Säästäminen kiinnostaa yläasteikäisiä

29.05.2017

Kahdeksasluokkalaiset ovat hyvin perillä siitä, mitä talouselämässä tapahtuu. Kodista ja koulusta on saatu hyviä oppeja oman talouden hallintaa varten.

Lauttasaaren kahdeksasluokkalaiset kävivät Pörssisäätiössä kuulostelemassa, mitä Fabianinkadulla oikein tehdään. He olivat hyvin perillä siitä, että enää pörssikauppoja ei käydä nuijaa pöytään lyöden tässä talossa, vaan ostot ja myynnit hoituvat omalla koneella kotona.

Pörssisäätiön tapahtumavastaava Minna Heusala taustoitti heitä muun muassa siitä, että ennen pörssin toimintaa talossa oli muun muassa biljardisalonki ja kahvipaahtimo. Nyt Pörssisäätiö omistaa talon ja rahoittaa vuokratuloilla toimintansa.

”Pörssisäätiö järjestää esimerkiksi Pörssi-iltoja, joihin kaikki ovat tervetulleita”, sanoo Heusala.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kertoi hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta. Se, että koulu, poliisi ja palokunta toimivat, kuulostaa itsestään selvältä, mutta varat kertyvät muun muassa verotuloista.

”Kun talous kasvaa, veroja kertyy”, sanoo Lounasmeri.

Valtio on joutunut ottamaan viime vuosina paljon lainaa ja myös sen pitää miettiä, miten ja milloin maksaa lainan pois. Väestön ikääntyminen on hieno asia, mutta valtio joutuu miettimään sitä myös kustannusten kannalta.

Finanssikriisin jälkeen pankit kiristivät rahahanoja ja yritykset ovat joutuneet miettimään muita vaihtoehtoja. Enää ei voi kasvaa pelkästään pankkilainalla.

”Yksityisihmisiä tarvitaan yritysten omistajiksi ja rahoittajiksi”, sanoo Lounasmeri.

Pörssi on kohtaamispaikka, jossa yritykset hakevat kasvuunsa rahoitusta. Lisäksi sijoittajat voivat ostaa ja myydä omistuksiaan.

 

Jotta voi sijoittaa, pitää myös säästää. Hyvä keino on Lounasmeren mukaan laittaa säästynyt summa toiselle tilille ja sijoittaa kertyneet varat esimerkiksi kerran vuodessa.

”Kannattaa kirjata ylös tulot ja menot. Voi yllättyä, mihin pieniin asioihin rahaa menee”, sanoo Lounasmeri.

Omaa kulutuskäyttäytymistä voi muuttaa vaikkapa jättämättä vaikkapa karkit ostamatta. Kun on päättänyt alkaa sijoittaa, voi seuraavaksi miettiä, mikä olisi kohde. Esimerkiksi terveydenhuoltoyhtiö tai pelifirma?

Lounasmeri kysyi kasiluokkalaisilta, mihin he sijoittaisivat. Löytää hyvä idea, johon pääsisi alkuvaiheessa mukaan, sanoi eräs. Moni oli kiinnostunut säästämisestä ja sijoittamisesta.

Keskusteltiin siitä, minkälainen olisi hyvä yritys. Sellaisellla on idea tuotteesta ja tai palvelusta, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan.

Varsinaista ikärajaa sijoittamiselle ei ole, mutta alaikäisen vanhempien pitää avata lasten puolesta arvo-osuustili. Lounasmeri korostaa nuorille, että maalaisjärjellä pärjää. Kannattaa sijoittaa rahaa sellaiseen kohteeseen, minkä ymmärtää.

Meri Uusitalo on kiinnostunut sijoittamisesta, mutta hänellä ei ole vielä suunnitelmia pidemmälle. Hän seuraa välillä uutisia, mutta kertoo, ettei välttämättä ole kovin kärryillä, mitä taloudessa tapahtuu.

Lauttasaaren lukiossa on liiketalouden linja, joka voisi olla Milla Immosen mukaan vaihtoehto.

Häntä kiinnostaa erityisesti globaalit kysymykset ja miten ne vaikuttavat Suomen talouteen.

Uusitalo kertoo valinneensa ekonomian valinnaisaineeksi ja että kurssilla on käyty läpi käytännöllisiä asioita, kuten CV:n tekemistä ja kesätyönhakua läpi.

”Ensi vuonna osallistumme kilpailuUn, jossa pystytämme omat yritykset”, sanoo Immonen.

Tänä vuonna Lauttasaaren koulu pääsi finaaliin Onnellisten saarten myslillä, jonka tuotto annettiin hyväntekeväisyyteen.

Immonen toivoo, että oppisi käyttämään rahoja fiksummin. Nyt hänen mukaansa rahaa kuluu spontaaneihin ostoksiin.

”Kun tietoa on kertynyt enemmän, sijoittaminen on alkanut kiinnostaa”, sanoo Immonen.

Uusitalo kertoo, että vanhemmat ovat sijoittaneet hänelle pesämunaa tulevaisuutta varten ja kannustaneet häntä seuraamaan säästöjen tilannetta.

 

 

 

 

Jaa artikkeli

Kommentit