Vuoden tärkein tieto

15.11.2016

Yhtiökokous on yksityissijoittajalle ainutlaatuinen tilaisuus saada tavata yhtiön johtoa ja kuulla sen toiminnasta vuosikertomusta syvempää tietoa.

DSC04750 riitalle-3

Yhtiökokouskäytännöt muovautuvat pitkälti yhtiöiden omistajarakenteen ja -määrän mukaan, ja niissä on paljonkin eroja. Laintasaisesta sääntelystä pitää huolen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalaki sekä arvo-osuusjärjestelmästä annettu laki. Yksityissijoittajalle kokous on vuoden tärkein tilaisuus saada tietoa yhtiön toiminnasta.

Arvopaperimarkkinayhdistyksen järjestämässä paneelissa mukana olleet Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, Hartwall Capitalin toimitusjohtaja Eeva Ahdekivi sekä Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio korostivat toimitusjohtajan katsauksen tärkeyttä.

Vaikka se saattaa venyä toisinaan pitkäksikin, puhe on useimmiten tilaisuuden odotetuin anti.

”Koska omistaminen on luottamuskysymys, hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan sanoja, eleitä ja ilmeitä tarkkaillaan”, sanoo Lounasmeri.

Osakkeenomistajan arvostaminen pitäisi näkyä hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien käyttäytymisessä. Ei niin, että he marssivat viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua saliin, istuutuvat selkä omistajiin päin ja lähtevät heti tilaisuuden jälkeen sivuovesta.

”Yhtiökokous on yksityissijoittajille useimmiten ainoa tilaisuus vuodessa esittää toimitusjohtajalle kysymyksiä”, sanoo Lounasmeri.

Arvostamista on myös se, miten puhetta johdetaan. Puheenvuoroja ei pitäisi Lounasmeren mukaan turhaan rajoittaa, mutta kohteliaasti ottaa huomioon osakkeenomistajien ajankäyttö. Heille ei pidä jäädä tunnetta, että kysymyksiä estellään salailun vuoksi.

”Jos yhtiössä on menossa käänne tai kriisi, puheenjohtajan pitää käytöksellään osoittaa, että keskustelu voi jatkua ja tarpeen tullen äänestyttää”, sanoo Ahdekivi.

Pahimmillaan yhtiökokoukset ovat kestäneet jopa viisikin tuntia ilman taukoa, mutta kenenkään mukaan se ei ole toivottavaa. Kahden tunnin kesto tuntui kaikkien mielestä riittävältä ajalta tavallisen yhtiökokouksen läpiviemiseksi.

 

Vaikka edellisen vuoden tuloksen ja taseen läpi käyminen voi tuntua turhauttavalta, niin panelistien mielestä lukujen taustojen selvittäminen on tarpeen. Ritakallio sanoo olleensa monissa yhtiökokouksissa, missä niitä ei ole painettuna edes esillä.

”Pitkäaikaista sijoittajaa kiinnostaa yhtiön strategia ja miten siihen on päästy. Tuoreimman neljänneksen tulos ei siinä mielessä ole tärkein”, sanoo Ahdekivi.

Lounasmeri ei pidä yksityissijoittajan kannalta toivottavana, että kaikki yhtiökokoukset pakkautuvat samaan ajankohtaan, esimerkiksi maaliskuun viimeiselle viikolle.

”Ei voi olla niin, että on ainoastaan neljä päivämäärää, jolloin yhtiö voi kertoa toiminnastaan. Monta kiinnostavaa yhtiökokousta saattaa jäädä käymättä päällekkäisyyksien vuoksi”, hän sanoo.

Yhtiökokousten aikatauluja varten voisi Lounasmeren mukaan olla kalenteri, joka laadittaisiin hyvissä ajoin. Capital Markets Day -tyyppinen tilaisuus on kaikkien mielestä paikallaan, mutta erikseen, yhtiökokouksessa pitäisi keskittyä sinne kuuluviin asioihin.

Teknologian tehokkaampi hyödyntäminen säästäisi sekä yhtiön johdon että osakkeenomistajien aikaa. ”Tilaisuuteen voisi osallistua ennakolta, lähettää siellä kysymyksiä tai hoitaa äänestyksen sujuvammin”, sanoo Lounasmeri.

Kaikkien etu olisi, että osakkeenomistajat saisivat tilaisuudesta kattavan tiedon yhtiön toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista.

 

 

 

Jaa artikkeli

Kommentit