Luota itseesi, älä myyjiin

Kun pankit tarjoavat asiakkaille sijoitusneuvontaa, niillä on oma lehmä ojassa. Ne yrittävät myydä sellaisia sijoitustuotteita, jotka kerryttävät pankin omaa kassaa. Asiakkaan oma etu jää usein kakkoseksi, uutisoi Helsingin Sanomat.

Finanssivalvonta käynnisti pankkien sijoitusneuvojien tarkastuksen sen jälkeen, kun Helsingin sanomat kertoi kesällä 2015 Nordean neuvonneen 90-vuotiasta asiakasta myymään kahden miljoonan euron arvoisen osakesalkkunsa ja sijoittamaan rahat pankille hyviä palkkioita tuottaviin sijoitustuotteisiin.

Tämän seurauksena Fiva lätkäisi kahdelle pankille ja kahdelle pankkiiriliikkeelle maaliskuussa mittavat sakot puutteellisesta sijoitusneuvonnasta.

Viime viikolla Kauppalehti jatkoi uutisointia: Perheenisä oli menettänyt kaikki säästönsä ja toisessa uutisessa kerrottiin pankkiiriliikkeen työntekijän irtisanoutuneen, koska ei voinut hyvällä omatunnolla myydä tuotteita.

Kun EU:n laajuinen MiFID II –sääntely astuu voimaan ensi vuoden alusta, niin Finanssivalvonnalla on mahdollisuus puuttua myös yksittäisten sijoitustuotteiden markkinointiin.

Puutteellinen sijoitusneuvonta on aihe, josta on puhuttu vuosia ja Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren mielestä on hyvä, että se on nyt perattavana. Noin 800 000 suomalaista sijoittaa osakkeisiin ja miljoona rahastoihin.

Uutisointi saattaa antaa hänen mielestään kuitenkin väärän kuvan sijoittamisesta. Lounasmeri pelkää, että  suuren yleisön silmissä kaikki sijoittaminen leimataan huijaamiseksi ja keinotteluksi, vaikka tavoitteena on pitkäaikainen säästäminen ja omistaminen.

Pörssisäätiössä kokoontuu muutaman kerran vuodessa sijoittajakonkareiden joukko. Lounasmeri kysyi tällä kertaa, mitä mieltä nousseesta kohusta ovat Erkki Sinkko, Jarl Waltonen, Kim Lindström, Tomi Salo, Antti Lahtinen ja Tom Lindström.

Aikanaan toimittajat Esko Seppänen ja Hannu Taanila yrittivät vakuuttaa, että osakkeiden omistus ja sijoittaminen ovat moraalitonta keinottelua. Nyt on Tomi Salon mielestä menossa vähän samanlainen meininki.

Sijoittaminen voi leimautua paheksuttavaksi ja kaikin puolin arveluttavaksi, jos seuraa tämänhetkistä keskustelua. Kynnys sijoittamisen aloittamiseen saattaa kasvaa ja tätä Salo pitää todella harmillisena.

”Ongelma on se, että pankeissa on kosolti sijoitusneuvojia, jotka ovat todellisuudessa tuotteiden myyjiä ja asiantuntemus on siinäkin ohut”, sanoo Kim Lindström.

Miksi sijoitustuotteisiin ei suhtauduta samalla tavalla kuin kulutushyödykkeisiin, miettii puolestaan Tom Lindström. Televisiota ostaessa vertailu ja kyseenalaistaminen eri merkkien välillä on itsestään selvää.

”Miksi pankit eivät voi sanoa suoraan, että asialla ovat tuotemyyjät”, sanoo Waltonen.

Nyt teilataan Tom Lindströmin mukaan moraalittomaksi niin kivijalkapankkien rahastosäästäminen kuin pörssiosakkeisiin sijoittaminen.

Lahtinen myöntää olleensa liiankin optimistinen ja luottaneensa siihen, että yksityissijottajat ymmärtävät sijoittamisen ja sijoitusmyynnin eron eikä tämä keskustelu leimaisi kaikkea sijoitustoimintaa.
”Hyvä, että epäkohdista puhutaan”, sanoo Lahtinen.

Miinuspuolella on hänen mukaansa se, että koko ala saa leiman otsaansa.

Nyt esillä ovat kauhutarinat, vaikka todellisuudessa niitä on vain murto-osa kaikesta sijoittamisesta. Tai sitten kerrotaan suuresta riskinotosta ja makeasta elämästä. Sinkko peräänkuuluttaa tarinoita onnistumisista, joihin on päästy pitkäjänteisellä työllä.

Sijoitusneuvojien myyntipuhe loppuu Sinkon mukaan alkuunsa, jos asiakas onkin kiinnostunut pankin tai pankkiiriliikkeen osakkeesta eikä ota vastaan tuote-esittelyjä. Kaikkein parasta olisi hänen mukaansa vastata kieltävästi kutsuihin. Samoilla linjoilla on Kim Lindström.

”Jos menet, todennäköisesti häviät”, sanoo Lindström.

Lahtinen puolestaan varoittaa yksityissijoittajia monimutkaisten tuotteiden piilokuluista.

Ilmaisia lounaita hänen mukaansa ole: Kuka kulut maksaa, jollei sijoittaja?

Aikaan sidotut tuotteet ovat kaikkien mielestä vihoviimeisimpiä sijoituskohteita. Joissakin tapauksissa yksityissijoittaja pulittaa nostosta rangaistusmaksun.

”Pitää ymmärtää, mihin on sitoutunut. Likvidin tarve voi yllättää koska tahansa”, painottaa Waltonen.

Konkarisijoittajien keskuudessa syntyi vilkas keskustelu siitä, missä kulkee petoksen raja.

”Suomessa on sopimuksenvapaus, ja huonon sopimuksenkin saa halutessaan tai ymmärtämättömyyttään tehdä. Sijoitusosaamisen lisääminen on tässä avainasemassa”, sanoo Lahtinen.

Asiallisen ja epäasiallisen markkinoinnin raja voi hänen mukaansa olla häilyvä.

”Pitäisikö epäselvissä tapauksissa kuunnella Finanssivalvonnan lisäksi myös kuluttajasuojalautakuntaa?”, miettii Lahtinen.

”Jos on hyvin hajautettu kotimaisista laatuyhtiöistä koostuva salkku, ei tarvitsee maksaa kenellekään mitään ja voi nukkua yön rauhassa. Näitä strukturoituja vedonlyöntituotteita vierastan”, sanoo Kim Lindström.

Sijoittaminen on Lounasmeren mukaan oikeimmillaan aitoa omistamista ilman monimutkaisia rakenteita. Hänen mielestään kannattaa pitää mielessä, että palveluntarjoaja ei ole riippumaton asiantuntija vaan myyjä.

Teksti: Riitta Ekholm

Kuva: Minna Heusala