Lukiolaiset valtasivat Pörssitalon

07.11.2016

Pörssisäätiö kokosi taloudesta kiinnostuneita lukiolaisia syventämään tietojansa pörssin toiminnasta ja taloudellisesta päätöksenteosta. Osaamisen taso yllätti.

20161101_121303_resized

Pörssisali oli viimeistä penkkiriviä myöten täynnä, kun kolmesataa lukiolaista oli tutustumassa pörssin toimintaan. Harvoin on Fabianinkadulla nähty näin suurta alle parikymppisten joukkoa.

Säästäminen ja sijoittaminen kiinnostaa nuoria siinä missä varttuneempaakin väkeä. Nopea gallup osoitti, että aika monen paikalla olleen tähtäimessä on päästä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakouluun.

“Jos säästämisen aloittaa jo opiskeluaikana pienillä summilla, niin salkkuun ehtii vuosikymmenten aikana kertyä melkoinen potti “, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sanoo.

Lukiolaisille järjestetyllä aamupäivällä Pörssisäätiö haluaa edistää nuorten talousosaamista, jotta he osaavat aikuisina vastata omasta taloudestaan järkevällä tavalla.

”Syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen luo pohjan hahmottaa koko kansantaloutta”, sanoo Lounasmeri.

Hän ottaa esimerkiksi väestön ikääntymisen ja valtion velkaantumisen. Tämän yhtälön kanssa on painiskeltu vuosia, eikä hokkuspokkus –temppuja ole näköpiirissä.

Sairaaloiden, vanhuspalveluiden, koulujen ja vaikkapa teiden ylläpitäminen tuntuu itsesään selvältä asialta, mutta mistä löytää rahahanat, kun valtion lompakko ammottaa tyhjyyttään.

Hyvinvointiyhteiskunnan pyörittäminen nielisi verovaroja niin paljon kuin niitä sinne lapioitaisiin. Pelkkä ajatus veronkorotuksista saisi kuitenkin kansan takajaloilleen eivätkä poliitikotkaan niistä innostu.

”Talouskasvua tarvitaan hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi. Talouden kasvaessa verotuloja kertyy enemmän ilman veronkorotuksia”, toteaa Lounasmeri.

Kasvun vetureina ovat yritykset, jotka työllistävät ja maksavat veroja. Nekin tarvitsevat rahoitusta, mutta sen saatavuus hankaloitui finanssikriisin jälkeen pankkien tiukentuneiden vakavaraisuusvaatimusten myötä.

”Katseet kääntyvät yksityissijoittajiin, jotka ovat merkittäviä kasvun rahoittajia”, sanoo Lounasmeri.

Suomessa on noin 800 000 osakesijoittajaa, joilla on varallisuutta pörssiosakkeissa yhteensä noin 30 miljardia euroa. Nollakorkomaailmassa pörssi on entistä houkuttelevampi sijoituskohde talletustileillä lojuville 85 miljardille eurolle.

 

Abiturienteilla Ilari Lagerilla, Miro Kivimäellä ja Rasmus Karppisella on jo tuntumaa sijoittamisesta sekä pörssiosakkeisiin että rahastoihin.

“Olen ostanut kesätöistä saamillani rahoilla kotimaisia arvo-osakkeita, lähinnä Nokiaa, Outokumpua ja Nordeaa, koska niillä on hyvät tuotto-odotukset”, sanoo Lager.

Kolmikko suuntaa Kauniaisten business-koulusta Aallon Kauppakorkeakouluun. Koulun kurssien ohella he seuraavat talousuutisia ja etsivät samalla hyviä sijoituskohteita.

“Yritän ottaa selvää  makrotaloudesta, miten asiat toimivat ja vaikuttavat toisiinsa”, sanoo Kivimäki.

Opintojen jälkeen tähtäimessä on kaikilla oman yrityksen perustaminen. Tätä he ovat jo harjoitelleet opiskeluharjoituksena koulun puitteissa toimivassa yrityksessä. Liikeideana on tarjota lukiolaisten työvoimaa yksityisille ihmisille ja yrityksille.

