Kohti omistajayhteiskuntaa



Omistajat tekevät yritystoiminnan tärkeimmät päätökset. Kerran vuodessa kaikki osakkeenomistajat – pienet ja suuret – kokoontuvat yhtiökokoukseen, joka on osakeyhtiön ylin päättävä elin. Yhteiskunnallisesti omistajat käyttävät siis merkittävää valtaa. Siksi on tärkeää, että kansalaiset ovat laajasti omistajia. Laajapohjainen omistajuus vie meidät kohti omistajayhteiskuntaa, jossa ei enää ole jakoa työläisiin ja ylimystöön, vaan olemme kaikki omistajia.

Suomi tarvitsee talouskasvua ja kasvun tuomia verotuloja. Kasvun mahdollistavat yritysten omistajat. Omistajia tarvitaan lisää. Kotitaloudet ovat tärkeitä yritystoiminnan kasvun rahoittajia. Monet meistä voivat olla yrittäjiä ja me kaikki voimme olla omistajia.

Yrittäjät antavat riskirahoitusta ja osaamista oman yrityksensä toimintaan. Kaikki suomalaiset voivat olla helposti ja turvallisesti mukana rahoittamassa pörssiyritysten toimintaa. Teknologian kehitys on tuonut myös mahdollisuuden olla mukana rahoittamassa muita alkuvaiheen kasvuyrityksiä.

 Kotitaloudet kasvun rahoittajina

Väestö vanhenee ja valtio on velkaantunut. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi tarvitaan tuloja. Kun talous kasvaa, verotuloja saadaan enemmän ja tulonsiirtoja tarvitaan osin vähemmän. Kasvu lähtee yrityksistä. Yritysten kasvaessa syntyy lisää työpaikkoja. Myös verotulot lisääntyvät. Yritykset maksavat tuloksestaan veroa, asiakkaat maksavat arvonlisäveroa, työntekijät ansiotuloveroa ja omistajat osinko- ja pääomatuloveroa.

Osa yrityksistä pystyy rahoittamaan kasvunsa yritystoiminnasta saatavalla tulovirralla. Moni nopeasti kasvava yritys tarvitsee kuitenkin ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolinen rahoitus voi olla joko lainarahaa eli vierasta pääomaa tai omistajien sijoittamaa omaa pääomaa.

Suomi on pitkään ollut hyvin pankkirahoituskeskeinen maa. Finanssikriisin jälkeen Euroopassa pankkien sääntelyä kiristettiin. Tämä lisäsi tarvetta toimiville pääomamarkkinoille. Lainaa voi hakea pankkien lisäksi myös suoraan sijoittajilta. Toisaalta liian suuri velkavipu nähdään riskinä, joten tarvitaan myös omaa pääomaa.

Yrityksen vanhoilla omistajilla ei välttämättä ole enempää rahaa, jota he voisivat tai haluaisivat sijoittaa yritykseen. Vanhojen omistajien oman riskinhallinnan kannalta ei välttämättä ole edes hyvä ajatus sitoa kaikkea varallisuutta yhteen yritykseen. Tarvitaan uusia omistajia.

Perinteisesti valtiolla on Suomessa ollut merkittävä rooli yritysten kasvun rahoittajana ja yritysten omistajana. Valtion velka on kuitenkin kasvanut ja valtion on mietittävä tarkkaan, mihin varoja sijoitetaan.

Eläkeyhtiöt ovat myös merkittäviä omistajia. Väestön ikääntymisen vuoksi eläkeyhtiöiden rahavirta on kuitenkin kääntynyt. Seniorikansalaisille maksetaan kuukausittain enemmän eläkkeitä kuin työikäiseltä väestöltä saadaan sisään eläkemaksuina. Eläkeyhtiöt tarvitsevat sijoitustensa tuottoja eläkkeiden maksamiseen. Kyky tehdä jatkuvasti aikaisempaa suurempia sijoituksia on pienentynyt.

Pankkirahoituksen kiristyminen ja suurten institutionaalisten sijoittajien muuttunut tilanne on johtanut siihen, että yritykset näkevät kotitaloudet tärkeämpinä sijoittajina kuin aiemmin. Kotitaloudet ovat merkittäviä yritysten kasvun rahoittajia.

Suomalaisten omistukset lähtötilanteessa

Moni suomalainen omistaa oman kotinsa. Usein tavoitteena on jo nuorena ottaa suuri asuntolaina. Muutaman vuosikymmenen aikana lainaa hiljalleen lyhentäen velallisesta tulee vähitellen asunnon omistaja.

