Monta tapaa listautua

Vuosituhannen alku oli hiljaista aikaa listautumismarkkinoilla, mutta viimeisen parin vuoden aikana pörssistä on tullut kiinnostava rahoituslähde. Tuoreessa Pörssilistautujan käsikirjassa on ohjeita listautumista harkitseville yhtiöille.

Matka pörssiyhtiöksi voi kulkea eri reittejä; varsinaisen listatutumisen lisäksi esimerkiksi yhtiöiden jakautumisina ja pääomasijoittajien irtaantumisina. Pörssisäätiön järjestämässä kirjan julkistamistilaisuudessa Valmetin hallituksen puheenjohtaja Mikael von Frenckell, Interan hallituksen puheenjohtaja Tuomas Lang ja keväällä pörssiin listatutuneen Lehto Groupin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Lehto kertoivat omista kokemuksistaan listatutumisprosesseissa.

Metso oli Mikael von Frenckellin mukaan useiden yritysjärjestelyiden tulos, missä fuusiotyö oli jäänyt puolitiehen eikä hyötyjä ollut mitattu ulos.

”Oli monta erilaista yrityskulttuuria, jotka eivät välttämättä sopineet hyvin yhteen eivätkä ne tuoneet lisäarvoa toiminnalle, sanoo von Frenckell.

Jorma Eloranta valittiin toimitusjohtajaksi ja hän tutustui yhtiöön, tarttui toimeen sekä vei läpi muutoksen von Frenckellin mukaan menestyksellisesti. Kaivos-ja paperiteollisuus olivat eri kehitysvaiheissa: Kaivospuoli veti ja sinne investointiin ja paperiteollisuus jäi lapsipuolen asemaan.

Metsossa tehtiin päätös jakautua kahdeksi itsenäiseksi ja globaaliksi yhtiöksi, jotka luovat omistajilleen arvoa sekä rakentavat itselleen identiteettiä.

”Jakautumisessa vapautui mieletön määrä energiaa. Ihmiset saivat uuden tilaisuuden ja tarttuivat siihen”, sanoo von Frenckell.

Identiteetin muutos meni hänen mukaansa yli odotusten: Nimessä päädyttiin Valmetiin.

Kahden vuoden jälkeen yhtiön brändi oli jo arvostetuimpia Suomessa. Valmet on nyt niittänyt pisteitä myös kestävän kehityksen saralla, valittu viime vuoden markkinointiorganisaatioksi sekä Pörssisäätiön sijoittajasivujen parhaaksi.

”Näin yhdestä tuli kaksi”, sanoo von Frenckell.

Pääomasijoittaja pyrkii kasvattamaan sijoituskohteidensa arvoa maksimaalisesti keskimäärin 3-6 vuoden aikana. Yleensä sijoittaja ei irtaudu kerralla, vaan myöhemmin sopivissa annoksissa ja joissakin tapauksissa kokonaan.

Pihlajalinnasta ja Asiakastiedosta Interna on irtaantunut kokonaan, joihinkin yhtiöihin se on jäänyt osaomistuksella.

”Pääomasijoittajat eivät valmistele yhtiötä listautumiseen, vaan se on vain yksi etappi yhtiön arvonluonnissa ja strategiassa”, sanoo Lang.

”Arvonkehitys riippuu siitä, miten yhtiö on onnistunut strategiassaan.”

Helsinki listautumispaikkana puoltaa Langin mukaan paikkansa, koska kotimaiset instituutiot tuntevat yhtiöt parhaiten.

”Consti Yhtiöt Oyj: n listautumisella yhtiö todisti, että pääomasijoittaja pystyy rakentamaan ihan uuden yhtiön”, sanoo Lang.

Toisenlainen kokemus oli Kamuxin kanssa, jonka piti tulla listoille ja jonka listautuminen keskeytettiin.

Lang on vakuuttunut, että tämä oli oikea päätös ja uskoo, että tämä kasvuyhtiö nähdään vielä listayhtiönä.

Jokainen tarina perustuu tositarinoihin, myös Lehto Groupilla. Toimitusjohtaja Hannu Lehto pisti kommandiittiyhtiön pystyyn vuonna 1985 tietämättä omien sanojensa mukaan strategioista ja muista sen kaltaisista asioista mitään.

”Intoa oli, älystä en tiedä, onko sitä nytkään sen enempää”, sanoo Hannu Lehto.

Ensimmäinen keikka oli kirkon katon tervaus ja hän tarjosi sata tuhatta markkaa vähemmän kuin kilpailija.

”Tarkalla taloudenpidolla lähdettiin potkimaan eteenpäin. Suntio antoi luvan nukkua lehterillä ilmaiseksi ja kahvit juotiin ruumishuoneella, koska siellä oli viileää.”

Kaasua pantiin polkimiin vuonna 2008, kun uudessa perustettavassa yhtiössä oli neljä osakasta ja tähtäin oli siirtyä maakuntasarjasta liigaan.

”Pankit irvistelivät meille ja toitottivat, ettei pidä kasvaa liikaa”.

Porukalla osakkaat miettivät keinoja rahoituksen varmistamiseksi. Kumppanuus ei kiinnostanut. Lehto kutsui heitä nahkarotsimiehiksi, jotka ovat jakamassa tuloksia, mutta eivät osallistu tekemiseen

Pääomasijoittajat olivat myös mahdoton vaihtoehto, koska määräysvalta olisi allekirjoituksella siirtynyt toisiin käsiin.

”Ei ollut tarvetta siihen, että rahat pistettäisiin taskuun ja lähdettäisiin nurkan taakse venettä ostamaan. Haluttiin tehdä tätä bisnestä”, sanoo Lehto.

Kasvutahdin höllääminen oli yksi vaihtoehto.

”Näin olisi saatu pankkiukkojen naamat taas ylöspäin ja palattu puulaakisarjaan. Sekään ei tuntunut mukavalta.”

Viimeiseksi jäi vaihtoehto listautumisesta.

”Se tuntui aluksi kamalalta.”

Prosessi pistettiin kertaalleen jäihin ja yhtiö otti aikalisä, jolloin raportoinnit ja järjestelmät rustattiin kuntoon. Tämän siivittämänä listautumisprosessi käynnistettiin uudestaan. Väliajalla luvut olivat menneet vaakasuoraan ylös.

”Listautumisessa syömähampaat pitää olla teräviä ja strategia kunnossa, pelkkä pörssissä olo ei tuo katetta.”

Liiketoimintaan on listautumisen myötä tullut uusi buumi.

”Tähän asti kaikki hyvin, sanoi optimisti pudotessaan katolta.”

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala