Salkun tasapaino

13.06.2016

Kotitalouksien varallisuudesta suurin osa, noin 300 miljardia euroa, on kiinnitettynä seiniin. Yksityissijoittajien salkuissa osakkeita on 30 miljardin ja rahastoja 20 miljardin euron verran. Pankkitileillä oleville 80 miljardille olisi muutakin käyttöä, ajattelevat Timo Rothovius, Henna Mikkonen ja Juhana Brotherus.

Rahat kirstussa 2_riitalle

Kaikki haastateltavat ovat harmissaan siitä, että yksityissijoittajien pankkitileillä roikkuvat 80 miljardia euroa, jotka voisivat olla kansantaloudellisesti tuottavimmissa kohteissa. Osa talletuksista toki ohjautuu pankkien välityksellä investointeihin, mutta tällä hetkellä lähinnä riskittömiin kohteisiin.

”Tämä näkyy myös Suomeen tehtävissä kiinteistöinvestoinneissa, seiniin saa helpommin rahaa kuin yritystoimintaan”, sanoo Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius.

Kotitalouksia pitäisi kannustaa rahoittamaan yrityksiä joko sijoittamalla suoraan osakkeisiin ja bondeihin tai välillisesti rahastojen kautta.

”Olkaa rohkeita ja tehkää päätöksiä! Suomen tilanne on niin surkea, että huonotkin päätökset ovat nyt parempia kuin ei yhtään päätöstä. Jos omia ideoita ei ole, niin ottakaa Ruotsista mallia”, lähettää Rothovius terveisiä päättäjille.

Suomi on turvahakuista talletuskansaa ja tätä ajatusta tukee Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkosen mukaan 1990-luvun laman jättämät jäljet: Jos itse ei jäänyt työttömäksi, niin lähipiiristä joku. Tämä teki varovaiseksi, mikä tutkimusten mukaan vaikuttaa edelleen ihmisten riskinottohalukkuuteen. Seuraavalla vuosikymmenellä iski teknokupla, kunnes tulikin jo finanssikriisi.

”Suomessa sijoittamisen kulttuuri on lyhyt ja takapakkeja on riittänyt”, sanoo Mikkonen.

Finanssikriisin jälkeen asuntosijoittaminen sai Hypon pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan uuden lähdön varsinkin nyt, kun nollakorkojen aikana on haettu tuottavampia sijoituskohteita.

Oman asunnon omistaminen erityisesti kasvukeskuksissa on Rothoviuksen mukaan järkevää, mutta muu pitkän tähtäimen sijoitusvarallisuus pitäisi tällä hetkellä olla osakemarkkinoilla.

”Osana hyvin hajautettua salkkua kiinteistöt ovat hyvä aines varsinkin, jos on alueen paikallistuntemusta.”

Pitkässä juoksussa asunto on myös Mikkosen mukaan ollut hyvä sijoituskohde.

”Mutta järkevä sijoittaja hajauttaa salkun sen varalta, että asuntojen hinnat romahtavat, kuten 90-luvulla kävi. Vaikka se ei nyt näytä yhtään todennäköiseltä, kaikki on mahdollista ja sijoittajan kannattaa varautua myös epätodennäköisiin tapahtumiin”, sanoo Mikkonen.

Myös Brotherus korostaa, että asuntosijoittaminen ei ole riskitöntä, vaikka usein sitä sellaisena pidetäänkin. Asunnon sijainnilla on hänenkin mielestään paljon merkitystä.

Surullisimpia uutisia ovat Mikkosen mukaan ne, joissa perhe on perustanut kotinsa virkeälle teollisuuspaikkakunnalle vuosikymmeniä sitten ja edessä on esimerkiksi työn perässä muutto toiselle paikkakunnalle ja asunnon arvo on pudonnut.

”Nyt on liikkeellä sekä velkavivulla asuntoa ostavia että myös sellaisia, jotka harkitsevat käänteistä asuntosijoittamista eläkepäiviä varten”, kertoo Brotherus.

Eläkkeelle jäädessä olisi Mikkosen mukaan hyvä olla säästössä neljän vuoden bruttoansiot.

”Mitä aiemmin ymmärtää säästämisen merkityksen tulevaisuuden varalle sen parempi”, sanoo Mikkonen.

Jos 25-vuotiaana alkaa säästää esimerkiksi kuuden prosentin tuotolla rahastoon 50 euroa kuussa, 65-vuotiaana kertynyt summa on jo 100 000 euroa. Jos säästämisen aloittaa vasta 55-vuotiaana, niin kymmenessä vuodessa 500 eurolla kuussa samalla tuottoprosentilla yltää noin 80 000 euroon.

”Aloittamisen jälkeen tärkeintä on salkun hajautus ja sijoitussuunnitelman tekeminen”, sanoo Mikkonen.

Naiset ovat tutkimusten mukaan tavoitteellisempia ja turvahakuisempia säästäjiä kuin miehet. He saavat loppupeleissä myös paremman tuoton.

Tämä perustuu Mikkosen mukaan siihen, että naiset antavat sijoitusten olla. Miehet tekevät enemmän kauppaa matkan varrella.

Myös Rothovius puhuu tavoitteellisen säästämisen ja sijoittamisen puolesta.

”Sijoittamalla itse suoraan osakkeisiin voi valita sellaisen allokaation kuin haluaa ja voi päästä indeksiä parempaan tuottoon. Myös kustannukset ovat suorassa osakesijoittamisessa alemmat”, sanoo Rothovius.

Markkinariskiä ei hänen mukaansa pidä pelätä. Sen ottamisesta saa pitkällä tähtäimellä parhaan tuoton.

”Indeksirahasto on hyvä vaihtoehto, jos ei halua sijoittaa suoraan osakkeisiin.”

”Rahastoja puoltaa helppouden lisäksi veroedut, eli kannattaa valita rahasto, joka ei jaa voitto-osuutta”, sanoo Rothovius.

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala

 

 

Jaa artikkeli

Kommentit