Taloustaidon välttämättömyys

22.08.2016

Ilman talouslukutaitoa on vaikea selviytyä arkielämän haasteista. Talousopetuksen alkamista on nyt aikaistettu, ja tästä syksystä lähtien se käynnistyy jopa neljänneltä luokalta.

IMG_2947riittaNuorten velkaongelmat voivat alkaa pummilla ajamisesta, peruuttamattomasta hammaslääkärikäynnistä tai kulutusluottojen ottamisesta. Finanssialan Keskusliiton mukaan 25-34 –vuotiaista 13 prosentilla on maksuhäiriö, mikä saattaa hankaloittaa vuokra-asunnon tai työpaikan saamista.

Maksamattomasta laskusta alkanut kierre vie pahimmassa tapauksessa ulosottoon. Siellä onkin vuosittain jopa 4 000 alaikäistä, selviää Suomen Akatemian rahoittamasta Nuoret ja velka –tutkimushankkeesta. Velkomistuomioiden pääomista noin 40 prosenttia on peräisin pikavipeistä ja kulutusluotoista.

Nämä luvut puhuvat puolestaan, mutta silti on harmillista, että Suomi ei ole ollut mukana PISA-tutkimuksessa, joka mittaa oppilaiden taloudellista lukutaitoa. Tieto olisi tarpeellinen peruskoulun talousopetuksen suunnittelussa.

Huolta nuorten talousosaamisen tasosta on jakamassa monet järjestöt, säätiöt, yritykset, viranomaiset ja oppilaitokset. Työtä tehdään usealla rintamalla sekä oppilaiden että opettajien hyväksi.

Talouden perusteiden opetus alkaa nyt tästä syksystä lähtien jo alakoulun neljänneltä luokalta. Aikaisemmin vasta yhdekäsluokkalaisten opetukseen kuului taloutta.

Oman talouden hallinta on samanlainen kansalaistaito kuin esimerkiksi uimaan oppiminen. Se on luokanopettaja, KM Anu Särkijärven mukaan taito, jota harjoitellaan. Siihen ei synnytä.

“Se antaa tunteen oman elämän hallinnasta”, sanoo Särkijärvi.

Nuoret elävät tällä hetkellä paljon monimutkaisemmassa maailmassa kuin heidän vanhempansa samanikäisinä ja tämän vuoksi talouden ymmärtämistä pitää opetella sekä koulussa että kotona.

“Talousopetuksen voi aloittaa hyvinkin varhain esimerkiksi kaupassakäynnin yhteydessä tutkimalla lapsen kanssa mitä mikäkin maksaa”, sanoo Särkijärvi.

Mitä alemmalla luokka-asteella oppilas on, sitä enemmän oman perheen elämänpiirillä on merkitystä. Kun lapsella herää kiinnostus, on otollinen hetki selittää, mitkä ovat esimerkiksi välttämättömiä menoja arjessa ja mihin säästetään.

“Kotona opittu malli kulkee lapsen mukana”, sanoo Särkijärvi.

Hän näkee koulun talousopetuksen myös tasa-arvokysymyksenä.

“Raha-asioista ei puhuta joka kodissa. Peruskoulun aikana jokainen oppilas saa perustiedot esimerkiksi pankkiasioinnista, säästämisestä ja kestävästä kuluttamisesta”, sanoo Särkijärvi.

Oleellista opetuksessa on käsittely- ja lähestymistapa.

“Viidensien ja kuudensien luokkien yhteiskuntaopin kirjassa yrittäjyyttä lähestyttiin kertomalla, että Cheek on laulajana yrittäjä. Mitä paremmin konsertti myy, sitä paremmat ovat hänen tulonsa”, sanoo Särkijärvi.

 

Särkijärvi on kartoittanut Pörssisäätiön toimeksiannosta eri kustantajien julkaisemia ala- ja yläkoulun sekä lukion talousopetuksen oppimateriaaleja uuden opetussuunitelman valossa.

Taloutta koskevia sisältöjä on nyt ensimmäistä kertaa myös alaluokille suunnatuissa oppikirjoissa. Niiden vaikeustasoissa oli huomattavia eroja eri kustantajien välillä. Materiaait hakevat hänen mukaansa vielä muotoaan, mutta monipuolistuvat varmasti vuosien varrella.

Yläkoulussa taloutta on opetettu jo pitkään, ja se näkyy myös sisältöjen yhtenevyydessä ja vakiintuneisuudessa. Taloudellisten toimijoiden ja rakenteiden lisäksi yhdeksännellä käsitellään myös eettistä kuluttamista, verkkokaupassa asiointia sekä Euroopan unionin toimintaa.

“Oppi- ja harjoituskirjojen ohella on paljon digitaalista materiaalia, mikä on erinomainen asia oppimsen kannalta”, sanoo Särkijärvi.

Lukion oppimateriaalia hän pitää erityisen onnistuneena.

“Aineistopohjainen oppimateriaali sisältää paljon taulukoita ja diagrammeja, joita oppilaat joutuvat tulkitsemaan. Tämä kasvattaa talouslukutaitoa”, sanoo Särkijärvi.

Talousopetuksen jalkauttaminen opetukseen on pitkälti opettajien valmiuksien ja innostuneisuuden varassa. Historian ja yhteiskuntaopin opettajille järjestetään Talous tutuksi –kurssia, mutta luokanopettajille täydennyskoulutus olisi hänen mukaansa tarpeen.

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: SL

 

Jaa artikkeli

Kommentit