Talousasenne opittava nuorena

Talouden globalisoituminen ja ilmastonlämpeneminen näkyvät muutoksina pääomamarkkinoilla ja työmarkkinoilla, mutta myös tavallisten ihmisten arjessa. Kouluissa haasteena on mukauttaa opetus vastaamaan monimutkaistuvan maailman vaatimuksia.

riitalle6_9_2015

 

Oman talouden hallinta, eettinen ajattelutapa, ajattelemaan oppiminen ja monilukutaito ovat taitoja, joita oppilaat tarvitsevat pärjätäkseen globaalissa maailmassa.

– Myös erilaisten näkemysten ja käsitteiden ymmärtäminen eri yhteyksissä on tärkeää oppia jo ala- ja yläasteella, sanoo Talous tutuksi -koulutuksessa puhunut opetusneuvos Kristina Kaihari Opetushallituksesta.

Kaihari korostaa pienempien oppilaiden kohdalla kotien vastuuta taloudellisen lukutaidon kartuttamisessa. Rahan käyttöä ja kestäviä ostopäätöksiä voi hänen mukaansa harjoitella jo esikouluiässä.

Finanssikriisi sysäsi maailmantalouden ikään kuin uuteen tasapainotilaan, jossa maanosat ja maat kulkevat eri tahdeissa: Muutos on jatkuvaa ja vaatii myös koululta kurssien päivittämistä.

Esimerkiksi nykyistä Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni – kurssin painopistettä rukataan uudessa Opetussuunnitelmassa globaalin talouden ja turvallisuuskysymysten suuntaan, ja EU:n osuutta vastaavasti supistetaan.

– Peruskouluikäsillä on valmius omaksua tietoa muun muassa suhdanteista, sijoittamisesta, työttömyydestä sekä markkinavoimien merkityksestä taloudellisessa päätöksenteossa, sanoo Kaihari.

Pelkästään median seuraaminen vaatii hänen mielestään talouden peruskäsitteiden hallintaa.

Pörssisäätiö kysyi kahdelta historian- ja yhteiskuntaopin opettajalta, miten he arvioivat oppilaiden talouslukutaitoa ja kiinnostusta näitä asioita kohtaan. Vastaukset tuntuvat eroavan toisistaan siinä, ovatko kyseessä lukiolaiset vai yläasteikäiset.

Turun Elisenvaaran lukiossa opettavan ja Talous tutuksi-koulutuksen vetäneen Ari Höyssän mukaan viime vuosien otsikoinnit talouden näivettymisestä, taantumasta ja työttömyydestä ovat selkeästi lisänneet oppilaiden kiinnostusta talousasioita kohtaan.

– Aika moni lukee ja seuraa talousuutisia, mutta termistön monimutkaisuus vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä, sanoo Höyssä.

Hän pyrkiikin opetuksessaan avaamaan käsitteitä ja tilastoja, joissa väärintulkitsemisvaara on suuri. Kokonaisuuksien hallinnan ymmärtäminen on Höyssästä tärkeää.

Talouden madonluvuista on seurannut siis jotakin hyvääkin: Uutisissa näkynyt huolestunut sävy on Höyssän mukaan saanut oppilaat ottamaan asioista selvää myös omin päin.

Yläasteella opettavan Pirkka Leinon kokemuksen mukaan Yläneen yhtenäiskoulun yläastelaiset eivät juuri seuraa uutisotsikoita eivätkä miellä niitä tärkeiksi.

– Oma duunini on herätellä heitä oivaltamaan, että talousasioilla on paljonkin tekemistä oman arjen kanssa, sanoo Leino.

Ysiluokkalaiset miettivät vakavasti, millaiselle opinpolulle he ovat lähdössä. Tässä vaiheessa maaperä on Leinon mukaan otollista ottaa esille esimerkiksi työmarkkinoiden tila.

– Tosin talouden turbulenssi on sen verran vauhdikasta, että ysillä varman päälle tehdyt ammatinvalinnat eivät välttämättä takaa työpaikkaa kolmen vuoden kuluttua, sanoo Leino.

Höyssä ja Leino ovat yhtä mieltä siitä, että pakollisten kurssien ohella ajankohtaisten asioiden käsitteleminen on hedelmällistä. Sekä yläastelaisten että lukiolaisten kanssa on syntynyt mielenkiintoisia keskusteluja esimerkiksi Suomen joutumisesta maksumieheksi Kreikan kriisissä.

Heidän toiveensa onkin, että Opetussuunnitelmassa olisi väljyyttä, jotta opettaja ehtisi ottaa kursseilla esiin valaisevia esimerkkejä.

Talous tutuksi – koulutus on suunnattu opettajille ja sen järjestäjinä ovat Pörssisäätiö, HYOL, Opetushallitus, TAT, Suomen pankki, Finanssialan keskusliitto.

Seuraava koulutus järjestetään Helsingissä 10.9. ja sitä voi seurata webinaarina Lappeenrantaan ja Ouluun.

 

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala

 

Avainsanat:Talousopetus
Jaa artikkeli

Kommentit