalla on tieto siitä, onko yhtiöllä LP-markkinatakaaja, onko yhtiö tarkkailulistalla.

Kauppaa käydään yritysten osakkeiden noteerausvaluutassa. Valtaosa välittäjistä tarjoaa valuutanvaihtopalveluita kauppoja varten.

Listautumisvaatimukset

Pohjoismaisella listalla listautumisvaatimukset yhtenäistyvät. Tiivistetyt listautumisvaatimukset ovat:

  • kolmen vuoden toimintahistoria
  • riittävä kannattavuus tai vaihtoehtoisesti riittävä käyttöpääoma vähintään seuraavaksi 12 kuukaudeksi
  • 25 prosenttia osakepääomasta yleisön omistuksessa
  • yhtiön asianmukaista johtoa ja hallintoa koskevat vaatimukset.

Tulosraportointi

NASDAQ OMX Helsingissä listatut yhtiöt julkistavat tilinpäätöksen lisäksi kolme osavuosikatsausta ja vuosikertomuksen tavallisesti varhain keväällä. Tilikausi on useimmiten kalenterivuosi.

Yhtiöt ilmoittavat julkistamisajankohdat etukäteen pörssille. Julkistamisajankohdat ovat nähtävillä useimpien yhtiöiden omilla kotisivuilla. NASDAQ OMX ylläpitää lisäksi kalenteria julkistamisajankohdista.

Pörssin kalenteri

Indeksit

Pohjoismaiden ja Baltian pörssien kaikkien indeksien nimet ovat muuttuneet yhteneviksi. Nimet muodostuvat OMX-tunnuksesta, pörssin nimen alkukirjaimesta ja indeksityypistä.

Helsingissä yleisindeksin nimi on OMX Helsinki (OMXH). Portfolioindeksi on OMX Helsinki CAP (OMXHCAP). Vertailuindeksi on nimeltään OMX Helsinki Benchmark (OMXHB), ja 25 vaihdetuimman osakkeen indeksi on OMX Helsinki 25 (OMXH 25).

OMX Helsinki Cap -indeksi (OMXHCAP) on yleisindeksin painorajoitettu versio, jossa yhden osakkeen maksimipaino on 10 prosenttia indeksin kokonaismarkkina-arvosta. OMXH- ja OMXHCAP-indeksit lasketaan hinta- ja tuottoindekseinä. OMX Helsinki All Share- ja OMX Helsinki Cap -indeksin avaava arvo 28. joulukuuta 1990 on 1 000 pistettä.

Lisätietoa indekseistä

 

Kaupankäynti Helsingin pörssissä on ollut 1990-luvun alusta lähtien sähköistä ja hajautettua niin, että välittäjät ovat yhteydessä pörssiin omista toimistoistaan. Siksi NASDAQ OMX:ssä käyvät kauppaa nykyisin myös lukuisat ulkomaiset etävälittäjät.

Suomalaiset sijoittajat voivat käydä kauppaa arvopaperivälittäjien kautta joko sähköisesti internetin välityksellä, puhelimitse tai käymällä pankkien konttoreissa.

Suomalaisiin osakkeisiin sijoittava ulkomainen sijoittaja voi avata arvo-osuustilin kaupankäyntiä varten suomalaisen välittäjän avulla tai toimia ulkomaisen välittäjän kautta. Sijoittaja tarvitsee myös suomalaisen pankkitilin voidakseen käydä kauppaa Suomessa paikallisen välittäjän kautta.

NASDAQ OMX Helsingin osakevaihdosta merkittävä osa on keskittynyt Nokiaan, joka on myös markkina-arvoltaan pörssin suurin yhtiö. Yhtiön osakkeen maailmanlaajuisesta vaihdosta valtaosa käydään NASDAQ OMX:ssä.

Lisätietoa vaihdosta ja markkina-arvioista.

Pörssipäivät

NASDAQ OMX Helsingissä käydään kauppaa pääsääntöisesti kaikkina pankkipäivinä.

Pörssipäivän rakenne jakaantuu seuraavasti:

Osakkeet

9.45 – 10.00 Päivän avaushuutokauppa

9.45 – 18.30 Jatkuva kaupankäynti

18.20 – 18.30 Päivän päätöshuutokauppa

18.31 – 19.00 Kaupankäynnin jälkeinen vaihe

Sopimuskaupassa ostaja ja myyjä sopivat keskenään kaupasta. Kauppojen hintarajat määräytyvät jatkuvan kaupankäynnin aikana pääsääntöisesti parhaan osto- ja myyntikurssin mukaan.

Osakkeiden päätöskurssi määräytyy ensisijaisesti pörssin päätöshuutokaupassa alkaen klo 18.20. Päätöshuutokauppaan siirtyvät jatkuvasta kaupankäynnistä voimassa olevat tarjoukset. Päätöshuutokaupan aikana tarjouksia voidaan edelleen tallettaa ennen täsmäytystä, mikä alkaa osakekohtaisesti muutama minuutti huutokaupan alkamisajankohdan jälkeen. Päätöshuutokauppa viimeiselläkin osakkeella on ohi noin klo 18.30 mennessä. Mikäli päätöshuutokaupassa ei synny kauppaa tai instrumentti ei osallistu päätöshuutokauppaan, päätöskurssina on viimeisen erällisen voimassaolevan kaupan hinta, joka on täsmäytynyt jatkuvassa kaupankäynnissä tai päivän avaushuutokaupassa.

Kaupankäynti warranteilla, optiotodistuksilla ja rahasto-osuuksilla noudattaa lähes samaa aikataulua.

Poikkeukset kaupankäyntipäiviin

Kauppojen selvitys

Osakkeilla, optiolainoilla sekä vaihtovelkakirjoilla tehdyt kaupat selvitetään keskitetysti arvopaperikeskuksena toimivassa Euroclearissa. Pörssin kaupankäyntijärjestelmässä tehty arvo-osuuskauppa siirtyy automaattisesti arvopaperikeskuksen selvitysjärjestelmään, missä selvitys tapahtuu ”toimitus maksua vastaan” -periaatteen mukaisesti.

Osakkeiden omistuskirjaukset tehdään sijoittajan arvo-osuustilille Euroclearin ylläpitämään arvo-osuusrekisteriin.

Pörssissä tehtyjen osakekauppojen selvitysaika on kolme pankkipäivää (T+3). Selvitysosapuolet voivat keskenään sopia myös poikkeavista selvitysajoista.

Arvopaperikeskuksen säännöt

 Välittäjät

NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä osake- ja johdannaisvälittäjinä voivat toimia koti- ja ulkomaiset pankit ja sijoituspalveluyritykset. Pörssin hallitus myöntää sijoituspalveluyritykselle pörssivälittäjän oikeuden yhtiön hakemuksen perusteella. Pörssi voi hyväksyä myös niin sanottuja etävälittäjiä, joiden määrä onkin kasvanut nopeasti viime vuosina.

Useimmat suomalaiset välittäjät tarjoavat myös korkealuokkaista tutkimustietoa, jota on usein saatavilla internetistä maksua vastaan. Lähes kaikki NASDAQ OMX Helsingissä toimivat välittäjät tarjoavat myös välityspalveluja internetissä.

Lista pörssivälittäjistä

 

 

Suomessa valtionyhtiöiden laajempi yksityistäminen käynnistyi 1990-luvun alkupuolella. Valtio on myynyt omistuksiaan kotimaisille ja kansainvälisille sijoittajille sekä toiminut aktiivisena omistajana myötävaikuttaen rakennejärjestelyihin yhtiöidensä toimialoilla.

Lisätietoa valtion omistajapolitiikasta.

 

Suomen arvopaperimarkkinalaki on yhdenmukaistettu EU-maiden lainsäädännön kanssa. Laki sisältää määräyksiä muun muassa yhtiöiden ja osakkeenomistajien tiedonantovelvollisuudesta, arvopapereiden markkinoinnista, osakkeiden liikkeeseenlaskusta, noteerattujen arvopapereiden kaupasta, julkisista ostotarjouksista ja sisäpiirin kaupankäynnistä.

