Verotus ohjaa sijoittajaa

10.10.2016

Verotus ohjaa sijoituksia sijoitusrahastoihin ja -vakuutuksiin, sanoo aihetta tutkinut veroprofessori Tomi Viitala Aalto-yliopistosta.

dsc05797-1

Suomessa on noin 800 000 yksityissijoittajaa, joiden varallisuudesta on noin 80 miljardia euroa talletustileillä, noin 30 miljardia pörssiosakkeissa ja noin 20 miljardia rahastoissa.

Osan varoista voisi sijoittaa tuottavammin, ja samalla esimerkiksi rahoittaa yritysten kasvua.

Verotus ohjaa yksityissijoittajan sijoituspäätöksiä merkittävästi.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on jaellut verolaarista sekä hyvää että pahaa. Tämän vuoden alusta on poistettu turha lainsäädännöllinen este sijoittamiselle, kun luovutustappiot voi vähentää niiden syntymisvuoden lisäksi seuraavien viiden vuoden aikana myös muista pääomatuloista kuin luovutusvoitoista.

Pahimmassa tapauksessa sijoittajalle ei ollut vuoden aikana kertynyt sijoitustoiminnasta kokonaisvoittoa, mutta luovutustappioiden vähennyskelvottomuuden vuoksi hän joutui maksamaan veroja saaduista osinkotuloista.

Plussalistalla on myös se, että jo vuosia suunnitteilla ollut pienten osinkotulojen verovapaus 500 euroon asti on sentään kirjattuna Sipilän ohjelmaan. Euroclearin tilastojen mukaan vuonna 2013 noin 600 000 suomalaista sai osinkoja ja heistä noin 400 000 vain alle 500 euroa.

”Pienten osinkojen verovapaus kannustaisi osakesijoittamiseen”, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Osinkoverotuksen kiristyminen oli sen sijaan isku kasvoille. Pääomatulojen verokanta nousi viime vuoden 33 prosentista 34 prosenttiin 30 000 euroa ylittävältä osalta.

 

Jos pyrkimys on kasvattaa kansankapitalismia, verotuksen pitäisi olla neutraalia”, sanoo vero-oikeuden professori Tomi Viitala Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulusta.

Kun Suomessa siirryttiin pääomatuloverojärjestelmään vuonna 1993, pohdittiin neutraliteettia korko- ja osakesijoitusten välillä.

”Nyt olisi hyvä syy selvittää sijoitusrahastojen ja -vakuutusten sekä suoran sijoittamisen verokohtelut”, sanoo Viitala.

Hän pitää nykyistä pääomatuloverojärjestelmää hyvin aikaa kestäneenä ja kehuu sitä muun muassa siitä, että työryhmä osasi asettaa verokannaksi 25-30 prosenttia, missä se pysyikin vuoteen 2012 asti. Sen jälkeen pääomatuloverokanta on noussut jo kolme kertaa.

Sijoitusympäristö on kuitenkin muuttunut huomattavasti 25 vuodessa: Vuonna 1993 sijoitusrahastoissa oli pääomia kiinni 600 miljoonaa ja nyt rahastoissa on 102 miljardia ja vakuutuksissa lähes 30 miljardia euroa. Myös sijoitustuotteiden kirjo on nykyisin aivan toista luokkaa.

Vuodesta 1993 vuoteen 2004 pörssiosinko oli käytännössä verovapaata, ja nyt se on 85 prosenttisesti veronalaista tuloa. Suoran osakesijoittamisen verotus on kiristynyt merkittävästi, sen sijaan välillisen sijoittamisen verotus ei.

”Verotus ei ainakaan ole haitannut sijoitusrahastobisnestä”, sanoo Viitala ja viittaa kommentillaan siihen, että rahastoissa voi käyttää verotuksen osalta lykkääntymisporkkanaa. Osingot ja luovutusvoitot voidaan sijoittaa edelleen ja ajoittaa luovutuksen yhteydessä toteutuva verotus itselle sopivaksi. Lykkääntymisedun merkitys on kasvanut pääomaverotuksen kiristyessä.

”Verotus ohjaa sijoituksia sijoitusrahastoihin ja –vakuutuksiin”, sanoo Viitala.

Aikanaan rahastojen verokohtelua perusteltiin sillä, että se kannustaisi suomalaisia kansankapitalismiin. Mutta nyt se on Viitalan mukaan johtanut epäneutraaliin verokohteluun eri sijoitusmuotojen välillä.

 

Eri sijoitusmuotojen verotuksen neutraaliutta on vuosien varrella päätetty tutkia eri tahoilla, mutta selvitykset ovat syystä tai toisesta rauenneet. Pelkona on saattanut olla se, että sijoitusrahastojen ja vakuutussijoittamisen verotus muuttuisi ja johtaisi esimerkiksi sijoitusten tai rahastojen siirtymiseen toisiin valtioihin Euroopan unionin sisällä.

Sipilän hallituksen ohjelmassa on kirjaus pääomatuloverotuksen kehittämistarpeista, kuten eri sijoitusmuotojen verokohtelusta. Viitala ei kuitenkaan usko, että tätä toteutetaan vielä tällä vaalikaudella.

Sen sijaan yksittäisiä selvityksiä sijoittamisen verokohteluista on valmisteilla.

”Niissä on vaarana, että kokonaisuus unohtuu ja muutokset ovat ristiriidassa esimerkiksi eri sijoitusmuotojen neutraalin verokohtelun kanssa”, sanoo Viitala.

Valtiovarainministeriön vero-osasto on puolestaan aikeissa ottaa työn alle selvityksen kapitalisaatiosopimuksista.

Viitala ei lähtisi tekemään kerta heitolla isoja muutoksia välillisen sijoittamisen verotukseen, vaan ottaisi sijoitusrahastoissa käyttöön esimerkiksi pienen, 0,05-1,0 prosentin suuruisen varallisuusveron Luxemburgin malliin. Muitakin vaihtoehtoisia veromalleja löytyy kansainvälisesti.

”Suoria osake- ja muita sijoituksia varten voisi myös perustaa sijoitustilin, jossa yksityissijoittaja hoitaisi sijoituksiaan itse esimerkiksi 5 000 euroon asti”, ehdottaa Viitala.

Osingot ja luovutusvoitot voisi sijoittaa sijoitusrahastojen lailla eteenpäin verovapaasti ja maksaa nostettaessa voitosta pääomatuloveron.

 

Kolme nasevaa:

”Ollaan ajauduttu tilanteeseen, missä eri sijoitusmuotojen verotuksessa ilmenee epäneutraalisuuksia. Tämä ei välttämättä ole ollut lainsäätäjän perimmäinen tarkoitus.”

”Jos joukkorahoituksen kautta sijoitetaan osakepääomia listaamattomiin yhtiöihin pörssilistattujen yhtiöiden sijaan, kevyempi osinkoverotus ajaa vastakkaiseen kuin parempi sijoittajansuoja.”

”Sijoitusrahastojen kansainvälistymisestä huolimatta rahastojen verovapautta koskeva sääntely on pysynyt muuttumattomana lähes 30 vuoden ajan.”

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala

Jaa artikkeli

Kommentit