Vuokra, puhelinlasku vai uusi puhelin?

03.07.2017

Testaa tietosi nuorten rahankäytöstä ja taloustaidoista Pörssisäätiön kesävisassa. Kysymykset on laatinut Nuorisosäätiön projektikoordinaattori Essi Lindberg.

1) 18–24-vuotiaat nuoret aikuiset vaurastuisivat mieluiten
a) sijoittamalla
b) uhkapelaamalla
c) kovalla työnteolla
d) säästämällä.

2) Alle 24-vuotiaiden yleisin lainamuoto on
a) vanhemmilta lainaaminen
b) kulutusluotto
c) opintolaina
d) asuntolaina.

3) Nuoret puhuvat mieluiten raha-asioista
a) kaverien
b) opettajien
c) vanhempien
d) ei kenenkään kanssa.

4) Nuorten taloudelliseen käyttäytymiseen vaikuttaa eniten
a) taloustiedot
b) kaverien mielipiteet
c) talousasenteet
d) vanhempien tulot.

5) Mitkä seuraavista menoista pitää maksaa ensimmäisenä?
a) velan lyhennys
b) asumisen kulut
c) puhelinlasku
d) lääkärikulut?

6) Mistä nuori saa puolueetonta matalan kynnyksen maksutonta neuvontaa anonyymisti, kun on kyse rahasta tai rahaongelmista?
a) koulu
b) Kysy rahasta -chat
c) oman kunnan talous- ja velkaneuvonta
d) naapuri
e) vuokranantaja.

 

Oikeat vastaukset:

1. d) Säästäminen. Investiumin tekemän tutkimuksen mukaan nuoret vaurastuisivat mieluiten säästämällä (30%). Seuraavaksi mieluisia vaihtoehtoja olisivat tekemällä kovasti töitä (26%) ja sijoittamalla (19%). Uhkapelaamista ehdotti vain 3% vastaajista.

Lähde: Markkinointi ja mainonta.

2. c) Opintolaina. (83 %). Vanhemmilta lainaamisesta ei löytynyt vertailukelpoista tilastotietoa. Ja vaikka se yleistä olisikin, aina vanhemmilta saatuja rahoja ei palauteta eikä sitä silloin voi mieltää lainaksi.

Lähde: Lammin Säästöpankki. 

3. c) Vanhemmat. Nuoret ovat halukkaita puhumaan raha-asioista ensisijaisesti vanhempien kanssa raha-asioista. Vastuullisen kuluttajuuden ja budjetoinnin lisäksi nuorten kanssa kannattaa opetella myös sijoittamista.

Lähde: Mun talous -hankkeen tekemä selvitys

4.  c) Talousasenteet. Panu Kalmin ja Olli-Pekka Ruuskasen laatima tutkimus suomalaisten taloudellisesta lukutaidosta osoitti, että taloudelliseen käyttäytymiseen vaikuttaa eniten talousasenteet. Toki kaverien mielipiteillä tai perheen sosioekonomisella asemalla voi olla vaikutusta nuoren talousasenteisiin, muttei kumpikaan yksin selitä yksilön taloudellista käyttäytymistä.

Lähde: Kalmi & Ruuskanen: Suomalaiset pärjäävät taloudellisessa tietämyksessä ja käyttäytymisessä hyvin suhteessa muihin maihin. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 112. vsk. – 1/2016.

5. b) Asumisen kulut. Arjen perusmenot eli ns. pakolliset kulut pitää aina maksaa ensin. Kunkin laskun kohdalla kannattaa ensisijaisesti miettiä, mitä seurauksia maksamatta jättämisestä voi olla. Vuokran maksamatta jättämisen seuraukset ovat suurimmat, koska siitä voi seurata häätö. Häädön vuoksi asunnottomaksi joutuneella ei ole lakisääteistä oikeutta asuntoon. laskujen maksujärjestys kannattaa opettaa lapsille ja nuorille varhain.

6. b) Kysy rahasta -chat. Löytyy esim. täältä. Oman kunnan talous- ja velkaneuvonnasta saa maksutonta henkilökohtaista neuvontaa, mutta monissa kunnissa palvelut ovat niin ruuhkaantuneet että ne ovat lähes täysin keskittyneitä pelkkiin velkojen järjestelyihin ja talousneuvonta jää vähemmälle. Myös jotkin suuret vuokranantajat kuten kaupungit, Nuorisosäätiö ja Nuorisoasuntoliitto tarjoavat myös henkilökohtaista talousohjausta ja tukea asumisen oheen. Oikeastaan kaikkien nuoria kohtaavien aikuisten kannattaisi ottaa toisinaan raha-asiat puheeksi nuorten kanssa, jotta nuorten taloustaidot ja -asenteet rakentuisivat mahdollisimman luonteviksi.

Teksti: Riitta Ekholm
Kuva: Minna Heusala

Avainsanat:talousosaaminen
Jaa artikkeli

Kommentit