Talousosaaminen on kansalaistaito

15.06.2015

Oman talouden hallinnan opettaminen kouluissa tasa-arvoistaa nuorten mahdollisuuksia hoitaa omia raha-asioitaan aikuisina, sanoo opetusneuvos Kristina Kaihari Opetushallituksesta.

kaihari3

Rahan arvon ja merkityksen hahmottaminen on hämärtynyt maksukorttien ja sähköisen asioinnin aikana. Tämä on haaste talouskasvatukselle. Avainkysymyksiä ovat rahan ansaitseminen, järkevä raha-asioiden hoitaminen ja toisaalta myös oma vastuu ja riskit.

Taloustietoa on opetettu kouluissa jo vuosikymmeniä. Mikä opetuksessa on oleellisinta, opetusneuvos Kristina Kaihari?

Koulujen talouskasvatuksen lähtökohtana on varustaa lapset ja nuoret sellaisilla asenteilla, tiedoilla ja taidoilla, jotka vahvistavat oma-aloitteisuutta, oman talouden ja elämän hallinnan taitoja sekä kestävää kulutuskäyttäytymistä.

Koulussa nuori saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen, oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti sekä ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä. Tärkeää on saada ajankohtaista tietoa ja taitoa jokapäiväisten taloudellisten valintojen ja päätösten tekemiseen sekä valmiuksia taloudellisten kysymysten tarkastelemiseen myös eettiseltä kannalta.

Onko opetukseen tulossa muutoksia?

Talousopetus aloitetaan jo peruskoulun 4. luokalla vuona 2016 voimaan tulevien uusien opetussuunnitelmien myötä. Tällä hetkellä talous-ja kuluttajatematiikkaa käsitellään kouluissa jo alaluokilla muun muassa matematiikan ja ympäristö- ja luonnontiedon yhteydessä sekä vuosiluokalla seitsemän kaikille yhteisessä kotitalouden opetuksessa. Lukiossa on lisäksi pakollinen taloustiedon kurssi.

Lähtökohtana on oppia oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoitella niihin liittyviä taitoja arjen tilanteissa.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opetuksessa tarkastellaan taloudellista toimintaa ja sen merkitystä. Oppilas perehdytetään rahankäyttöön ja ansaitsemiseen, sekä säästämiseen ja kestävään kuluttamiseen. Lisäksi tutustutaan käytännön tilanteiden kautta paikallisen talouden toimintaan, kuten lähiympäristön yrityksiin, työpaikkoihin ja palveluiden tuottajiin. (POPS 2014)

Myös lukion syyskuussa 2015 annettavissa opetussuunnitelman perusteissa vahvistetaan talousosaamisen merkitystä oman talouden hallinnasta globaalin talouden prosessien ymmärtämiseen.

Osallistuuko Suomi Pisa-tutkimukseen talousosaamisen osalta?

Suomi ei ole osallistunut talousosaamista vertailevaan Pisa-tutkimukseen, mutta professorit Panu Kalmi ja Olli-Pekka Ruuskanen julkaisivat viime vuonna tutkimuksen suomalaisten talousosaamisesta. Siinä  kysymyksiä verrattiin OECD:n aiemmin koordinoimiin kansainvälisiin tutkimuksiin. Sen mukaan suomalaisten talousosaaminen on kansainvälisesti vertaillen hyvällä tasolla. Osaaminen on kuitenkin jakautunut epätasaisesti. Tietämättömyyttä esiintyy erityisesti nuorilla ja pienituloisilla, kun taas korkeasti koulutetuilla, suurituloisilla ja yrittäjillä on parempi taloudellinen lukutaito.

Mikä on  talousosaamisen taso Suomessa? Mikä on kodin ja koulun vastuu?

Nuorten talousosaaminen on pääsääntöisesti aika hyvällä tasolla, mutta siinä esiintyy suurta vaihtelua. Siksi koululla on todella tärkeä rooli nuorten taloudenhallinnan vahvistamisessa. Talousosaaminen on yksi tärkeimpiä kansalaistaitoja. Vanhemmilla on päävastuu lastensa kasvattamisessa. Kotona opitut asiat, sieltä imetyt arvot, asenteet ja toimintamallit vaikuttavat voimakkaasti lapseen ja nuoreen ja hänen käyttäytymiseensä.

Se, millaisen mallin nuori saa kotoa esimerkiksi suhtautumisesta rahaan, kuluttamiseen, säästäväisyyteen, iskostuu häneen vahvasti. Nuori oppii kotona ihmisenä ja kansalaisena kasvamisen perusasiat, kuten hyvät tavat, toinen toisensa kunnioittamisen, oikean ja väärän, järkevän kuluttamisen ja taloustaitoja eli arjessa ja yhteiskunnassa toimimisen ja selviytymisen perusasiat.

Koulun tehtävä on tukea kotikasvatusta, myös talouskasvatuksen osalta. Vitsa on väännettävä nuorena, eli talouskasvatus tulee aloittaa heti alaluokilta. Lapset ja nuoret tekevät yhä enemmän ja yhä varhemmin osto- ja kulutuspäätöksiä. Seinästä saa rahaa ja klikaten on helppo ostaa. Rahan arvon ja merkityksen hahmottaminen on hämärtynyt maksukorttien ja sähköisen asioinnin aikana. Tämä on haaste talouskasvatukselle. Avainkysymyksiä ovat rahan ansaitseminen, järkevä raha-asioiden hoitaminen ja toisaalta myös oma vastuu ja riskit.

Teksti: Riitta Ekholm

Jaa artikkeli

Kommentit