Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty

Moni konkarisijoittaja on aloittanut tyhjästä. Nollakorkomaailma on varmasti yksi syy siihen, että suomalaiset hakevat nyt säästöillensä parempaa tuottoa. Talletustileillä on tällä hetkellä varallisuutta noin 85 miljardia euroa.

Pörssisäätiö järjesti Vero2017-messuilla Sijoituskoulun, jossa aiheena oli sijoitussuunnitelman tekeminen. Noin 800 000 suomalaista on sijoittanut 30 miljardin verran osakkeisiin ja noin miljoonalla on rahastoissa kiinni 20 miljardin varallisuus. Suurin omaisuus, 300 miljardia on sijoitettuna omiin koteihin, kesämökkeihin tai sijoitusasuntoihin.

Tärkeintä on päätös aloittaa sijoittaminen: se ei vaadi suuria rahoja, vaan päättäväisyyttä ja järjestelmällisyyttä.

”Jos sinulla on rahaa ostaa kolmen euron kahvi vuoden jokaisena päivänä, mutta laitatkin rahat säästöön, sinulla on vuoden kuluttua tililläsi tonni. Tällä summalla saa jo pari osaketta sisältävän osakesalkun”, kirjoittaa sijoituskirjailija Karo Hämäläinen Pörssisäätiölle kirjoittamassaan oppaassa Sijoittaminen –opas uteliaille.

Suunnitelman laatiminen on tilaisuuden vetäjän, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren mielestä yksinkertaistaen kysymysten laatimista itsellesi, jotta saat selville, millainen sijoittaja olet.

Viime viikkoina on noussut hälyä siitä, että jotkut pankit ja sijoituspalveluntarjoajat ovat kaupanneet varsinkin iäkkäille asiakkailleen samoja neuvoja huolimatta siitä, mikä on kunkin lähtötilanne.

”Kuitenkin jokaisella meistä on erilainen tulo- ja menorakenne sekä laina- ja säästömäärä”, muistuttaa Lounasmeri.

Ensimmäiseksi on hyvä pohtia omaa tavoitetta. Onko kysymyksessä mopon osto vuoden kuluttua vai asunnon hankinta kolmen vuoden sisällä? Tämä antaa Lounasmeren mukaan jo raamit suunnitelmalle.

”Sijoittaminen sisältää aina riskin eli uhan menettää omaisuutta, mutta se sisältää myös mahdollisuuden saada moninkertaisesti tuottoa sijoittamalleen summalle”, sanoo Lounasmeri.

Ainoa tapa hallita tätä riskiä ilman, että menettää tuottoja, on hajauttaminen. Miten sen tekevät ammattisijoittajat? Cardia Investin toimitusjohtaja Tom Lindström ja Norvestian toimitusjohtaja Juha Kasanen kertoivat omat vinkkinsä kuulijoille.

”En ole ehkä paras kertomaan sijoitussuunnitelmista, koska en ole koskaan sellaista kirjallisena tehnyt”, sanoo Tom Lindström.

Hän kiirehtii kuitenkin lisäämään, että kohta kolmekymmenen vuoden ajan hänellä on ollut tarkkaan tiedossa, mitä tekee ja miksi. Lindström etenee sijoittamisessa aistinvaraisesti.

”Täytyy toivoa, että muisti ei petä missään vaiheessa”, kuittaa Lindström.

Häntä on julkisuudessa kuvattu hillittömäksi riskisijoittajaksi, mutta ei tunnista itseään tästä.

”Kartan riskiä, en pidä siitä. Laskelmoitu riski on toinen juttu”, hän painottaa.

Lindström on joskus sanonut, että sijoittaa vain rahaa, jonka voi menettää. Hän kuitenkin ottaa sanansa takaisin: ”Kaikki tuloni ovat peräisin sijoittamisesta. Jos häviän kaiken, voi olla aika tyhjää.”

Sijoittamisessa pitää hänen mukaansa säilyttää nöyryys. Jos kuvittelee olevansa voittamaton, vaarana on polttaa näppinsä väärällä riskin ottamisella.

Omaksi huonoimmaksi sijoituksekseen Lindström mainitsee vuonna 1990 ostettuja ja kuusi vuotta myöhemmin myytyjä Koneen osakkeita. Kurssi on tämän jälkeen 25-kertaistunut. Hän käytti rahat asunnon ostamiseen.