Kotitalouksien asuntovarallisuuden arvioidaan ylittävän 300 miljardia euroa. Tätä varallisuutta vastaan on otettu asuntolainoja ja taloyhtiölainoja. Niiden yhteismäärä on yli 100 miljardia euroa. Velatonta asuntovarallisuutta on siis vajaa 200 miljardia euroa. Lisäksi kotitaloudet omistavat metsiä 50 miljardilla eurolla.

Suomalaisten säästöt ovat pitkälti talletustileillä. Kotitalouksien talletusten yhteismäärä ylittää Suomen Pankin mukaan reilusti 80 miljardia euroa. Talletuksille saatu keskikorko on valitettavasti 2010-luvulla ollut monesti alhaisempi kuin inflaatio. Pankkitilille talletettu raha menettää hiljalleen ostovoimaansa.

Arvopaperikeskuksen tilaston mukaan yli 800 000 suomalaista yksityishenkilöä eli noin 15 prosenttia väestöstä omistaa pörssiosakkeita ja arviolta lähes miljoonalla on rahastosijoituksia. Pörssiosakkeissa kotitalouksilla on noin 35 miljardia euroa ja rahastoissa 20 miljardia euroa.

Kotitaloudet ovat yritysten näkökulmasta houkuttelevia rahoittajia, koska kotitalouksilla on hyödyntämätöntä varallisuutta. Pankkitalletusten määrä on suuri verrattuna kotitalouksien muihin finanssisijoituksiin. Kotitalouksien näkökulmasta yritysten rahoittaminen on houkuttelevaa, koska sijoittamalla rahoille voidaan saada parempaa tuottoa.

Kotitalouksien varallisuutta ja sen tuottoa voidaan seurata yhteiskunnan tasolla. Kotitalouksien varallisuus tuottaisi paremmin, jos suurempi osa siitä olisi sijoitettu riskihakuisemmin.

Megatrendit vaikuttavat

Vastuullisuus, teknologian kehitys, kaupungistuminen, globalisaatio ja väestön ikääntyminen ovat ilmiöitä, jotka vaikuttavat pääomamarkkinoiden kehittymiseen ja omistajuuteen.

Vastuullisuuden korostaminen johtaa siihen, että rahavirtoja pohditaan tarkemmin. Rahankäyttö on tapa vaikuttaa.

Sijoittamalla rahansa itse voi vaikuttaa siihen, mitkä kohteet saavat rahoitusta. Omistamalla suoraan yritysten osakkeita voi itse valita jokaisen sijoituskohteensa, seurata niitä ja pyrkiä myös vaikuttamaan niihin. Vastuullisuuden myötä myös avoimuudesta on tullut keskeinen arvo.

Teknologian kehityksen myötä transaktiokustannukset ovat pienentyneet ja uusia finanssituotteita on tullut kaikkien ulottuville. Alhaisemmat transaktiokustannukset mahdollistavat aikaisempaa pienemmät kertasijoitukset. Pörssiosakkeita ei tarvitse enää ostaa tuhansien eurojen erissä. Sijoittamisen aloittaminen on näin helpompaa ja kynnys matalampi.

Kaupungistuminen muuttaa kiinteistöjen arvoja. Joidenkin ihmisten kotien arvo laskee. Tämä voi alentaa haja-asutusseudulla olevien halukkuutta investoida uuteen kotiin. Virtuaalisen osakesalkun kanssa työn perässä muuttaminen on helpompaa. Osakesäästämisen suosio todennäköisesti lisääntyykin ja haja-asutusalueilla omistusasumisen suosio vähenee. Suomalaisten tapa omistaa ja vaurastua muuttuu kaupungistumisen edetessä.

Globalisaation myötä maailmasta tulee lopulta yksi markkina-alue. Maantieteellinen hajauttaminen menettää merkityksensä. Rajat ylittäviä sijoituksia tehdään edelleen, ei sijainnin takia vaan siitä riippumatta. Teknologian kehitys mahdollistaa helpon tiedonsaannin, mikä vähentää etäisyyksien merkitystä.

Globalisaatio tuo yrityksille erimaalaisia omistajia. Teknologian kehitys mahdollistaa sähköiset yhtiökokoukset ja omistajakunnan kokoon kutsumisen napin painalluksella. Vastuullisuus lisää halukkuutta käyttää omistajan valtaa ja muuttaa instituutioiden vallankäyttöä läpinäkyvämmäksi. Kaupungistumisen ansiosta yhä suurempi joukko ihmisiä on fyysisesti lähempänä toisiaan. Kaikesta ei tule virtuaalista, myös fyysiset tapaamiset säilyvät.

Väestön ikääntymiseen liittyy hyvänä uutisena pitkäikäisyys. Sijoitusikäisiä on yhä enemmän. Toisaalta pitkä vanhusikä huolestuttaa ja lisää halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen omien eläkevuosien turvaamiseksi.

Pörssi tarjoaa parhaan sijoittajansuojan

Teknologian kehitys on mahdollistanut sijoittajille laajemman valikoiman sijoituskohteita. Joukkorahoituksen yleistymisen ansiosta jokainen yksityishenkilö voi halutessaan olla mukana rahoittamassa itselleen aikaisemmin tuntemattoman aloittelevan yrityksen toimintaa.

Yritysten kasvun rahoittamisen kannalta on tärkeää, että sijoittajia on lukumääräisesti paljon ja että sijoittajilla on keskenään erilaiset sijoitusaikahorisontit ja riskipreferenssit. Näin erilaiset yritykset saavat kasvuunsa rahoitusta. Miljoona sijoittajaa on pääomamarkkinoiden toimivuuden kannalta paljon parempi kuin yksi, vaikka sijoitettava kokonaissumma olisi sama.

Paras sijoittajansuoja on pörssissä. Pörssi on alun perin luotu kohtaamispaikaksi, jossa yritykset voivat hakea kasvuunsa rahoitusta. Näin tapahtuu vieläkin. Pörssiin listautuvat yritykset hakevat rahoitusta samassa yhteydessä listautumisannilla, ja pörssissä olevat yritykset voivat saada uutta rahoitusta osakeanneilla.

Pörssiyrityksiä koskevat tarkat säännöt; sisäpiiritietoa ei saa käyttää väärin ja kaikille sijoittajille pitää kertoa yhtiön arvoon vaikuttavista asioista. Sen lisäksi pörssiyhtiöiden toiminnasta uutisoidaan laajasti, ja yhtiöiden kuulumisia voikin seurata valtamedian kautta.

Jako työväestöön ja omistavaan luokkaan poistuu

Ennen ajateltiin, että omistajat ja työntekijät ovat kaksi vastakkaista ryhmää, joilla on ristiriitaiset intressit. Tämä vastakkainasettelu on poistumassa. Nykyihminen toimii elämänsä aikana useissa eri rooleissa peräkkäin ja samanaikaisestikin. Olemme työntekijöitä, freelancereita, yrittäjiä, lainanantajia ja osakkeenomistajia.

Yhä useampi yritys käyttää osakkeita henkilöstön palkitsemiseen ja sitouttamiseen. Eniten yksityishenkilöitä osakkeenomistajina on yrityksillä, jotka ovat tarjonneet osakkeita asiakkailleen tai työntekijöilleen.

Henkilöstöanti voi toimia helppona ensimmäisenä askeleena kohti laajempaa osakesäästämistä. Suomalaisista pörssiyrityksistä suurimmat omistajamäärät, yli 50 000 yksityissijoittajaa, ovat Nokialla, Elisalla, Fortumilla, Sammolla, UPM:lla, Nesteellä, Koneella ja Orionilla.

Asenteet opitaan jo lapsena

Suhtautuminen rahankäyttöön opitaan kotona. Rahasta kuitenkin puhutaan melko vähän.

Suomessa on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen korkeatasoinen koulujärjestelmä. Kaikki lapset käyvät peruskoulun.

Tiedonjakaminen koulussa on tasa-arvoinen tapa antaa kaikille samat edellytykset.

Yhteiskuntaopin yhteydessä alakoululaisille opetetaan nyt myös joitakin talousasioita. Varsinainen oma kurssi taloudesta on yhteiskuntaopin yhteydessä yläkoulun 9. luokalla, jolloin oppilaat ovat noin 15-vuotiaita.

Rahan käyttö on muuttunut helpommaksi, automaattisemmaksi ja läpinäkymättömämmäksi. Maksaminen tapahtuu reaaliaikaisesti korttia vilauttamalla tai numerokoodi näppäilemällä. Talousosaamista tarvitaan yhä enemmän ja yhä aikaisemmassa vaiheessa järkevään oman talouden hallintaan.

Lainsäädäntö ohjaa

Omistaja tavoittelee hyvää tuottoa. Kustannukset alentavat sitä. Yksi vähentävä erä on verotus. Verotus ohjaa sijoituskohteiden valintaa. Veromalleilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, kannattaako ihmisten itse omistaa yritysten osakkeita vai hyödyntävätkö he välillisiä sijoitustuotteita. Suomessa välillisten sijoitustuotteiden verokohtelu on viime vuosina ollut edullisempi.

Verotuksen vaikutus näkyi aikanaan sijoitusvakuutusten ryhmään kuuluvien kapitalisaatiosopimusten nopeana yleistymisenä. Kun pörssiosinkojen verotusta kiristettiin mutta välillisten omistusmuotojen verokohtelu pysyi entisellään, välillisistä muodoista tuli suhteessa houkuttelevampia. Sijoittajat ovat tässä mielessä rationaalisia ja siirtyvät nopeasti edullisemman verokohtelun perässä.

Osakeyhtiölaissa todetaan, että yhteensä vähintään kymmenen prosenttia yhtiöstä omistavat omistajat voivat vaatia esimerkiksi osingonjakoa tai erillistä tilintarkastusta. Kotitaloudet omistavat yhteensä tämän vaaditun vähimmäismäärän useimmissa pörssiyhtiöissä.

Myös monet suuremmat omistajat ovat huomioineet rajan. Moni suku pyrkii siksi omistamaan yli kymmenesosan varmistaakseen äänensä kuuluvuuden. Toisaalta liian suurta omistusosuutta ei pörssiyhtiöstä välttämättä haluta pitää, jotta osake säilyy likvidinä.

Omistajia tarvitaan, omistajat päättävät

Osakeyhtiössä omistajilla on ylin päätäntävalta. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa hyväksymään edellisen vuoden tilinpäätöksen ja valitsemaan hallituksen jäsenet.

Yhtiökokoukseen ovat tervetulleita yrityksen kaikki omistajat, pienet ja suuret. Kansainvälinen suuntaus on kohti laajempaa läpinäkyvyyttä ja osakkeenomistajien päätäntävaltaa. Kesällä 2019 astuu voimaan EU-direktiivi, joka antaa osakkeenomistajille aikaisempaa suuremman vastuun ja valtuudet päättää yhtiökokouksessa esimerkiksi johdon palkitsemisesta.

Moni sijoittaja on viime vuosina löytänyt kustannuksiltaan edulliset passiiviset sijoitusmuodot, kuten indeksirahastot. Vaikka aktiivista salkunhoitoa ei digitalisoituvassa maailmassa välttämättä tarvittaisikaan, tarvitaan silti aktiivista omistajuutta.

Mitä omistajuuden edistämiseksi pitäisi tehdä?

 Talousosaaminen ja verotus – kaksi asiaa, jotka eniten vaikuttavat suomalaisiin omistajina.

Lyhyellä tähtäimellä verotus on helpoin tapa ohjata ihmisiä. Tehdyt veroratkaisut ovat osoittaneet, että sijoittajat ovat rationaalisia ja etsivät edullisemmin verotetun reitin.

Mikäli osakesäästämisen verokohtelu olisi edullinen, todennäköisesti suurempi joukko innostuisi siitä. Suomessa pörssiosinkojen verokohtelua on pidetty verrattain kireänä. Silti yli 800 000 ihmistä omistaa pörssiyhtiöiden osakkeita. Voimme vain kuvitella, kuinka suuri lukumäärä olisi, jos verokohtelu olisi edullisempaa!

Omistajuuden alkutaipaleella pienten osakkeenomistajien reilu kohtelu on tärkeää. Osakkeenomistajien oikeuksista kiinni pitäminen ja niiden lainsäädännöllinen kehittäminen voivat houkutella aikaisempia useampia omistajiksi.

Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että meillä on erikokoisia omistajia. Monipuolinen omistajakunta takaa sen, että erilaiset yritykset saavat kasvuunsa rahoitusta. Lainsäädäntö voi luoda esteitä tai toimia mahdollistajana.

Pitkällä aikajaksolla talousopetuksella on suurin merkitys kansalaisten vaurastumisessa ja omistajuuden edistämisessä. Suomessa on erinomainen koulujärjestelmä, joka tavoittaa kaikki kansalaiset. Opettamalla talousosaamista koulussa ja nostamalla sen omaksi oppiaineekseen annetaan kaikille tasavertaiset mahdollisuudet oppia omistajuudesta.

Suomeen tarvitaan kansallinen talousosaamisstrategia. Talousosaamisen tulisi olla oma oppiaine peruskoulussa. Tavoitteena tulisi olla laajapohjainen omistajayhteiskunta, jossa kahtiajakautuminen poistuu ja olemme kaikki yritysten omistajia.

 

Kirjoittaja: Sari Lounasmeri. Lounasmeren teksti on osa Tero Luoman ”Osaava omistaja – hyvän omistamisen käsikirjaa” (Alma Talent, 11/2018). Julkaisemme tekstin kustantajan luvalla jo etukäteen blogissamme. 

Kun tilaat Pörssisäätiön uutiskirjeen, saat kaikki blogitekstit sekä paljon muuta kiinnostavaa tietoa sähköpostiisi ensimmäisten joukossa. Tilaa kerran viikossa ilmestyvä uutiskirje. 

Jaa artikkeli

Kommentit