Pörssisäätiön tienraivaaja jää eläkkeelle

Toukokuussa eläkkeelle jäävä Sirkka-Liisa Roine on toiminut Pörssisäätiön toimitusjohtajana sen perustamisesta asti. Kun säätiön toiminta vuonna 1988 alkoi, Suomi oli kovin erilainen kuin nykyään.

– Oli nousukauden viimeiset vuodet, ja pörssissä oli käynnissä listautumisbuumi. Tietämys osakesijoittamisesta oli huomattavasti vähäisempää kuin nykyään, Roine kuvailee.

Pörssisäätiö alkoi julkaista sijoittamiseen liittyviä oppaita sekä kouluttaa toimittajia ja opettajia arvopaperimarkkinoiden saloihin. Puolueettomalle tiedolle on tänäänkin kysyntää.

– Maailma on käynyt monimutkaisemmaksi. Oppaista otetaan kymmenien tuhansien kappaleiden painoksia, Roine sanoo.

Kansanvalistajan rooli Roineelle luonteva, sillä aiemmin hän oli ollut toimittajana Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä sekä viestintätehtävissä Kansallis-Osake-Pankissa. Olipa hän ehtinyt myös julkaista yhdessä Kristiina Ritvoksen ja Erkki Sinkon kanssa kirjan Markat tuottamaan: opas piensijoittajalle (Otava 1987).

Laajat verkostot

Toimittajan verkostoistakin oli hyötyä, sillä vain muutaman ihmisen työllistävän Pörssisäätiön tehokkuus nojaa laajaan yhteistyöhön. Rahoitusalalla on tuskin montaa yritystä, viranomaista, tutkijaa tai muuta asiantuntijaa, joka ei olisi jossain vaiheessa ollut mukana säätiön hankkeissa.

– Kun esimerkiksi sijoitusrahastot aloittivat toimintansa, kutsuin kaikki rahastojohtajat saman pöydän ääreen. Ehdotin, että eikö tehtäisi rahasto-opas, kun kukaan ei rahastoja tunne, Roine muistelee.

1990-luku oli arvopaperisäästämisen puolestapuhujalle paikoin vaikeaa aikaa. Suomi vajosi syvään lamaan, ja moni menetti varojaan pörssikurssien rytäkässä.

– Ilmapiiri oli jopa vihamielinen, ja pörssi liitettiin huijaamiseen. Kansanvalistajan piti asettaa sanansa tarkkaan, Roine kuvailee.

Toisaalta Pörssisäätiö tarttui ketterästi myös uusiin tehtäviin, kun Suomi alkoi kehittää pääomamarkkinoita. Ulkomaiset sijoittajat eivät tunteneet suomalaisyhtiöitä, joten säätiö vei pörssiyhtiöitä sijoittajakiertueille Lontooseen ja julkaisi englanninkielistä lehteä Finance & Finland. Lehti ja kiertueet lopetettiin, kun muiden toimijoiden aktivoituminen teki Pörssisäätiön toiminnan tällä alueella tarpeettomaksi

Painoa vaikuttamiselle

Kun valtionyhtiöitä alettiin yksityistää, Pörssisäätiö alkoi järjestää tilaisuuksia, joissa yhtiöt voivat esitellä toimintaansa sijoittamisesta kiinnostuneille. Pörssi-illat keksi Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria, joka toimi tuolloin kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä.

– Yksityistäminen oli muissa maissa lisännyt osakesäästämistä selvästi, joten yhtiöiden esittelyssä oli Pörssisäätiölle luonteva tehtävä. Valtionyhtiöiden lisäksi Pörssi-iltoihin otettiin alusta lähtien mukaan muitakin listayhtiöitä, Roine kertoo.

Nykyään kahdesti vuodessa järjestettävät Pörssi-illat ovat kiinteä osa Pörssisäätiön toimintaa. Vuosittain Pörssi-illoissa käy noin 4 000 sijoittamisesta kiinnostunutta kuulemassa yhteensä runsaan 20 listayhtiön kuulumisia.

Parissakymmenessä vuodessa Pörssisäätiön toiminta on vakiintunut ja saanut alalla luottamusta. Viime vuosina säätiö on alkanut panna painoa vaikuttamistyöhön: kotimaisen omistajuuden puolesta puhumiseen ja yksityissijoittajien etujen ajamiseen.

– Viime eduskuntavaalien jälkeen saimme tärkeimmät tavoitteemme hallitusohjelmaan. Ps-laki laajentaa pitkäaikaissäätämisen veroedun tasapuolisesti kaikkiin sijoituskohteisiin. Pienten osinkojen verovapaus ei ole edennyt, mutta pääpuolueiden tavoitteissa se on yhä, summaa Roine.

Jaa artikkeli

Kommentit