Pörssisäätiö kaipaa yleisölle suurempia osuuksia listautumisanneista

Yksityissijoittajat ovat innokkaita merkitsemään listautumisanteja, mutta heille varatut kiintiöt jäävät usein suppeiksi. Yleisölle anneissa varatut osuudet ovat vaihdelleet 2-40 prosentin välillä, Repo toteaa.

”Yksityissijoittajat ovat selvästi kiinnostuneita listautumisanneista. Tulevissa anneissa on tärkeää, että yleisölle varataan riittävän suuri kiintiö. Yleisön kannalta olennaista on myös annin markkinointi sekä yhtiön esille tuominen jo hyvissä ajoin ennen varsinaista listautumisantia. Näin sijoittajilla on aikaa hankkia tietoa yhtiöstä”, toteaa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Lounasmeren mukaan pieniä, alle tuhannen euron sijoituksia tehneiden merkintöjä ei tulisi leikata vaikka anti ylimerkittäisiin. Raportissa tarkastellulla ajanjaksolla suurimman leikkauksen merkintöihinsä kokivat Vincitin antiin osallistuneet. Yleisöanti merkittiin aluksi noin 8,7-kertaisesti, minkä jälkeen Vincit siirsi osan instituutioannissa tarjotuista osakkeista yleisöantiin.

Uudet listautujat pärjänneet hyvin pörssissä

Vuosina 2012–2016 Helsingin pörssin päämarkkinalle ja First North -markkinapaikalle listautui yhteensä 28 uutta yhtiötä. Viime vuosien listautumisbuumia edelsi vuonna 2007 SRV:n listautumisen jälkeen alkanut viiden vuoden hiljainen jakso, jolloin Suomessa ei nähty lainkaan uusien yhtiöiden listautumisanteja. Hiljaisuuden rikkoi First North -markkinapaikalle listautunut teknologiayhtiö Siili Solutions lokakuussa 2012.

”On hienoa, että kotimaiset kasvuyritykset ovat innostuneet listautumaan Helsingin pörssiin viime vuosina. Kun Pörssisäätiö julkaisi Listautujan käsikirjan keväällä 2012, pörssissä oli vielä hiljaista uusien yhtiöiden osalta. Yritysten kasvava kiinnostus näkyy nyt myös listautumiskoulutusten osallistujamäärissä, jotka ovat nousseet jatkuvasti. Uskonkin, että voimme odottaa lisää uusia pörssiyhtiöitä lähitulevaisuudessa”, Lounasmeri kommentoi.

Pörssissä uudet tulokkaat löivät keskimäärin indeksin. Kansainväliset rahoitusalan tutkimukset ovat useasti todistaneet, että listautumisantiin osallistuminen tarjoaa pikavoiton mutta pidemmällä aikavälillä uudet listayhtiöt häviävät indekseille. Suomessa kansainvälinen tilastohistoria ei näytä tuoreimmissa listauksissa toteutuneen.

Nasdaq Helsingissä on tehty laskelma siitä, miten sijoittaja olisi menestynyt, jos tämä olisi ostanut jokaista osaketta pörssiintulopäivänä 1 000 eurolla. Laskelma huhtikuun 2017 luvuilla osoittaa, että sijoittaja olisi päihittänyt indeksin.  Listautujiin keskittynyt salkku olisi tuottanut 59 prosenttia ja Helsingin tuottoindeksiin sijoitettu raha olisi kasvanut vain 26 prosenttia.

VTM Eljas Repo on perehtynyt listautumisten onnistumiseen Suomessa Pörssilistaukset 2012–2016 -selvityksessä, joka julkistettiin 27. kesäkuuta 2017. Pörssisäätiö on myöntänyt selvitykseen apurahan vuonna 2016.

Lataa tästä Pörssilistaukset 2012-2016 -selvitys.

Teksti: Kiia Etelävuori
Kuva: Minna Heusala