Ote omaan talouteen

16.05.2016

Tieto lisää tuskaa, ei pidä paikkaansa ainakaan oman talouden hallinnassa. Moni parikymppinen säästää ja jopa sijoittaa, mutta liian moni turvautuu pikavippeihin eikä saa velkakierrettä katkaistua.

WP_20160510_026 (1)riitalle (1)

Miten saada omat raha-asiat haltuun ja aloittaa sijoittaminen? Nuorisosäätiöllä ja Nuorisoasuntoliitolla (NAL) on menossa Mun talous -koulutussarja, missä nuoria aikuisia opastetaan talouden suunnitteluun, säästämiseen, osakesijoittamiseen sekä oman asunnon hankintaan.

Projektikoordinaattorit Essi Lindberg, Saara Autio ja asumisneuvoja Jussi Saari ovat tahoillaan nähneet nuorten tuen ja neuvonnan tarpeen raha-asioiden hoidossa. Pikavipit, maksuhäiriöt, vuokrarästit ja muut maksamattomat laskut ovat tuttuja asioita, kun puhutaan alle kolmikymppisten arjesta.

Pätkätyöt ja pienet tulot ovat monen velkaongelmien taustalla. Avaamattomat kirjekuoret unohtuvat, kun näyteikkunassa kimmeltelee mekko tai uusin iPhone.

”Pikavippejä saa turhankin vaivattomasti verkosta eikä niissä piileviä riskejä tunneta”, sanoo Autio Nuorisoasuntoliitosta.

Nuorten heikohkosta talousosaamisesta ovat huolissaan monet muutkin järjestöt, säätiöt yritykset, viranomaiset ja oppilaitokset. Huoli ei ole jäänyt voivottelun asteelle, vaan asian eteen on paiskittu töitä jo vuosia.

Yksi esimerkki tästä on NAL:n, Nuorisosäätiön, Suomen Setlementtiliiton ja Takuu-Säätiön vuonna 2013 käynnistämä Mun talous-hanke. Sen tehtävänä on edistää nuorten talousosaamista ja ennaltaehkäistä ongelmia. Hankkeessa on luotu Mun talous –verkosto, joka kokoaa yhteen nuorten talousosaamisen edistämisestä ja ylivelkaantumisen ehkäisemisestä kiinnostuneita tahoja.

”Suomessa on noin 47 000 iältään 20-29 vuotiasta miestä, jolla on maksuhäiriömerkintä. Jo tämä kertoo siitä, kuinka tarpeellista koulutus on”, sanoo Lindberg Nuorisosäätiöistä.

Lindberg pitää isona ongelmana sitä, että raha-asioista ei puhuta Suomessa. Tämän hän on huomannut pitäessään talousneuvontaan keskittynyttä vastaanottoa. Häpeän taltuttamiseksi käynnistettiin helmikuussa viikon kestänyt Puhu rahasta –kampanjan sosiaalisessa mediassa.

Monet julkkikset ottivat haasteen vastaan ja kertoivat YouTubessa oman tarinansa rahan käytöstään. Eräs heistä oli Niko Saarinen, joka kerran veloista päästyään, jatkoi kuluttamista entiseen malliin: ”Tienaan euron ja kulutan kaksi.”

Saarinen halusi kannustaa nuoria puhumaan raha-asioistaan ja selviämään veloistaan.

 

Säästämisen ja sijoittamisen 123 –koulutusilta keräsi parikymmenpäisen joukon taloudesta kiinnostuneita nuoria. Osa heistä oli jo sijoittanut joko rahastoihin tai osakkeisiin. Moni sanoi harkitsevansa osakesijoittamista, kun talous antaa siihen myöten.

Kysymykset, joita he esittivät Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmerelle ja Nuorisosäätiön asiamies Aki Haarolle osoittivat, että rahamarkkinatietämys oli yllättävänkin hyvissä kantimissa. Nuoria kiinnostivat erityisesti rahastojen kulut. Molemmat alustajat kehottivat olemaan tarkkoja kustannusten suhteen sijoituskohteiden valinnoissa.

Kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin valmistautuva Julia Evelin sanoi säästävänsä sekä säästötilille että ASP-tilille, minkä hän avasi vanhempien neuvosta heti 18-vuotta täytettyään.

