Osinkoja ja nollakorotuksia

Vuosittaiset muutokset jaettavien osinkojen määrässä voivat olla dramaattisia. Finanssikriisin aikaan vuonna 2008 pörssiyhtiöiden osinkopotti romahti vuodessa lähes puoleen. Romahdusta edeltävä taso saavutettiin vasta vuosi sitten. Palkkakehitys on ollut tasaisen nousevaa. Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien ansiot nousivat vuodesta 2000 vuoteen 2010 keskimäärin 45,5 prosenttia. Tämänkin jälkeen palkkakehitys on jatkunut positiivisena.

Yritys saa myymistään palveluista ja tuotteista rahaa, jolla maksetaan tavarantoimittajien laskut, työntekijöiden palkat, toimitilojen vuokrat sekä erilaisia veroja ja maksuja. Mikäli yritys on ottanut lainaa, pitää maksaa myös korot. Jos jäljelle jää jotain, maksetaan tästä tuloksesta vero. Vasta tämän jälkeen harkitaan jaetaanko jotain omistajille.

Ulkomaiset sijoittajat omistavat noin puolet suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista. On täysin mahdotonta edellyttää heiltä ”osinkomalttia”. Sijoittajat äänestäisivät jaloillaan ja yritysten rahoituksen saanti vaikeutuisi. Tämä haittaisi tulevia investointeja ja työpaikkoja. Lisäksi samalla pitäisi pystyä lupaamaan omistajille joku ennalta sovittu tuleva osinkotaso. Valitettavasti tällaista lupausta ei voi antaa. Omistaja saa rahaa vain silloin jos sitä kaiken muun jälkeen jää.

Mikäli yrityksellä ei ole hyviä investointikohteita, tulee voittovarat jakaa osinkoina omistajille. Näin omistajat voivat sijoittaa varat edelleen näkemyksensä mukaan parhaisiin kohteisiin. Näin varmistetaan että pääoma liikkuu yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja parhaat kasvunedellytykset omaavat yritykset saavat rahoitusta. Jos suomalaiset yritykset jakaisivat kaikki voittovaransa jatkuvasti osinkoina, pitäisi huolestua investointien ja tulevien työpaikkojen puolesta. Emme ole tässä tilanteessa.

Moni palkansaaja on myös omistaja. Noin 800 000 suomalaista yksityishenkilöä omistaa pörssiosakkeita. Heistä yli 600 000 saa vuosittain osinkoa. Epävarmoina aikoina moni sijoittaja on pitänyt osinkotuottoa tärkeänä mittarina. Sijoittaja voi saada tuoton joko arvonnousuna tai osinkona. Osinko on konkreettista rahaa ja vuosittainen tuotto alentaa riskiä. Valtio on suuri omistaja. Veronmaksajina me olemme kaikki tänä keväänä mukana hyötymässä jaettavista osingoista.

Kirjoitus on julkaistu Viisas Raha -lehdessä 4.2.2016