Sijoittaja kertoo: Matti Vikström painottaa tasetta sijoituspäätöksissään

10.02.2011

Turkulainen Matti Vikström osti ensimmäiset osakkeensa nuorena koneinsinöörinä, kun työnantaja Wärtsilä järjesti henkilöstöannin 1970-luvun puolivälissä. Hän omistaa ne yhä.

– Päätin, että konepajateollisuudesta tulee pitkäaikainen sijoitus. Myöhemmin tein nopeitakin kauppoja – kokeilut kuuluivat nuoruuteen, kuvailee Varsinais-Suomen Osakesäästäjien puheenjohtajana toimiva Matti Vikström.
Hän osti aikoinaan lisää Wärtsilää seuraavasta henkilöstöannista, ja myös muita suomalaisia yhtiöitä.

– Päätin säästää osakkeisiin, koska ne tuottavat selvästi paremmin kuin pankkitalletukset. Perhekin perustettiin Turkuun, koti- ja opiskelukaupunkiin. Elimme niukasti, ja palkasta riitti pieni summa myös sijoitettavaksi, kertoo Vikström.

1980-luvun puoliväliä Vikström muistelee hulvattomana aikana. Pörssiin tuli lisää valinnanvaraa, muun muassa ensimmäiset sijoitusyhtiöt. Vikström hankki usein osakkeita merkintäoikeuksilla sijoituskohteidensa anneista.

Kurssinoususta
kesämökkirahat

Paras myyntipäätös osui Vikströmille hiukan ennen 1990-luvun talouslaman alkua. Mukavasti noussut osuus säästöpankkien sijoitusyhtiöstä tuloutettiin, kun isoisän perintötontille Korppoon saaristoon alettiin rakentaa kesäasuntoa.

– Siinä oli onni matkassa: kurssi alkoi pian myyntien jälkeen laskea. Yhtä hyvin ei käynyt sijoitukselleni työväen STS-pankkiin. Sain hiukan korvausta, kun nurin mennyt pankki lunastettiin, sanoo Vikström.

Nykyään Vikström on maltillinen sijoittaja. Hän tutkii yhtiön taseen huolella, ennen kuin tekee ostopäätöksen.

– Kun omavaraisuus on korkea, velat vähissä ja tilauskanta hyvä, yhtiöllä on varaa maksaa reilut osingot, Vikström perustelee.

– Haluan ymmärtää, mitä yritys tekee, ja siksi omistan ehkä liiankin paljon metalliteollisuutta, Wärtsilän lisäksi esimerkiksi Metsoa ja Konecranesia. Suunnittelutoimisto Pöyryäkin löytyy.

Nokian osakkeet jäivät ostamatta, vaikka 1990-luvulla olisi ollut hyvä arvonnousu. Vikströmistä hinta tuntui aina liian kalliilta.

Tänään salkussa on yli kahdenkymmenen yhtiön osakkeita. Vikströmin haluaisi alkaa jo karsia omistuksiaan. Myynneissä on yksi selkeä sääntö: Jos osakkeen arvo laskee kymmenen prosenttia alle hankintahinnan, sijoitus menee myyntiin.

Osakkeita
lapsenlapselle

Matti Vikströmin lapset ovat perheet perustettuaan kiinnostuneet osakesäästämisestä. Hän on itsekin alkanut kerätä lapsenlapselle osakesalkkua.

Lastenlasten salkussa on esimerkiksi Kemiraa ja sen annista tulleita Tikkurilan osakkeita. Vaari antaa myös mielellään sijoitusvinkkejä.

– Odottaisin hyvää tuottoa vuosien tähtäimellä niitä suomalaisyrityksiltä, jotka toimivat uusilla kasvumarkkinoilla Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Velkaantuneiden Länsi-Europan ja Pohjois-Amerikan talouksien epävarmuus tulee jatkumaan pitkään. Venäjän vilkastuva rakentaminen lupaa Vikströmin mielestä hyvää suomalaisille alan yhtiöille. Pitkällä aikavälillä elintarviketeollisuudellakin näyttäisi hänen mielestään olevan hyvät mahdollisuudet lähialueilla.

Avainsanat:Sijoittaja kertoo
Jaa artikkeli

Kommentit