Tiukka ja hyväntuulinen verokeskustelu SuomiAreenalla

18.07.2016

SuomiAreenan perinteistä verokeskustelua varjostivat tummaa puhuvat pilvet, mutta panelistit puhalsivat ne pois terävillä ja rakentavilla kommenteillaan. Suora ajatusten vaihto onkin ainoa tie viedä asioita eteenpäin.

 

Sari ja Heikki I_riitalle

SuomiAreenan verokeskustelussa olivat tällä kertaa mukana professori Heikki Niskakangas, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä järjestäjien puolesta Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ja Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Veronmaksajien Taloustaito –lehden päätoimittaja Antti Marttinen piti puheenjohtajana huolta siitä, että kukaan ei päässyt venyttämään omia puheenvuorojaan ylipitkiksi oman asian esittelysessioiksi.

Alkuverryttelynä Marttinen haki panelisteilta tulkintaa Brexitanniasta. Juuri keskustelun kynnyksellä oli selvinnyt Britannian ykkösketjun vetäjät, pääministeri Theresa May sekä ulkoministeri Boris Johnson.

Onko Britannia Euroopan veroparatiisi, jos yhteisövero laskee nyt keskusteluissa esitettyyn 15 prosenttiin, kysyy Marttinen keskustelijoilta. Kansainvälistä veronkiertoa on yritetty saada kuriin niin OECD:n kuin EU:n aloitteista.

Niskakangas toteaa muidenkin keskustelijoiden suulla, että Britannia on harannut tässä vastaan ja tältä osin neuvottelut voivat sujua sutjakkaammin, jos Britannia eroaa EU:sta.

”Lontoo haluaa säilyttää asemansa Euroopan finanssikeskuksena ja on tehnyt verokilpailun eteen töitä jo ennen brexitiä”, sanoo Lounasmeri.

Marttinen nostaa Eetunaukion lavan eteen pöydän ja haastaa kaksi paria kerrallaan veroaiheisiin kaksintaisteluihin.

Andersson ja Lehtinen, pitääkö veroja kiristää vai keventää?, tivasi Marttinen.

”Verojärjestelmän pitää olla oikeudenmukainen. Ajamme mittavia veronkevennyksiä, mutta myös mittavia veronkorotuksia, sanoo Andersson.

Lehtinen on samoilla linjoilla, mutta lisäisi listaan vielä kannustamisen työhön ja kasvun edistämisen.

”Viime vaalikaudella veronkiristyksellä pantiin valtiontaloutta tasapainoon. Mutta tässä ei onnistuttu eikä myöskään talouden ohjaamisessa kasvu-uralle. Kaikkia veroja ei olisi kannattanut korottaa yhtä aikaa”, sanoo Lehtinen.

Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että pitää olla tarkkana, mitä veroja kiristetään ja mitä kevennetään. Lehtinen muistutti, että yhteisöveroasteen laskusta huolimatta valtio kerryttää kassaansa 4,6 miljardia euroa vuodessa.

”Yhteisöverokertymässä näkee yleisen taloudellisen apatian. Isot yritykset tekevät kyllä hyvää tulosta ja jakavat osinkoa, mutta eivät uskalla investoida, koska kysyntää ei ole riittävästi”, vastaa Andersson.

Eräs tapa lisätä ostovoimaa olisi Anderssonin mukaan kohdentaa tuloveron alennuksia pienituloisille. Hänen mielestään yhteisöverotuksen alentaminen on tässä suhteessa epäonnistunut.

”Ei tiedetä, mitä olisi tapahtunut, jos yhteisövero olisi pidetty 26 prosentissa. Sen ajatushan on madaltaa kynnystä investoida Suomeen”, sanoo Lehtinen.

Tämä taistelupari on yhteisöveron alentamisesta selvästi eri mieltä, mutta palkkapolitiikassa löytyy yhteistä säveltä.

”Verokevennykset pitäisi kohdentaa ryhmille, joilta on odotettavissa parasta mahdollista ostovoiman lisäystä”, sanoo Andersson.

Silloin ei hänen mukaansa kannata tehdä tuloveron alennuksia kautta linjan, sillä hyvätuloisilla verokevennys ei välttämättä lisää samassa määrin kulutusta.

Lehtinen painottaa, että Veronmaksajat on ajamassa palkkapolitiikassa keventämistä kautta linjan unohtamatta heikoimmin tienaavia.

Pitääkö omistajia suosia vai rahastaa, kysyi Marttinen puolestaan Lounasmereltä ja Niskakankaalta.

”Kysymys itsessään sisältää ajatuksen, että omistajat ovat tietty ryhmä. Suurin osa suomalaisista puolueistakin on perustettu oletukseen, että on työtä tekevä luokka ja omistajat erikseen. Tämä on aika vanhanaikaista”, sanoo Lounasmeri.

Hänen mielestään pitäisi kannustaa kaikkia olemaan omistajia. Suomalaisista osakkeita omistaa tällä hetkellä noin 800 000 ja heidän joukostaan löytyy eri ikäisiä free lancereita, yrittäjiä ja palkansaajia, sanoo Lounasmeri vierastaen lokeroimista.

”Jos haluamme pitää hyvinvointiyhteiskuntamme pystyssä, siihen tarvitaan rahoitusta. Kasvu tulee yrityksistä sitä kautta, että ne luovat työpaikkoja ja kerryttävät erilaisia verotuloja”, sanoo Lounasmeri.

Niskakankaan mielestä omistaminen on niin kivaa, että siihen ei tarvita verottamista kannusteeksi.

”Eikö jokainen halua omistaa, vaikka siihen ei kannustettaisikaan. Mitä enemmän sitä parempi”, sanoo Niskakangas.

Omistamisen verotuksen pitää olla hänen mukaansa kohtuullista ja systemaattista eikä monimutkaista niin kuin se tällä hetkellä on.

”Ei ole pelkästään minun mielipiteeni, että työn verottamisen alentaminen olisi hyvä asia.”

Lounasmeri ja Niskakangas ovat samaa mieltä työn verotuksen keventämisen tärkeydestä, mutta eivät omistajan verottamisesta.

Niskakangas komppaa Lounasmerta siinä, että Suomessa pörssiosinkoja verotetaan olennaisesti enemmän kuin listaamattoman yhtiön osinkoja, ja tämä muodostaa niin sanotun listautumiskynnyksen.

”Listaamattomien yhtiöiden verotusta pitäisi nyt kehittää tähän päivään soveltuvaksi, mutta eihän sitä kukaan uskalla tehdä”, sanoo Niskakangas.

Nykyinen osinkoverojärjestelmä suosii hänen mukaansa vanhoja ja varakkaita yrityksiä eikä uusia aloittelevia yrittäjiä.

”Tähän tarvittaisiin selkeä järjestelmä eikä niin, että tehdään poikkeuksia poikkeusien perään”, sanoo Lounasmeri.

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Maarit Bystedt

 

 

 

Jaa artikkeli

Kommentit