”Tästä viisastuneena en tee sitä enää omalla rahalla.”

Viisi vuotta sitten hankittua asuntoa varten on otettu lainaa niin paljon, kun pankki myönsi. Loppu on pistetty poikimaan. Oli tavoite mikä tahansa, sen pitää olla realistinen sekä sijoitushorisontin että oman riskinsietokyvyn suhteen.

”Jos säästää 50 euroa kuussa ja haaveilee miljoona-asunnosta Helsingin keskustassa, pitää odottaa 167 vuotta olettaen omaksi pääomaksi 10 prosentti lainaksi loput.”

Kun tavoite ja oma riskinsietokyky ovat selvillä, on aika rakentaa salkku. Onko sisältö puoliksi osakkeita ja toinen puoli velkakirjoja? Vai sata miinus oma ikä osakkeissa ja loput velkakirjoissa? Lindström pitää näitä nyrkkisääntöjä liian yksinkertaistettuina.

”Mitä enemmän on sijoitusvarallisuutta, sitä suurempi paino osakkeisiin.”

Salkun pitää olla viisaasti hajautettu, jotta kaikki ei sula, jos markkinoilla käy ryske. Kymmenen osaketta on määrällisesti sopiva, mutta yhdenkään osakkeen paino ei saa olla 10 prosenttia enempää.

”Sijoitussuunnitelmassa pitää pysyä. Tempoilevasta strategiasta kiittää vain välittäjä.”

Sen jälkeen, kun on nähnyt ylös ja alas menoa, suhtautuu Lindströmin mukaan rennommin arvojen heilahteluihin.

”Ne ovat vain numeroita taloukkolaskennassa, ei sen kummempaa”, sanoo Lindström.

Varmin tapa vaurastua on aloittaa Juha Kasasen mukaan sijoittaminen nuorena ja olla siinä järjestelmällinen. Helpointa päästä kelkkaan mukaan on sijoittaa indeksirahastoihin.

”Tällä tavalla saa hankittua valmiiksi hajautetun salkun”, sanoo Kasanen.

Hän näyttää vuosilta 2000-2017 Helsingin pörssin tuottoindeksin, missä on mukana yhteensä 135 yhtiötä. Käyrä on koko matkan nouseva huolimatta 2000-luvun alun kolmen vuoden laskusta ja finanssikriisin pudotuksesta vuonna 2008.

Pörssi on kiivennyt ylös, koska taloudet ovat kasvaneet. Japani on poikkeus: Jos olisi vuonna 2000 sijoittanut sinne, olisi edelleen tappiolla.

”Jos pohjavuotena 2009 olisi päässyt mukaan indeksisijoittamiseen, nousua olisi kertynyt 250-270 prosenttia”, sanoo Kasanen.

Tällä hetkellä pörssi on huipussaan, mutta mihin suuntaan se on menossa ja millä aikataululla, voi Kasasen mukaan esittää vain hyvin valistuneita arvauksia.

”Jos kysytään 20 analyytikon mielipidettä, saadaan ainakin kymmenkunta erilaista vastausta”, sanoo Kasanen.

Indeksisijoittamisen juju on Kasasen mukaan siinä, että ei tarvitse hermoilla pörssin heilahteluissa. Kun ostaa esimerkiksi sadalla eurolla indeksiä joka kuun ensimmäinen päivä, tuottoa kertyy. Ne eivät ole samaa luokkaa kuin mitä osakesijoittamisessa, mutta voi hänen mukaansa nukkua yönsä rauhassa.

”Jos olisi vuonna 2000 aloittanut indeksisijoittamisen satasella kuussa, viime vuoden loppuun mennessä olisi 5,3 vuotuisella korolla varallisuutta 49 300 euron verran”, sanoo Kasanen.

Suorassa osakekaupassa olisi tehnyt hyvän tilin, jos olisi viime vuonna ostanut Outokumpua. Kurssinousua oli runsaat 200 prosenttia.

”Yhtiö on ollut vuosia pörssin surkeimpia. Jotkut osasivat päätellä käänneyhtiön merkit, mutta helppoa helmen havaitseminen ei ole ollut”, sanoo Kasanen.

Tämän vuoksi hän suositteleekin ainakin aloitteleville yksityissijoittajille indeksejä.

Katso tilaisuuden video tästä ja tee oma sijoitussunnitelmasi tästä

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala