Pörssisäätiö ampui lähtölaukauksen pääomamarkkinoiden kehittämiselle

Koko maailmaa ravistellut finanssikriisi toi esiin myös kotimaisten pääomamarkkinoiden huonon kunnon. Yksin listayhtiöiden määrä on Helsingin pörssissä huvennut lähes viidenneksellä tällä vuosikymmenellä.

– Kun pääomamarkkinat eivät toimi riittävän hyvin, niin yritysten kasvuedellytykset eivät ole kohdallaan. Tämä heijastuu työpaikkojen syntymiseen ja koko suomalaiseen yhteiskuntaan, korostaa Pörssisäätiön hallituksen jäsen Jukka Ruuska.

Parhaimmillaan tehokkailla pääomamarkkinoilla turvattaisiin myös kansallisvarallisuutta – kuten vaikka kotitalouksien rahoitusvarallisuutta – takaamalla sille kohtuullinen tuotto.

– Kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta 75 miljardia euroa makaa pankkitileillä. Se on puolet Helsingin pörssin (listayritysten) markkina-arvosta, Ruuska korosti.

Nämä ja liuta muita huolenaiheita listataan torstaina julkistetussa Pörssisäätiön työryhmän ”Pääomamarkkinat. Kasvun Paikka” –raportissa.

Opetuksesta verotukseen

Työryhmä esittelee listan toimia, joilla voitaisiin vahvistaa kotimaista pääomamarkkinaa. Tavoitteiksi otetaan pääomamarkkinoiden koon ja likviditeetin kasvattaminen sekä toimivuuden parantaminen.

Ruuska piti tärkeimpinä keinoina kotitalouksien kannustamista osakesäästämiseen ja toisaalta yritysten kannustamista listautumiseen.

– Sijoittaminen vaatii tiettyä perusoppia, joka pitäisi saada peruskouluissa ja ammattikouluissa. Meillä on mäkihyppy- ja ratsastuslukioita, mutta ei yhtään finanssilukiota.

Sijoittajien määrän kasvu tukisi myös listatumisia, sillä pienemmät yhtiöt tarvitsevat kotimaisia omistajia. Listautumisintoon vaikuttaisi myös se, jos listautumisesta ei verotuksellisesti rangaistaisi.

– Erilaisten yritysten verokohtelun pitäisi olla neutraalia. Yrittäjien haluun tuoda yhtiö listalle vaikuttaa se, että (listautumisen yhteydessä) poistuu 90 000 euron osinkoverovapaus.

Ruuskan mielestä tekemistä olisi myös pörssiyhtiöiden sääntelystä tiedottamisessa. Moni yrittäjä ainakin kokee sääntelyn hankalaksi.

Saman pöydän äärelle

Keskustelunavauksella Pörssisäätiö toivoo saavansa vahvan rintaman mukaan pääomamarkkinoiden kehittämiseen.

Ensin katseet kohdistuvat hallitukseen, sillä kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemi (kesk.) on luvannut perustaa selvityshenkilön pohtimaan pääomamarkkinoiden kehittämistarpeita.

– Meidän pitää saada suomalaiset ymmärtämään pääomamarkkinoiden merkitys. Sitä kautta asia saadaan poliittiselle agendalle, lisäsi Ruuska.

Julkisen keskustelun lisäksi Pörssisäätiö kutsuu kehitystyöhön saman pöydän äärelle kaikki alan keskeiset toimijat.

– Kuten Keskuskauppakamari, Arvopaperimarkkinayhdistys, markkinatoimijat kuten Finanssialan keskusliitto, markkinapaikka (NASDAQ OMX) ja viranomaiset kuten VM (valtiovarainministeriö) ja Suomen Pankki, listasi Ruuska.

KOMMENTTEJA RAPORTISTA

”Paras mahdollinen hetki”

Pörssisäätiön työryhmän kehittämisehdotukset saivat torstaina laajalti tukea tiedotustilaisuudessa, jossa oli paikalla paljon finanssialan edustajia. Kommenttipuheenvuoron pitänyt Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi korosti, että ajankohta kehittämishankkeelle ei voisi olla parempi.

Hän muistutti, että kotitalouksia ryhdytään ensi vuonna kannustamaan osakesäästämiseen, kun eläkesäästämisen veroetu laajenee myös pörssisijoituksiin. Lisäksi työn alla on eläkelaitosten sääntelyn ja eläkejärjestelmän kehittäminen. Samalla valtion ei-strategisista omistuksista vastaava Solidium on aktivoitumassa markkinoilla ja sukuyhtiöt taas ovat jo aktivoituneet.

– Nyt täytyy vain toivoa, että uudet omistajat ovat pitkäjänteisiä omistajia, Löyttyniemi jatkoi.

Varhaisvaiheessakin kehitettävää

Toisen kommenttipuheenvuoron pitänyt Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä muistutti, että suomalaisen markkinan pitää houkutella myös ulkomaisia omistajia.

– Jos ulkomaalaisten omistus on puhdasta sijoitustoimintaa, se ei ole peikko. Mutta tarvitsemme suomalaisten omistamia tuotantolaitoksia.

Perä oli huolissaan siitä, että yrittäjänkin kannalta liian moni kasvuyritys siirtyy ulkomaiseen omistukseen jo varhaisessa vaiheessa. Sitä ei estä valtion rahoituskaan, joka edellyttää yhtiön löytävän osan rahoituspotista yksityisiltä.

– Pääomasijoittajien tarjonta on vähäistä. Alkuvaiheeseen tarvittaisiin jonkinlainen pooli, joka organisoisi uudella tavalla yksityistä rahoitusta, Perä ehdotti.

Jaa artikkeli

Kommentit