Arvopaperimarkkinalaki määrittää tiedonantovelvollisuuden vähimmäisvaatimukset julkisesti noteeratuille yhtiöille. Annettavien tietojen on oltava riittäviä perustellun arvion tekemiseksi arvopaperista ja sen liikkeeseen laskevasta yhtiöstä.

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita liikkeeseen laskeneet yhtiöt ovat velvollisia julkistamaan kaikki sellaiset päätöksensä sekä yhtiötä ja sen toimintaa koskevat seikat, jotka ovat omiaan oleellisesti vaikuttamaan yhtiön osakkeiden arvoon

Markkinoiden valvonta

Suomen arvopaperimarkkinoita valvova viranomainen on Finanssivalvonta, joka toimii Suomen Pankin alaisuudessa. Finanssivalvonta vastaa siitä, että rahoitusmarkkinoilla toimivat noudattavat voimassa olevia säännöksiä.

Myös NASDAQ OMX Helsinki valvoo markkinoita päivittäin yhteistyössä viranomaisten kanssa. Pörssin valvontatoiminnot liittyvät yleensä kaupankäynnin valvontaan sellaisenaan sekä välittäjien, listayhtiöiden ja muiden markkinaosapuolien toimintaan markkinoilla. Tämän lisäksi valvonta kohdistuu uusien instrumenttien listalleottoon, pääosin kuitenkin osakkeiden, velkakirjojen, erilaisten korkoinstrumenttien ja warranttien listalleottamiseen.

Lisäksi markkinavalvontayksikkö kouluttaa listayhtiöitä niitä koskevissa säännöissä ja tarjoaa listayhtiöille, välittäjille ja neuvonantajille neuvontapalveluita ja valmistelee uusia sääntöjä.

Pörssin ylin valvonnallisista seuraamuksista päättävä toimielin on ulkopuolisista jäsenistä koostuva kurinpitolautakunta.

Finanssivalvonta

Suomen Pankki

NASDAQ OMX HELSINKI -pörssin säännöt

Liputus

Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava suomalaiselle pörssiyhtiölle ja markkinoita valvovalle Finanssivalvonnalle, kun hänen osuutensa yhtiössä saavuttaa, ylittää tai alittaa 5, 10, 15, 20 ja 25, 30, 50 ja 66 prosenttia yhtiön äänimäärästä tai osakepääomasta. Yhtiön tulee julkistaa tämä tieto sekä ilmoittaa se erikseen NASDAQ OMX Helsinki -pörssille.

Finanssivalvonta voi myöntää ammattimaisille, aktiivisesti kauppaa käyville välittäjille ja institutionaalisille sijoittajille hakemuksesta poikkeusluvan, jolla ne vapautetaan ilmoitusvelvollisuudesta.

Lunastusvelvollisuus

Osakkeenomistajan, jonka osuus kasvaa yli 30 prosentin suomalaisen pörssiyhtiön yhteenlasketusta äänimäärästä, on tarjouduttava lunastamaan loput yhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista ja sen osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista, jos osuus ylittyy sen jälkeen kun arvopaperi on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Pakollinen ostotarjous on tehtävä myös silloin, jos osakkeenomistajan osuus muun kuin pakollisen ostotarjouksen seurauksena kasvaa yli puoleen yhtiön osakkeiden äänimäärästä sen jälkeen, kun yhtiön osake on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi.

Corporate Governance

NASDAQ OMX Helsinki -pörssi on antanut listayhtiöille lakisääteisiä menettelytapoja ja pörssin sääntöjä täydentävän Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance). Sen tavoitteena on, että suomalaiset listayhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa.

Koodi yhtenäistää listayhtiöiden toimintatapoja sekä osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavaa tietoa samoin kuin lisää avoimuutta hallintoelimistä, johdon palkkioista ja palkitsemisjärjestelmistä. Koodi antaa myös kokonaiskuvan suomalaisten listayhtiöiden hallinnointijärjestelmän keskeisistä periaatteista.

