Tärkeintä on aloitus

Pörssisäätiön Sijoituskoulussa Vero2016 -tapahtumassa pureuduttiin sijoittamisen kannalta kaikkein tärkeimpään asiaan eli lähtöruutuun. Ennen kuin lähtee liikkeelle, kannattaa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren mielestä pysähtyä hetkeksi ja kartoittaa oma tilanne.

-Kaikkia neuvoja ei kannata noudattaa, vaan pitää oma tavoite kirkkaana mielessä, sanoo Lounasmeri.

Salkunhoitajat saattavat antamissaan haastatteluissa puhua lyhyestä kaupasta, koska he hakevat rahastoillensa mahdollisimman hyvää tuottoa. Kun taas kotitalouksien aikajänne sijoittamisessa on usein vuosia, jopa vuosikymmeniä. Pankeilla on vastaavasti paine, varsinkin nyt matalan koron aikana, myydä erilaisia sijoitustuotteita.

-Kun on selvillä oman talouden tulot, menot, varat ja velat, voi alkaa suunnitella säästämistä järkevällä tavalla. Myöskään turvapuskureita ei saa unohtaa, sanoo Lounasmeri.

Marttaliitto suosittelee pitämään tilillä käteisvarallisuutta kahden kuukauden palkan verran yllättäviä tilanteita varten.

Yksityissijoittaja on edelleen lähtökuopissa, mutta vielä on selvitettävä, mikä on oma aikajänne, riskinottohalukkuus ja ennen kaikkea tavoite ennen liikkeelle lähtöä. Mitä aikaisemmin sijoittamisen aloittaa, sitä enemmän varallisuutta ehtii kertyä.

Mutta Lounasmeri muistuttaa, että koskaan ei ole myöhäistä hoitaa omaa taloutta säästämällä ja sijoittamalla.

Jos haaveena on omistaa linna Ranskassa, riskinsietokyvyn pitää olla korkeahko. Pesämunaa säästävä on ehkä turvallisuushakuisempi ja suosii matalampaa riskiä.

-Riski ja tuotto kulkevat aina käsi kädessä. Ainoa tapa, miten riskiä voi pienentää ilman että tuotto-odotus laskee, on hajauttaminen, muistuttaa Lounasmeri.

Hänen mielestään on viisasta hajauttaa varallisuutta eri omaisuuslajeihin.

Monet kotitaloudet noudattavat osta ja pidä-strategiaa, ja se on Lounasmeren mukaan pärjännyt historiallisesti hyvin.

Noin 800 000 suomalaista omistaa omissa nimissään pörssiosakkeita. Tämä kattaa noin 15 prosenttia koko väestöstä. Keskimäärin yksityissijoittaja omistaa kolmea eri osaketta.

-Salkussa olisi hyvä olla useampia eri toimialoilta valittuja osakkeita, jotta ne eivät käyttäytyisi samalla tavalla talouden heilahdellessa, sanoo Lounasmeri.

Kymmenen osaketta sisältävän salkun on Lounasmeren mukaan todettu olevan optimaalinen. Salkkua ei hänen mukaansa ole syytä ylihajauttaa.

Jos tähtää pörssin keskimääräiseen tuottoon eikä halua itse valita osakkeita, yksityissijoittaja voi valita indeksirahaston, joka sijoittaa kaikkiin pörssin 120 yhtiöön.

Osakkeiden valinnassa kannattaa miettiä myös maantieteellistä hajauttamista. Kotimaiset pörssiyhtiöt toimivat globaalisti ja niihin sijoittamalla saa turvattua riittävän hajautuksen kartalla.

Jos haluaa salkkuun Venäjä-riskiä, voi hankkia esimerkiksi YIT:n tai Nokian Renkaiden osakkeita. Amer, Wärtsilä ja Revenio tuovat Pohjois-Amerikka-riskiä.

Eräs tapa valita osakkeita on luokitella ne koon mukaan pieniin, keskisuuriin ja suuriin. Pörssissä on noin 30 yli miljardin euron yhtiötä, niin ikään noin 30 keskisuurta ja noin 60 alle 150 miljoonan euron yhtiötä.

Mikä on todennäköisyys, että osakesijoittamisessa menettää kaikki rahansa, Sari Lounasmeri?

-Pörssin 120 yhtiöstä on 2000-luvulla viidellä tai kuudella mennyt huonosti. Talvivaara on vielä kysymysmerkki. Jos heittäisi umpimähkään tikan, on neljän prosentin riski menettää varansa. Jos heittäisi useamman tikan, riski pienenee entisestään, sanoo Lounasmeri.