“Suomessa byrokratia kuitenkin häritsee yrittäjäksi ryhtymistä. Sitä pitäisi kitkeä, jotta saataisiin lisää yrittäjyyttä”, sanoo Karppinen.

Myös Heidi Vierumäki, Kia Laiho sekä Helmi Peräkylä Lauttasaaren yhteiskoulusta ovat aloittaneet säästämisen. Talouspainoitteisen koulunsa talousopetukseen he ovat tyytyväisiä.

“Olen saanut lahjaksi osakkeita ja rahastoja, joita seuraan kotiin tulevista raporteista. Takoitus olisi sijoittaa itsekin”, sanoo Vierumäki.

Aaro Hanttua ja Sebastian Mölleriä Kulosaaren yhteiskoulusta kiinnostaa pörssin toiminta, koska siellä on mahdollisuus tehdä rahaa ja oppia yhteiskunnasta.

Möller ei ole vielä aloittanut sijoittamista, mutta seuraa esimerkiksi osakekurssien kehitystä. Hanttu on ensimmäiset kauppansa tehnyt. Hänen mielestään on kiva, että osakkeet ovat omissa käsissä eikä rahastojenhoitajilla, jotka ottavat välistä palkkion.

Möller komppaa kaveriaan. “Jos kämmää, se on oma syy.”

Molemmat seuraavat pokerin pelaamisella omaisuutensa tienanneen sijoittaja Aki Pyysingin kolumneja. Nollasta lähteminen ja menestys kuulostaa heistä hyvältä.

Hantulla suuntana on kauppatieteet ja Möllerillä oikeustieteet.

 

Seuraavaksi lavalle marssi neljä kansanedustajaa, jotka osallistuivat Lounasmeren ja Kulosaaren yhteiskoulun linjajohtaja Ville Kohvakan vetämään paneelikeskusteluun.

Vihreiden Osmo Soininvaara, perussuomalaisten Sampo Terho, sdp:n Joona Räsänen sekä puoluepolitiikan ulkopuolelta toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen ajatuspaja Liberasta ottavat koppeja vetäjien heittämistä kysymyksistä.

Kohvakka haastoi kansanedustajat pohtimaan, onko taloustiede arvovapaata vai ei.

Soininvaara ei allekirjoita väitettä, vaan pitää taloustieteellistä ajattelua pitkälti poliittisena. Tämän vuoksi hänen mielestään ei ole oikeita talouspoliitisia neuvonantajia, mutta vääriä väitteitä sitäkin enemmän.

“Varokaa niitä”, kehottaa Soininvaara.

“On vaikea löytää taloustieteilijä, joka esimerkiksi kannattaisi apteekkilupajärjestelmää, oli hänen poliittinen kantansa tai arvomaailmansa mikä tahansa”, sanoo puolestaan Pursiainen.

Terho painottaa, että kansanedustajat ovat suurimmasta osasta asioita samaa mieltä, mutta koska on tähdellisempää ratkaista kiistanalaiset asiat, niin erimielisyydet korostuvat.

”Jokainen puolue kaivaa tarvittaessa oman kantansa tueksi sopivan taloustieteellisen näkökulman tai ekonomistin nimen luodakseen uskottavauutta”, sanoo Terho.

Yksimielisyys tulikin todistettua, kun Lounasmeri pyysi kansanedustajia nostamaan vihreän tai punaisen kortin sen mukaan, kannattaako vai vastustaako keskustelija Suomen menoleikkauksia. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että lyhyellä aikavälillä valtio joutuu ottamaan lainaa, mutta kymmenessä vuodessa talouden pitäisi olla tasapainossa.

”Neljä vihreää korttia nousi eikä suurta taistelua saatu aikaiseksi”, toteaa Lounasmeri.

Keskimääräisen veroasteen nostaminen sentään hajaannutti rivit: Terho sekä Pursiainen nostivat punaisen ja Soininvaara sekä Räsänen vihreän lapun.

Keskustelu jatkui vilkkaana vielä Pörssitalon Linnanpihalla, mistä lukiolaiset suuntasivat takaisin opintojen pariin.

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala

Kuvassa vasemmalta Ilari Lager, Miro Kivimäki ja Rasmus Karppinen.

 

Jaa artikkeli

Kommentit