Pörssin suositus

Sisäpiirin säätely

Suomen arvopaperimarkkinalakiin on kirjattu yleinen sisäpiiritiedon väärinkäytön kielto, joka koskee muitakin kuin yhtiöiden sisäpiiriläisiä. Sisäpiiritiedon väärinkäytöstä rangaistus on enimmillään neljä vuotta vankeutta. Lisäksi laki määrittelee yhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten pysyvästi sisäpiiriin kuuluvat henkilöt, joiden tulee ilmoittaa omat ja lähipiirinsä omistukset sekä määräysvallassaan olevat yhtiöt ja näissä tapahtuneet muutokset.

Tällaisia sisäpiiriläisiä ovat hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varamies, tilintarkastaja, varatilintarkastaja ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta.

Pörssisäätiön Sisäpiiriläisen muistilista

Finanssivalvonnan sisäpiiriohjeet

Julkisesti noteeratut yhtiöt ja sijoituspalveluyritykset ovat velvollisia pitämään yllä rekisteriä pysyvästi sisäpiiriläisistä. Sisäpiiri-ilmoitusten tulee sisältää myös tiedot omistussuhteista määräysvaltayhteisöissä sekä ilmoitusvelvollisen edunvalvonnassa olevien vajaavaltaisten omistukset.

Arvopaperikeskus Euroclear pitää arvopaperimarkkinalain mukaisia ajantasaisia sisäpiirirekistereitä lähes kaikkien liikkeeseenlaskijoiden ja sijoituspalveluyritysten sisäpiiriläisistä, heidän omistuksistaan ja niissä tapahtuneista muutoksista. Tietoja ylläpidetään arvo-osuusjärjestelmän yhteydessä olevan sisäpiirirekisterin avulla. Sisäpiirirekisterit ovat julkisia. Osakeomistukset ovat nykyään nähtävillä NetSire-palvelussa. Pörssiyhtiöt pitävät nykyään julkista sisäpiirirekisteriä internetissä omilla sijoittajasivuillaan.

NetSire-palvelu

Oy ja Oyj

Osakeyhtiölaki jakaa yhtiöt yksityisiin (Oy) ja julkisiin osakeyhtiöihin (Oyj). Julkisten osakeyhtiöiden osakepääoman on oltava vähintään 80 000 euroa. Yksityisen yhtiön osakkeita ei voida ottaa julkisen kaupankäynnin kohteeksi.

Osakkeet ja äänioikeus

Osakeyhtiölain lähtökohta on, että kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä voi olla oikeuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. Osakkeet voivat poiketa äänimäärältään tai osinko-oikeuksiltaan.. Äänimäärän ero ei saa kuitenkaan olla enempää kuin kaksikymmenkertainen. Yhtiöllä voi olla myös äänioikeudettomia osakkeita. Osakkeilla ei nykyisin enää tarvitse olla nimellisarvoa, mutta jos sellainen on, se kirjataan yhtiöjärjestykseen.

Yhtiökokous

Jokainen osakkeenomistaja saa äänestää kaikkien osakkeidensa äänimäärällä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Äänivallan käyttö edellyttää omistuksen rekisteröimistä. Tietyt päätökset vaativat yhtiökokouksessa määräenemmistön. Esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii 2/3 enemmistön.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava viisi päivää

etukäteen. Yhtiökokouskutsu on julkistettava viimeistään kuukautta ennen kokousta.

Verotus

Arvopaperisijoitusten tuotot ja myyntivoitot ovat verotuksessa pääomatuloja. Yksityishenkilöiden sijoitusten verotusta käsitellään tarkemmin Sijoittajan vero-oppaassa.

Ulkomaisten sijoittajien ei tarvitse maksaa veroa myyntivoitoista tai korkotuloista Suomessa. Osingoista ulkomaiset sijoittajat maksavat lähdeveroa kotimaansa ja Suomen välisten verosopimusten mukaisesti. Mikäli verosopimusta ei ole, lähdevero on 28 prosenttia. Pörssikaupasta ei peritä varainsiirtoveroa, sen sijaan pörssin ulkopuolisista kaupoissa varainsiirtovero on 1,6 prosenttia.

Pörssisäätiön Sijoittajan vero-opas

Verohallinto

Jaa artikkeli

Kommentit