Hallitus puolivälissä – fokus kasvussa



Kataisen hallitus on istunut kohta kaksi vuotta. On aika tarkastella aikaansaannoksia ja sopia toimenpiteistä. Moni etujärjestö ja ryhmä on antanut hallitukselle neuvoja tarkasteluun. Tärkeintä nyt on talouskasvu.

Talouspoliittinen keskustelu on painottunut haarukoimaan menoleikkauksia ja veronkorotuksia, kun tähdellisempää on parantaa talouskasvun edellytyksiä”, painottaa SAK:n tiedotteessa 12.2. liiton pääekonomisti Olli Koski.

Suomessa tarvitaan rohkeita päätöksiä, joilla synnytetään uutta työtä ja lisätään Suomen houkuttelevuutta investointikohteena”, julistaa EK:n tiedote 12.2.

Jotta suomalaiset yritykset voisivat kasvaa ja tarjota enemmän työpaikkoja, niille on tarjottava erilaisia rahoitusvaihtoehtoja”, muistuttaa Kalevan kolumnissa 30.1. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Verotus kasvua tukevaksi”, otsikoi kansanedustajista koostuva ryhmä Kasvuedustajat raportissaan 12.2.

Neuvojat ovat yksimielisiä siitä, että Suomi tarvitsee kasvua. Kasvu, työllisyys ja kilpailukyky ovat avainsanoja toiveiden taustalla. Mitä kasvu tarkoittaa? Yhteiskunnassa taloudellinen kasvu lähtee yrityksistä. Yritysten kasvu johtaa yleensä myös uusiin työpaikkoihin ja suurempaan verokertymään. Yritykset tarvitsevat kasvuunsa rahoitusta.

Mitä hallituksen pitäisi tehdä? Kuinka poliittisin päätöksin voidaan tukea kasvua? Merkitystä on sekä yritysten että omistajien verotuksella.

Koska kasvu lähtee yrityksistä, tulisi Suomen tarjota kilpailukykyinen ympäristö yritystoiminnalle. Yhteisövero tulisi laskea kilpailukykyiselle tasolle, jottei yrityksille tule houkutusta veron takia muuttaa toimintaansa pois Suomesta.

Yritykset tarvitsevat kasvuun rahoitusta. Suomessa rahoitus on perinteisesti haettu pankeista. Pankkirahoitusta vaikeuttaa mm. juuri asetettu pankkivero. Rahoituksen lähteitä voivat olla myös listaamattomiin yrityksiin sijoittavat yksityishenkilöt (bisnesenkelit), pääomasijoittajat tai pörssiyhtiöiden omistajat. Lisäksi yritykset voivat hakea vieraan pääoman ehtoista rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta.

Kasvun rahoittamisen kannalta merkitystä on omistajien verotuksella. Suomalaisilla yksityishenkilöillä on pankkitileillä 80 miljardia euroa. Verotus on yksi tekijä, joka vaikuttaa heidän sijoittamispäätöksiinsä. Pörssiosinkojen verotus kohdistuu erityisesti kotimaisiin kotitalouksiin. Ulkomaiset omistajat saavat osinkonsa kansainvälisten verosopimusten mukaisesti ja suuret omistajat (yli 10 % osuuden omistavat yritykset) eivät EU:n sääntöjen mukaan maksa osingoista veroa. Pörssiosinkojen verotus kohdistuu siis tavallisiin kotitalouksiin, pieniin omistajiin. Heihin, joilla olisi mahdollisuus halutessaan sijoittaa 80 miljardin potista osa yrityskasvun rahoittamiseen.

Etujärjestöt esittävät erilaisia toiveita hallitukselle. Eräästä yksityiskohdasta EK ja SAK ovat samaa mieltä. Kotitaloudet ovat myös keskeisiä työllistäjiä. Kumpikin järjestö pitää kotitalousvähennyksen kasvattamista tärkeänä. Näin torjutaan myös harmaata taloutta.

Toivotan hallitukselle viisautta suurten kysymysten edessä. Nyt tarvitaan rohkeita ratkaisuja. Sekä suuria linjoja, että vanhojen kauneusvirheiden korjaamisia. Tärkeitä ovat yritykset, omistajat ja työntekijät. Heitä tarvitaan jotta Suomi voi kasvaa.

Jaa artikkeli

Kommentit