Osakkeet ovat olleet myös Osakesäästäjien Keskusliiton toimitusjohtaja Antti Lahtisen mukaan historiallisesti yksi parhaiten tuottavista omaisuusluokista. Hän vertaa niitä sekä pankkitalletuksiin että asuntosijoituksiin, joissa vuokratuotot varsinkin Helsingissä alkavat olla matalia.

Osaketuotot ovat parhaimmillaan olleet 5-6 prosentin luokkaa, ja Helsingin pörssin keskimääräinenkin tuotto on noin 3-3,5 prosentin tuntumassa. Historiallisesti osakesäästäminen on tuottanut vuodessa jopa 8-10 prosenttia.

-Tuotto on korvaus korkeammasta riskistä, sanoo Lahtinen.

Osakkeita ostaessa ja myydessä yksityissijoittajan on hyvä tietää muun muassa se, miten osingon suuruus vaihtelee yhtiöittäin.

Tasaisemmassa vaiheessa olevat yhtiöt maksavat yleensä melko suurta osinkoa suhteessa yhtiön tulokseen. Kasvuyhtiöt puolestaan panostavat kasvuun, ja osinko voi alkuvaiheessa jäädä pienemmäksi.

-Joissakin yhtiöissä tuotto-odotus perustuu arvonnousuun ja joissakin taas tasaiseen osinkotuottoon, sanoo Lahtinen.

Osakesijoittamisessa on aina mukana erityyppisiä riskejä, mitkä yksityissijoittajan on hyvä tunnistaa. Markkinariksi tarkoittaa sitä, et yksittäisen yhtiön osakkeet liikkuvat yleisen markkinakehityksen mukaan.

-Jos odotukset yrityksen tuloksesta heikkenevät voimakkaasti, se näkyy kurssin laskuna ja toisin päin. Tässä on kysymyksessä yritysriski, sanoo Lahtinen.

Silloin kun osakkeen vaihto pörssissä on vähäistä, sitä on vaikeampi myydä tai ostaa järkevään hintaan, koska kaupalle ei löydy vastapuolta. Kaikkia riskejä vastaan voi suojautua hajauttamalla salkkua.

Osakesäästäminen on oiva tapa vaurastua, mutta siinä pitää olla kärsivällinen.

-Jos sijoittaa 400 euroa kuukaudessa koko työuran ajan, kahdeksan prosentin tuotto-odotuksella kertyy miljoona euroa. Loppuvaiheessa vaurastuminen perustuu korkoa korolle-ilmiöön.

Lahtinen kertoi yksityissijoittajille seikkaperäisesti muun muassa, mikä on osake, mitkä ovat osakkeenomistajien oikeudet, miten pörssi toimii, miten tehdään toimeksianto ja miten valita välittäjä.

Kertasijoitukseksi Lahtinen suosittelee 500-1 000 euroa, jotta kaupankäyntikustannus ei nouse turhan korkeaksi. Rahaa voi kerätä vähitellen tilille ja kun on sopiva summa kasassa, sen voi siirtää osakemarkkinoille.

Osakkeet ovat nykyään arvo-osuusmuotoisia, enää ei ole enää osakekirjoja, sanoo Lahtinen.

Arvo-osuustilin voi avata pankissa tai pankkiiriliikkeessä. Rahaliikennettä varten tarvitaan vastatili. Myös osingot maksetaan sinne.

-Aloitin osakesijoittamisen 1990-luvulla ja silloin piti mennä pankin tiskille tekemään kaupat. Nyt suurimman osan toimeksiannoista voi hoitaa itse verkkopankin kautta.

Välittäjää valittaessa kannattaa Lahtisen mukaan olla tarkkana ja vertailla välityspalkkioiden lisäksi myös muita kustannuksia, kuten säilytyspalkkiota ja markkinainformaation hintaa.

-Vaikka tieto osakekaupoista ja omistuksista välittyy suoraan pankeista verottajalle, asianmukainen raportti on tärkeää. Yksityissijoittajan pitää pystyä vertaamaan tietoja veroehdotukseen ja tekemään mahdolliset korjaukset, painottaa Lahtinen.

Sijoituskirjailija, yrittäjä, analyytikko Henri Elo kertoi, mistä pörssiosakkeen tuotto kertyy. Katso Sijoituskoulujen esitykset tästä.

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala