Porin SuomiAreenalla keskusteltiin vallasta, peloista ja taloudestakin

Suomi sulkeutuu perinteisesti heinäkuuksi. Kuitenkin jo kahdeksatta kertaa keskellä lomakautta järjestettiin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Vuosi vuodelta Pori on houkutellut yhä suuremman joukon keskustelijoita ja kuuntelijoita. Juhannuksesta elokuulle kestävä hiljainen lomakausi on pitkä. SuomiAreenan tarjoama virike on tervetullut.

Suomalainen lomakausi on pitkä erityisesti vientiyrityksille. Porissa kannettiin huolta talouden tilanteesta ja puhuttiin myös viennin merkityksestä. Jää nähtäväksi, kuinka pitkään voimme Suomessa sulkea ovet kuukaudeksi ja lähteä kesämökeille. Tulevaisuudessa neljän viikon yhtenäinen loma saattaa olla harvinaisuus.
Eräs Porissa tehty lomiin liittyvä esitys sai erityisesti huomiota. Suomen Yrittäjät esitti lomarahojen poistamista. Perjantain paneelikeskustelussa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori tulkitsi, että kyse oli hätähuudosta. Yrittäjät ovat huolissaan tulevaisuudesta. Erilaisista ratkaisuista pitää keskustella avoimesti.

Viime viikolta erityisesti mieleen jäivät EVAn pelkokeskustelu (17.7.), Eduskunnan järjestämä keskustelu muuttuvasta kansanedustajuudesta (18.7.) sekä Danske Bankin isännöimä Suomen talouden näkymät (19.7.). Alla muutama nosto näistä.

EVAn pelkokeskustelu keskiviikkona 17.7. ”Luulot pois – näin meitä pelotellaan turhaan”
Panelisteina Anne Berner, Anna Kontula, Arno Kotro ja Jari Sarasvuo, juontajana Matti Apunen

Tulevaisuuden pelkääminen on inhimillistä. Arno Kotro totesi, että taloustieteilijät ovat ennustaneet viimeisistä kolmesta lamasta oikein viisi. Toteamus huvitti yleisöä. Anne Bernerin kaava siihen, kuinka peloista päästäisiin pois: ”panostaisin kouluun, juhlistaisin onnistumisia”. Bernerin mukaan pelot saavat aikaan adrenaliinin nousun, joka johtaa ideoihin ja luovuuteen ja tämä taas pelkojen voittamiseen.

Anna Kontula näki, että yhteiskunta on vapautunut viime vuosikymmenten aikana. Naiset voivat mennä yksin ravintolaan ja nurmikolla saa kävellä. Toisaalta hän myös näki, että huono-osaisten asema on heikentynyt ja vaati perusturvan parantamista ja perustulon maksamista. Jari Sarasvuon mukaan yhteiskunta on paikka, jossa onni ja kärsimys jaetaan. Hänen teesinsä ja tulevaisuuden näkemyksensä olivat seuraavat: perustulon pitää olla vastikkeellista, verotus tulee kiristymään, yritysten pitää ottaa enemmän riskejä ja yhteiskunnassa työn vaikuttavuuden mittaaminen on otettava keskiöön. Kontulan näkemys perustulosta herätti yleisössä sekä kannattavaa että vastustavaa supinaa. Sarasvuon yhteenveto siitä, että kansalaisille maksettavan perustulon tulee olla vastikkeellista tyydytti monia aikaisemmin jupisseita.

Pelkokeskustelussa puhuttiin paitsi peloista myös yhteiskunnan rakenteista ja niiden rahoittamisesta. Tässä kuten muissakin keskusteluissa nostettiin esiin onnistumistarinoiden tärkeys. Harmiteltiin sitä, että negatiiviset uutiset ovat yleensä otsikoissa ja toivottiin, että myös menestyksestä kerrottaisiin.

Eduskunnan keskustelu torstaina 18.7. ”Vakaa ja arvokas käytös – muuttuva kansanedustajuus”
Useita panelisteja ja lavalla vierailevia puhujia, juontajana Lauri Karhuvaara

Keskustelussa pohdittiin käytössääntöjä ja vallan merkitystä. Mikael Jungner totesi, että demokratia ja oikeuslaitos suojaavat vallan turmelevalta vaikutukselta. Eero Heinäluoma nauratti yleisöä kertomalla, että erään kansanedustajan mukaan kaikki sadut eivät ala sanoilla olipa kerran. Aika moni satu alkaa sanoilla arvoisa herra puhemies. Pirkko Ruohonen-Lerner toivoi, että arvioitaisiin poliitikon tuomaa sisältöä ja arvoa, ei vain läsnäoloa tai puheenvuorojen määrää. Sirkka-Liisa Anttila peräänkuulutti tahtoa ratkaista isänmaan ongelmia yhdessä. Hänen mukaansa nykyään vallitsee minä-kulttuuri. Lama-aikana 90-luvulla vallitsi kansanedustajien kesken yhtenäisyys, nyt tarvittaisiin samaa. Riitta Uosukainen oli puhemiehenä kapellimestari. Heinäluoma totesi, että hänellä on edessään 200 taiteilijaa, joista jokaisella oma sinfonia.

Danske Bankin keskustelu perjantaina 19.7. ”Suomen talouden näkymät – kasvua vai kriisiä?”
Panelisteina Sirkka Hämäläinen, Pasi Kuoppamäki, Matti Vanhanen ja Jan Vapaavuori, juontaja Kari Vainio

Yksi tapahtuman viimeisistä keskusteluista tarjosi myös taloudesta kiinnostuneelle ehkä parhaan annin.

Matti Vanhanen listasi Suomen menestyksen kannalta tärkeimmiksi kysymyksiksi yritysten kustannuskilpailukyvyn, julkisen sektorin tehokkuuden, ikääntymisen aiheuttamat ongelmat sekä yritysten rahoittamisen. Sirkka Hämäläinen totesi, että uusien innovaatioiden kaupallistaminen on kriittistä, tarvitaan hyviä yritysjohtajia. Pasi Kuoppamäki muistutti, että suomalaisten on kuitenkin helpompi ponnistaa insinööritaustasta kuin siitä, että olisimme vain kauppiaskansaa.

Hämäläinen ja Vanhanen kävivät keskustelua siitä, onko kasvun rahoittaminen ongelma. He olivat yksimielisiä siitä, että verotuksella tuetaan velkarahoitusta. Hämäläinen totesi, että ”tälle poliitikot, jotka ovat asiasta huolissaan voisivat tehdä jotain”. Jan Vapaavuori selitti poliitikkojen työn haasteellisuutta. Usein esitetään erilaisia oikeudenmukaisuusargumentteja, jotka ovat ristiriidassa talouden dynamiikan kanssa. Hämäläinen pohdiskeli, että kenen näkökulmasta oikeudenmukaisuus. Vanhanen muistutti, että pitäisi sallia vaurastuminen. Vapaavuori toisti aikaisemmin julkisuudessa esittämänsä ehdotuksen siitä, että pienet pörssiosingot tulisi säätää saajalle verottomiksi ja kotitalousvähennystä tulisi laajentaa. Esitys sai yleisöltä ansaitut aplodit.

Hämäläinen esitti toiveen siitä, että maamme hallituksen toiminta kehittyisi kuten yritysten hallitusten toiminta on viime vuosikymmeninä kehittynyt. Hallitukseen valittujen jäsenten tehtävä ei ole edistää omien taustayhteisöjensä intressejä vaan koko kohteen (yrityksen tai yhteiskunnan) etua. Tämä hieno vertaus muistettiin vielä katsomon jälkipuinneissakin.

Lopussa jokaista panelistia pyydettiin mainitsemaan kaikista tärkein asia mikä poliittisten päättäjien pitäisi laittaa kuntoon. Matti Vanhasen mukaan verotuksessa pitää hyväksyä vaurastuminen ja menestyminen. Sirkka Hämäläisen mukaan työttömyysturvaa tulee muuttaa, nykyinen insentiivijärjestelmä ei toimi toivotulla tavalla. Jan Vapaavuori totesi, että tarvitaan pikainen eläkeratkaisu. Pasi Kuoppamäki mainitsi että tärkeitä asioita on useita ,kuten maltillisen palkkaratkaisun saavuttaminen. Tärkeimmäksi hän kuitenkin nosti oman pääoman ehtoisen riskirahoituksen saamisen järjestykseen.