Sijoittaja kertoo: En katso taaksepäin

03.08.2015

Sijoittaja Juho Mutkaa kiinnostavat tarinat enemmän kuin tunnusluvut. Salkku koostuu pääasiassa kotimaisten pörssiyhtiöiden osakkeista. Rahastoihin hän ei koske.

riitalle_2_8_2015

Rovaniemen Osakesäästäjien puheenjohtaja Juho Mutka sanoo oppineensa sijoittamisen kantapään kautta. Omena ei kylläkään pudonnut kovin kauaksi puusta, sillä isä osti 14-vuotiaalle pojalle ensimmäiset osakkeet, ja nyt vastaavasti Mutkan 14-vuotias poika osti tietokoneen säästöillään sekä myymällä muutamia osakkeita.

Vuosia meni, että sijoittaminen ei ollut päällimmäisenä mielessä, mutta kolmenkympin tietämissä asiat alkoivat kiinnostaa tosissaan. Hän muistaa soittaneensa uudella matkapuhelimella autosta pankkiin ja osti 40 0000 markalla Nokiaa. Elettiin 1990-luvun puoliväliä.

– Paras sijoitus alkumetreillä, myin osakkeet ja sain 20 000 markkaa voittoa. Jos olisin odottanut, potti olisi ollut suurempi. En katso taaksepäin. Nappiin meni myös kaupat Radiolinjan, nykyisen Elisan osakkeilla, sanoo Mutka.

Isänsä jäljissä Mutka kulkee myös ammatillisesti: Isä oli Ylitornion koulun rehtori, joka perusti koululle aikanaan sijoitussalkun. Juho Mutka on tehnyt uransa yliopistolla ja kesäyliopistolla tutkimus, – kehittämis- ja suunnittelutehtävissä.

– Jokaisella aloittelevalla sijoittajalla pitäisi olla rinnalla kokeneempi henkilö kertomassa talouden syy- ja seuraussuhteista.

Keskustelut isän ja pojan välillä ovat edelleen hedelmällisiä. Isä on pitkälle osta ja pidä-sijoittaja, poika ei epäröi käydä kauppaa, kun oikea hetki löytyy.

Mutka kuuntelee pikemminkin tarinoita, numeroiden pilkkominen ei ole hänen juttunsa.

– Narratiivinen sijoittaja, jos kuvailen itseäni, sanoo Mutka.

Vuodet 1996–2000 olivat euforista aikaa, josta jäi Mutkan mieleen tarpeellisia onnistumisen tunteita. Tuohon ajanjaksoon mahtui myös hevosmiehen tietotoimiston vinkkejä ja vaikka mitä.

Vuosituhannen vaihdetta seurasi voimakas kurssilasku – euforian krapula. Mutka muistaa tuosta ajasta muun muassa ajankohtaisohjelmassa vierailleen TJ Groupin toimitusjohtajan, joka istui haastattelussa ja kuivasi hikeä pyyhkeellä. Vastaukset olivat hiukan epämääräisiä, Mutkalla oli tukala olo. Rahaa oli kiinni myös tässä yhtiössä. Aika oli haasteellista.

– Täysi puhallus, kuittaa Mutka.

Syksyllä 2008 iski paniikki, pitäisikö marssia pankkiin nostamaan käteistä. Mustia pilviä oli kaikkialla. Rovaniemen lentokentällä Mutka tapasi Ramirentin silloisen toimitusjohtaja Kari Kallion, joka sanoi, ettei näe muuta kuin sankkaa sumua, mikä ei ainakaan rauhoittanut.

Mutka avaa koneen aamusta ja katsoo omistamiensa osakkeiden reaaliaikaisen tilanteen. Talousuutisia hän seuraa tiiviisti. Illansuussa saattaa tulla pientä moitetta koneelle juuttumisesta. Pitää olla sinut niiden toimialojen kanssa, joita seuraa, Mutka neuvoo.

Mutka seuraa erityisesti Yhdysvaltojen markkinoita. Pitkäkestoinen nousun huolestuttaa häntä, mutta luottamus talousgurujen osaamiseen on suuri.

– Siellä osataan korjata se, mikä on ryssitty.

– Olen paikkauskollinen ja minua kiinnostavat kotimaiset pörssiyhtiöt. Seinissä on kiinni jotakin, mutta salkku koostuu pääsääntöisesti osakkeista, hän sanoo.

Rahastoihin Mutka ei kehota sijoittamaan, ellei halua päästä rahoistaan, hän leukailee. Pankit ovat hänen mukaansa onnistuneet harmillisen hyvin myymään ilosanomaansa.

Sijoittajana ikä on tuonut malttia lisää. Jos nuorempana oli sata lasissa, nyt mennään neljällä kympillä.

Mutka oli perustamassa Rovaniemen Osakesäästäjiä vuonna 2000 yhdessä hovioikeuden neuvoksen, Raimo Revon kanssa vuonna 2000.

Teksti: Riitta Ekholm

 

Jaa artikkeli

Kommentit