”En tuhlaa kaikkea kesätöistä saamiani rahoja, vaan pistän syrjään tulevaisuutta varten”, sanoo Julia.

Vaikka Julia onkin saanut kotoa mallin hoitaa raha-asioita, koulussa olisi hänen mielestään pitänyt saada perustiedot taloudesta.

Jo työelämässä oleva Hanna Laitinen ja puolen vuoden kuluttua valmistuva Janne Lindholm tulivat tilaisuuteen kuulemaan vinkkejä säästämisestä ja sijoittamisesta.

”Tähän mennessä olen elänyt kädestä suuhun eikä sijoittamiseen ole ollut varaa”, sanoo Janne.

Hän on siirtymässä työelämään ja uskoo taloudenkin siitä paranevan.

”Teknologiaosakkeet ovat käyneet mielessä”, sanoo Janne.

Hannan talous on tasapainossa ja palkasta jää säästöönkin jonkin verran. Hän haluaisi saada säästämiseensä ryhtiä.

”Säästäminen on vähän levinnyt käsistä”, sanoo Hanna.

Twaha B. Yahya, Jana Jakimtchouk ja Daniel Helenius onnistuivat valtaaman koulutustilan mukavimman paikan, sohvan. Twaha sai vihiä tilaisuudesta tyttöystävältään, joka oli huomannut sen Facebookista. Jana puolestaan asuu Nuorisosäätiön asunnossa ja bongasi ilmoituksen Luukkublues-lehdestä, uutiskirjeestä sekä Facebookista. Danielin tietolähde oli Twahan lailla tyttöystävä, Jana.

Sijoittaminen kiinnostaa kaikkia kolmea, mutta vähän eri syistä. Danielia kiehtoo jännitys: Voi tehdä hyvät kaupat ja tienata kivasti tai hävitä kaiken. ”Päästä omaksi herraksi”, sanoo Daniel. Kauppatieteitä opiskeleva Jana miettii tulevaisuutta ja aikoo säästää vaihto-opiskelujaksoa varten.

Hän pyrkii siirtämään opintolainansa ASP-tilille, vaikka se ei yllättävien menojen vuoksi aina onnistukaan.

Twaha uskoo, että sijoitusvarallisuus tuo valinnan vapautta elämiseen. Myös hänellä on tyttöystävänsä kanssa ASP-tili.

Jana ja Twaha ovat molemmat käyttäneet Nordnetia ostaessaan osakkeita, mutta nyt kumpikin säästää rahastoon, vaikka tiedostavat varallisuutta syövät kulut.

Pörssisäätiö on yksi Mun talous-verkostoon kuuluvista tahoista ja on tämän lisäksi muun muassa mukana Taloudellisen tiedotustoimiston ja Opetushallituksen kanssa opettajille suunnatussa Talous tutuksi –ohjelmassa.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri madalsi monen nuoren kynnystä säästämiseen ja osakesijoittamiseen kertomalla, että alkuun pääsee laittamalla säästötilille vaikkapa kympin viikossa. Tästä kertyy vuodessa 520 euroa.

”Kannattaa miettiä, mistä saisi tuoton, mikä sopii omaan riskiprofiiliin.

Jos sijoituksen pitää prosentin tuotolla säästötilillä, 20 vuoden kuluttua tuottoa on kertynyt 115 euroa. Kymmenen prosentin tuotolla potti olisi samassa ajassa kasvanut 3 498 suuruiseksi.

Eniten omaisuutta suomalaisilla on sijoitettuna omaan kotiin, mitä hän pitää sinänsä hyvänä sijoituksena varsinkin pääkaupunkiseudulla, missä asunnot säilyttävät arvonsa suhteellisen hyvin.

Mutta varallisuuden hajauttamista ei pidä unohtaa: suomalaisilla on talletustileillä 80 miljardin euron verran. ”Tuottavampi tapa olisi sijoittaa esimerkiksi pörssiosakkeisiin ja niissäkin edelleen hajauttaa toimialoittain, maantieteellisesti ja ajallisesti.”

Suomessa on 800 000 osakesäästäjää ja lähes miljoona rahastosäästäjää. Kiinteistöissä on kiinni omaisuutta 300 miljardia euroa, pörssi-osakkeissa 30 miljardia ja rahastoissa 18 miljardia.

Ehkäpä tämän illan jälkeen pörssi saa uusia omistajia.

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli

Kommentit