Pörssiyhtiöiden tulosyllätykset ja -pettymykset

Pörssiyhtiöille vuosi 2015 oli kaksijakoinen. Liikevaihdot hiipuivat, mutta tulosta syntyi.

PT0815 Hannu Angervuo 700x425 Juha Europaeus

Vuosi 2015 oli pörssiyhtiöille kaksijakoinen. Yhteenlaskettu liikevaihto ilman kertaeriä  laski viime vuonna reilun prosentin. Tämä oli kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto supistui.

Samaan aikaan yhteenlaskettu liikevoitto kasvoi 7,2 prosenttia. Pörssiyhtiöt tekivät parempaa tulosta, vaikka niiden myynti pieneni.

Myös tulosten osalta vuosi 2015 jakautui kahteen osaan. Vuoden ensimmäisen puoliskon pörssiyhtiöt tekivät erinomaista tulosta, loppuvuonna meno hyytyi.

— Loppuvuosi oli niin heikko, että se pistää miettimään laskun syitä, sanoo varainhoitoyhtiö eQ:n salkunhoitaja Hannu Angervuo.

— Esimerkiksi Yhdysvallat on kasvanut vuodesta 2009. En osaa sanoa, johtuiko pörssiyhtiöiden heikko loppuvuosi suhdannekäänteestä.

Liikevoittojen kasvua vauhdittivat viime vuonna pääasiassa euron arvon aleneminen ja yritysten tiukka kulukuri.

— Pitkällä aikavälillä näin ei voi jatkua. Jos kymmenen vuotta saneerataan niin eiköhän siinä ala liikevaihtokin kärsiä, Angervuo toteaa.

Investointien pitäisi käynnistyä, mutta väkisin niitä ei kannata tehdä. Yritykset jakavat mieluummin voittovarat omistajilleen.

 Pörssiyhtiöiden tulokset vaihtelivat toimialoittain. Esimerkiksi pankit ja metsäteollisuus tekivät 2015 hyvää tulosta. Ne ovat käyneet rakennemuutoksensa onnistuneesti läpi.

Muussa teollisuudessa tulokset vaihtelivat erinomaisesta heikkoon. Kone paransi tulostaan yli 20 prosenttia vuodessa, Huhtamäki 40 prosenttia. Amer Sports 109 prosenttia.

— Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yhtiöt tekivät fantastista tulosta, Angervuo sanoo.

— Kotimarkkinayrityksillä on vaikeampaa.

Heikoimmin menee raaka-ainemarkkinoilla toimivalla kaivosteollisuudella. Nikkelin tonnihinta on pudonnut kahdeksassa vuodessa 48 000 dollarista alle kahdeksaan tuhanteen dollariin. Rautamalmin ja öjyn hinnat ovat pudonneet lyhyessä ajassa yli 70 prosenttia.

Kiinan talouskasvusta johtunut niin sanottu supersykli päättyi vuonna 2007. Suhdannehuipulla alkoi suuri investointiaalto, josta seurasi ylikapasiteettia. Kaivosteollisuuden käyntiasteet ovat matalalla, eikä metallien hintojen odoteta lähivuosina nousevan.

Tulospettymyksiä tarjosivat kaivosalalla operoivat Metso ja Outotec. Outotecin kurssi putosi tulosjulkistuspäivänä parikymmentä prosenttia.

— Toimitusjohtaja Pertti Korhonen on ollut kolme vuotta väärässä. Matti Alahuhta on ollut usean vuoden ajan Outotecin hallituksen puheenjohtaja. Onhan yhtiön hallituskin ollut s-tanan tumpelo, Angervuo ripittää.

Tuloskauden positiivisiin yllättäjiin kuului Neste. Yhtiön jalostusmarginaali on korkea ja velka pienentynyt. Neste nosti osinkoaan samoin kuin Huhtamäki ja Amer Sports.

Pörssin korkein osinkotuottoprosentti on Fortumilla. Osinko pysyi 1,10 eurossa, mutta yhtiön osakekurssi on laskenut vuodessa lähes 20 eurosta 11 euroon. Yhtiöllä on likvidejä varoja yli kahdeksan miljardia euroa, jota ei ole saatu sijoitettua järkevästi.

— Miksi analyytikot odottivat bonusosinkoa, vaikka yhtiön tulos rojahti, Angervuo ihmettelee.

— Sähkön hinta tulee alas kuin kivi. Fortumin iso kassa kiinnostaa myös suurinta omistajaa eli valtiota. On kiinnostavaa nähdä, kehtaako hallitus ottaa kärkihankkeisiinsa rahaa Fortumista.

Tänä keväänä pörssiyhtiöiden osinkosuhde eli nettotuloksesta maksetut osingot nousevat uuteen ennätykseen, 82 prosenttiin.

— Ei sitä voi kuin kiittää ja kumartaa, Angervuo sanoo.

— Lyhyellä aikavälillä osingot ovat sijoittajalle hyvä asia, mutta pitkällä aikavälillä huono, jos eivät investoinnit käynnisty. Pörssiyhtiöt olisivat ehkä voineet varautua digitalisointiin ja henkilökunnan koulutukseen paremmin.

Syitä investointien vähyyteen on monia. Taloustieteilijöiden mukaan tuottavuuden kasvu on heikentynyt länsimaissa. Internetin ja matkapuhelinten jälkeen ei ole tullut uusia mullistavia keksintöjä.

Digitalisoinnista ja teollisesta internetistä puhutaan paljon, mutta niiden mahdollisuudet eivät ole täysin toteutuneet.

— Osakkeenomistajille maksettu osinko diversifioi rahan paremmin kuin se, että tehdään väkisin investointeja. Ei sekään ole fiksua, että pidetään rahat nollatuotolla kassassa, Angervuo toteaa.

Teksti: Juha Europaeus

Kuva: Minna Heusala

 

 

 

 

Jaa artikkeli

Kommentit