Riskisijoittajasta hajauttajaksi

Jarl Waltonen sijoittaa yhtiöihin, joiden hän uskoo kasvavan markkinoita nopeammin.

Jarl Waltonen tunnetaan Osakesäästäjien keskusliiton aktiivina, kolumnistina ja kokeneena yksityissijoittajana. Hän teki aikanaan ensimmäiset sijoituksensa Suomen Sokerin osakkeisiin.

— Katsoin, että sokerimonopolinsa takia yhtiön tulovirta on taattu.

Sijoittajan uransa alussa Waltonen omisti Suomen Sokerin, myöhemmin Cultorin, lisäksi vain Yhdyspankin osakkeita. Salkun hajautus oli olematon.

Waltonen toimi pitkään eri yhtiöiden talousjohtajana, muun muassa Hackmanissa ja Yhtyneissä Ravintoloissa. Hän oppi tulkitsemaan tunnuslukuja niin hyvin, että perusti arvoperiyhtiön osakekauppaa varten vuonna 1986.

Yhtiön myynti ennen pahinta lamaa osui nappiin, mutta sitten Waltonen teki virheliikkeen. Hän sijoitti rahat kiinteistöosakkeisiin.

1990-luvun alkupuolella Waltonen ryhtyi sijoittamaan lähes kokopäivätoimisesti saatuaan pääomaa muutamasta tonttikaupasta.

— Enso Gutzeitin osakkeet olivat siihen aikaan halpoja. Onnistuin ajoittamaan ostokseni juuri devalvaation jälkeen, ennen kuin osakkeet lähtivät lentoon.

— Nokian osakkeita ryhdyin ostamaan vivulla 1990-luvun puolessa välissä. Vuonna 2000 salkustani kaksi kolmasosa oli Nokian osakkeita ja Helsingin Puhelinyhdistyksen osuustodistuksia.

Yöunet vaativat hajautusta

Nokiat Waltonen onnistui myymään hyvään hintaan. Hän ryhtyi tutkimaan Ruotsin osakemarkkinoita. Naapurimaasta löytyi monta hyvää yritystä ja toimialaa joita ei Suomessa ole.

— Ymmärsin, että vatsahapot ja yöuni tarvitsevat selvästi järkevämpää hajautusta. Osa Nokia-voitoista meni Partekin osakkeisiin, mutta ostelin myös Ramirentia.

— Yksi parhaista sijoituksistani oli rautakaupan pikku-Ikea, Clas Ohlson, joka oli Ruotsissa vasta kasvunsa alussa ja äärimmäisen hyvin johdettu. Yhtiö oli saanut alkunsa postimyynnistä.

Nykyään Waltonen toimii ensisijaisesti pitkäaikaisena sijoittajana. Toisin kuin alkuaikoina, hän pitää huolta riittävästä hajautuksesta.

Suomalaisyhtiöistä Waltosen salkusta löytyy muun muassa Konecranesia, Outotecia, Metsoa, PKC:ta ja Nokian Renkaita. Pohjoismaisista yhtiöistä Waltonen on sijoittanut muun muassa koruvalmistaja Pandoraan, lääkeyhtiö Novo Nordiskiin, panimoalan konserni Carlsbergiin ja peliyhtiö Betssoniin.

Waltonen sijoittaa yhtiöihin jotka toimivat kasvavilla, hyvin menestyneillä toimialoilla. Yhtiöllä täytyy olla hinnoitteluvoimaa ja yhtiön on kyettävä kasvamaan markkinoiden keskiarvoa enemmän.

— Liikevaihdon pitää kasvaa samoin kuin käyttökatteenkin, mieluiten vähintään kymmenen prosenttia vuodessa yli syklin, Waltonen sanoo.

— Osingon on pitkällä tähtäimellä jatkuvasti kasvettava, minkä kasvava myynti ja kasvavat voitot takaavat. Ostan mieluummin osakkeita yhtiöistä, jotka joutuvat rakentamaan uusia tehtaita kuin sellaisia, jotka joutuvat sulkemaan niitä.

Edessä osakkeiden vuosikymmen

Waltonen välttää sijoituksissaan mediaa, metsää ja Suomen vähittäiskauppaa. Hän epäilee myös rakennusyhtiöiden pitkän aikavälin menestysmahdollisuuksia. Välttäessään tiettyjä toimialoja Waltonen myöntää tehneensä virheitä.

— Myin liian aikaisin loistavasti johdetun Olvin osakkeet ja Norwegian Air Shuttlen osakkeet.

— Norwegianit ostin 65 Norjan kruunulla, yhtiön osakkeet nousivat nopeasti sataan kruunuun ja möin. Tarina on jatkunut loistavana, yhtiö kasvaa kannattavasti, osake maksaa nyt noin 270 kruunua ja yhtiön P/E tälle vuodelle on vain 12.

Waltonen tutkii pikemmin edullisia yhtiöitä kuin markkinatilanteita. Pitkäaikaisen sijoittajan ei kannata seurata lyhytaikaisia markkinaliikkeitä.

Jos aikoo omistaa kannattavasti kasvavien yhtiöiden osakkeita seuraavat kymmenen vuotta, on tärkeää uskoa toimialaan ja yhtiöön. Vähemmän tärkeää on se, saako hankittua osakkeet kymmenen prosenttia halvemmalla.

Waltonen uskoo pörssin pitkän nousutrendin jatkuvan, vaikka matkan varrella tulee aina hetkellisiä kurssilaskuja.

— Nyt on menossa tyypillinen noususuhdanne. Uskon, että keskuspankkien massiivisesta elvytyksestä ja tulevasta inflaatiosta johtuen on syntymässä osakkeiden vuosikymmen.

Teksti: Juha Europaeus
Kuva: Liisa Huima

Jaa artikkeli

Kommentit