Verotus suosii välillistä sijoittamista

28.11.2016

Vuoden alusta kiristynyt pääomaverotus ohjaa sijoituksia sijoitusrahastoihin ja -vakuutuksiin. Suurin muutos ensi vuodelle on lahja- ja perintöveron keveneminen kautta linjan.

este-pikkuparlamentti

Progressiiviseen pääomatuloverojärjestelmään siirtyminen vuonna 2012 oli suuri virhe. Silloin päättyi vuodesta 1993 voimassa ollut pääomatulojen tasaverotus. Näin ajattelee vero-oikeuden professori Jaakko Ossa Turun yliopistosta.

”Sen jälkeen pääomaverokantaa on nostettu kolme kertaa ja ylemmän verokannan tulorajaa on vaivihkaa pudotettu kaksi kertaa”, sanoo Ossa.

Edellisen hallituksen ratkaisu teki pääomaverotuksesta liian helpon poliittisen kaupankäynnin kohteen. Tie uusille veronkiristyksille on nyt valitettavasti auki. Jotta jonkun asian saa vietyä läpi, jostakin on annettava periksi.

Tämän vuoden alusta pääomaverokanta nousi prosenttiyksiköllä yli 30 000 euron osalta 34 prosenttiin. Ossa pitää tätä monien pääomatulojen, esimerkiksi pidempään omistetun omaisuuserän luovutusvoittojen osalta erittäin ankarana.

Suurin miinus nykyisessä pääomatuloverojärjestelmässä on Ossan mukaan se, että verotus ohjaa sijoituksia suorista sijoituksista verovapaisiin sijoitusrahastoihin ja –vakuutuksiin. Tällä hetkellä suomalaisilla on varallisuutta pörssiosakkeissa 30 miljardin ja rahastoissa 20 miljardin verran. Jos rahastoihin laskee mukaan erilaiset sijoitusvakuutukset, summa nousee yli sataan miljardiin.

”Virran suunta kohti välillistä sijoittamista selittyy paljolti pääomaverotuksen kiristymisellä”, sanoo Ossa.

Epäneutraali verotus tekee sijoittamisen myös osakeyhtiöiden kautta houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Tuotoista ja luovutusvoitoista maksetaan tässä tapauksessa vain yhtiöverokannan mukaisesti 20 prosenttia 30 tai 34 prosentin sijaan.

Neutraali veromalli olisi Ossan mukaan helppo toteuttaa teoreettisesti, mutta poliittinen läpivienti olisi sitäkin haastavampaa.

 

Tämä vuosi toi sijoittajalle myös hyviä uutisia: Luovutustappiot on saanut vähentää kaikista pääomatuloista, kuten osinko-, vuokra- ja korkotuloista, kun aikaisemmin ne ovat olleet korvamerkittyjä ainoastaan luovutusvoittoja vastaan viiden vuoden määräajassa.

Tappiot vähennetään niiden syntymisjärjestyksessä ja edelleen ensisijaisesti luovutusvoitoista. Plussaa sekin, että jos pääomatulot jäävät pienemmiksi kuin luovutustappiot, ne saa vähentää viiden vuoden kuluessa.

”Jos sijoittajalle oli ennen kertynyt luovutustappioita, hän on joutunut silti maksamaan pääomatuloistaan pääomatuloveroa”, sanoo Ossa.

Turha lainsäädännöllinen este on nyt poistunut ja tätä hän pitää ehdottomasti hyvänä asiana. Toisaalta se kannustaa edelleen sijoittamaan säästövakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin.

”Näissä sopimuksissa pystyy siis säätelemään sitä, nostaako rahavaroja pääomapalautuksena ilman veroseuraamuksia vai nostaako kertynyttä voittoa.

”Ennen luovutustappiota ei voinut vähentää edellä mainittujen instrumenttien tuotoista, joten toteutunut veromuutos joustavoittaa verosuunnittelua”, sanoo Ossa.

Hallituksen kädenojennus jättää lisäksi sivuoven auki kiusaukselle, jota verokäytäntö katsoo nihkeästi. Tästä voisi olla esimerkki, missä 100 000 eurolla ostettujen osakkeiden arvo on pudonnut 60 000 euroon ja sijoittaja päättää realisoida tappionsa myymällä omaisuuden omistamalleen osakeyhtiölle vain kotiuttaakseen sen. Yksittäistapauksissa tällaisiin järjestelyihin on verotuskäytännössä kuitenkin saatettu puuttua veronkiertosäännöksen nojalla.

Ennen vuotta 2016 syntyneet luovutustappiot saa vähentää edelleen vain luovutusvoitoista viiden vuoden kuluessa.

 

Pe­rin­tö- ja lah­ja­ve­ro­tus ke­ve­nee vuoden 2017 alusta kaut­ta lin­jan, jos hal­li­tuksen antamat linjaukset pitävät paikkansa. Hallitus on perustellut huojennuksia yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten helpottamisella.

En­si vuo­den alus­ta ve­rot­to­man lah­jan määrä nou­see tu­han­nel­la eu­rol­la 4 999 eu­roon. Tä­män sum­man saa lah­joit­taa ve­rot­ta jo­ka kol­mas vuo­si. Varallisuutta on ollut järkevä siirtää lahjana esimerkiksi lapsille tähänkin saakka, koska progression vuoksi kerralla perityn omaisuuden veroprosentti on suurempi kuin jos jälkipolvi saa sen pienemmissä erissä.

”Pääsääntönä on edelleen se, että lahjoituksia kannattaa tehdä tasaisesti elinaikanaan. Kuitenkin on syytä muistaa, että lahjoituksia tehtäessä tulee ottaa huomioon myös muutkin kuin verotukselliset kysymykset”, sanoo Ossa.

Yli 200 000 arvoisen lahjan verotusta kevennetään huomattavasti perintöveroa enemmän. Tänä vuonna 200 000 euron lahjasta tulee maksaa lahjaveroa 25.770 euroa ja ensi vuonna 22 100 euroa. Perintöverorasitus laskee 200 000 euron summan osalta 23 500 eurosta 21 700 euroon.

”Perintöverotuksen marginaaliveroasteet ovat tarkoituksellisesti ankarampia kuin lahjaverotuksen asteet, koska tavoitteena on tukea yritysvarallisuuden siirtoja seuraavalle sukupolvelle”, sanoo Ossa.

Perintöverotusta suhteessa lahjaverotukseen keventää se, että verotettavan perinnön alaraja on 20 000 euroa.

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala

 

Jaa artikkeli

Kommentit